Oikeudenmukaisuus kaipaa tekijäänsä joka päivä

Kansainvälistä homo-, trans- ja bifobian vastaista päivää (IDAHOTB) on vietetty vuodesta 2005 lähtien aina 17. toukokuuta, koska kyseisenä päivänä 28 vuotta sitten Maailman terveysjärjestö WHO poisti homoseksuaalisuuden psykologisten häiriöiden luettelosta.

Maailma on muuttunut paljon sen jälkeen. Alankomaissa hyväksyttiin tasa-arvoinen avioliittolaki vuonna 2001 ensimmäisenä maana maailmassa. Nyt maailmassa 26 valtiota, mukaan lukien Suomi, jotka ovat tunnustaneet oikeuden rakkauteen.
 
Monissa maissa homoseksuaalisuus ei ole enää laitonta. Karibianmerellä sijaitseva saarivaltio Trinidad ja Tobago on viimeisin valtio, jossa homoseksuaalisuutta kriminalisoiva laki kumottiin. Intian korkein oikeus käsittelee parhain samankaltaisen lain perustuslainmukaisuutta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana YK on ryhtynyt aktiivisesti puolustamaan maailman sateenkaariväestön ihmisoikeuksia.
 
Irlannissa, Pakistanissa ja Norjassa on voimassa laki, joka kunnioittaa transihmisten itsemääräämisoikeutta ja jonka mukaan sukupuolen määritteleminen perustuu ihmisen omaan ilmoitukseen. Tämän vuoden alussa Suomessa hyväksyttiin äitiyslaki, joka turvaa naisparien lapsen oikeudellisen aseman.

Maailma ei kuitenkaan ole valmis. Kaikesta edistyksestä huolimatta sateenkaarikansa kohtaa edelleen syrjintää, vihaa ja väkivaltaa niin Suomessa kuin muualla maailmalla.

IDAHOTB ja sen viesti on äärimmäisen ajankohtainen myös tänään. Homoseksuaalisuus on edelleen rikos 72 eri maassa. EU-maissa Kroatiassa ja Puolassa tasa-arvoinen avioliittolaki on kielletty perustuslaissa. Satoja transihmisiä murhataan vuosittain ympäri maailmaa heidän sukupuoli-identiteettinsä vuoksi.
 
Suomessa epäoikeudenmukainen translaki rikkoo räikeästi ihmisten itsemääräämisoikeutta. Nykyinen laki ylläpitää syrjiviä asenteita ja rakenteita, jotka asettavat sukupuolivähemmistöt eriarvoiseen asemaan. Kouluterveyskyselyn mukaan peräti 88 prosenttia transnuorista on kokenut epäasiallista kohtelua, kiusaamista, häirintää tai uhkailua koulussa.
 
Myöskään intersukupuolisten oikeudet eivät toteudu kokonaisvaltaisesti Suomessa. Intersukupuolisten lasten ulkoisia sukupuoliominaisuuksia muokkaavat ilman lapsen suostumusta tehdyt kirurgiset toimenpiteet loukkaavat oikeutta keholliseen koskemattomuuteen. Tällaiset intersukupuolisten lasten tahdonvastaiset kosmeettiset leikkaukset tulisi kieltää lailla.
 
Suomessa on saavutettu useita erävoittoja sateenkaarikansan oikeuksien turvaamiseksi, mutta silti monille seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvalle syrjintä, ennakkoluulot ja häirintä ovat osa arkipäiväistä elämää. Pelko, häpeä ja itsensä piilottaminen ovat edelleen monelle arjen todellisuutta. 

Lisäksi viranomaistyössä ei aina tunnisteta erityisen haavoittuvassa asemassa olevien seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien turvapaikanhakijoiden tarpeita ja taustaa, mikä johtaa vainoa pakeneville annettaviin kielteisiin päätöksiin.

IDAHOTB muistuttaa, että meillä riittää tehtävää sateenkaari-ihmisten oikeuksien turvaamiseksi niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Muutos on usein hidasta, mutta samalla jokainen teko, ele ja tahdon ilmaus on askel kohti muutosta. Mikään hyvä ei synny itsestään. Oikeudenmukaisuus kaipaa tekijäänsä joka päivä. 

Jokaisella meistä on mahdollisuus vaikuttaa. Unelmat, joita kannamme, määrätietoisuus, jota vaalimme ja kaikki se tieto ja osaaminen, joita omaamme, luovat yhdenvertaisempaa maailmaa, jossa kaikkien  ihmisoikeudet toteutuvat.

Kansanedustaja Jani Toivola on eduskunnan hlbti-verkoston puheenjohtaja.