Nyt on tieteen aika

Kuka kehittäisi rokotteen maailmanlaajuista pandemiaa vastaan? Kuka viitoittaisi tietä ulos ilmastokatastrofista? Kuka auttaisi ymmärtämään, mitä Afganistanissa nyt tapahtuu? Vastaus on tutkijat, tiede ja tutkimus.

Mutta tiede ei synny tyhjästä. Se syntyy tekemällä ja sitä tukemalla.

Siksi tieteen rahoitusta pitää nostaa.

Tutkimuksen rahoitus on tällä hallituskaudella kehittynyt myönteiseen suuntaan, pelkästään vuodesta 2019 vuoteen 2021 korkeakoulutuksen ja tutkimuksen rahoitustaso nousi 300 miljoonalla eurolla. Synkkiä pilviä on kuitenkin taivaalla, sillä rahapelituottojen vähenemisestä johtuvat leikkaukset ovat viemässä kehitystä väärään suuntaan. Meillä ei ole varaa pudottaa tutkimusrahoitusta vaan päinvastoin, tutkittuun tietoon pitäisi nyt satsata enemmän kuin koskaan. Tavoitteenani on, että hallituksen budjettiriihessä Suomen Akatemian myöntövaltuudet saadaan palautettua kuluvan vuoden tasolle, mikä tarkoittaa niihin noin 40 miljoonan euron lisäystä.

T&K-rahoitus kansainväliselle tasolle

Hallitusohjelmassa olemme kaikki hallituspuolueet sitoutuneet tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen tason nostamiseen kohti neljää prosenttia bruttokansantuotteesta, ja sitä kohti meidän on myös kuljettava pitkäjänteisesti. Akatemian rahoituksen vahvistamisen ohella on tarpeen perustaa talousarvion ulkopuolinen t&k-rahasto sekä luoda yrityksille vahvempia kannusteita t&k-investointeihin.

Tutkimusrahoituksen kannalta myönteistä on, että Suomen kestävän kasvun ohjelmasta ohjataan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyöhön jopa 700 miljoonaa euroa vuosina 2022-2024. Rahoituksella tuetaan erityisesti vihreää siirtymää, ja kasvatetaan myös suoraan Suomen Akatemian myöntövaltuuksia ja määrärahoja.

Osa tutkimusrahoituksesta katetaan rahapeleistä saatavilla tuotoilla, ja hallituksen on määrä sopia tämän vuoden loppuun mennessä uudesta korvaavasta mallista. Rahapelien tuotot ovat laskussa ja siksi rahoituksen siirtäminen yleisiin budjettivaroihin on parempi. Se pitää tehdä kuitenkin kestävällä tavalla, tieteen ja tutkimuksen rahoitusta vaarantamatta.

Juuri nyt tarvitsemme tutkimusta kipeästi esimerkiksi ilmastokriisin ratkaisemiseen ja globaalien pandemioiden torjumiseen. Ilman tutkimusta ja siitä johdettua kehitystyötä ja innovaatioita meillä ei ole tulevaisuutta.

Onko koulutuslupaus pidetty?

Kun Vihreät lähti mukaan hallitukseen kesällä 2019 tavoite koulutuksen ja tutkimuksen osalta oli selvä. Halusimme palauttaa koulutuksen ja tutkimuksen arvoon, joka sille kuuluu. Tässä työssä olemme jo nyt yli puolen välin.

Edellisellä hallituskaudella koulutuksesta oli leikattu miljardi euroa. Leikkaukset koskettivat kaikkia koulutusasteita: varhaiskasvatusta, perusopetusta, amiksia ja lukioita sekä korkeakouluja. Se asetti koulutuksen järjestäjät ahtaalle ja uuvutti opettajat. Hallituskausien taitteessa olimme tilanteessa, että amisopiskelijat kertoivat, etteivät saa enää kunnolla opetusta, päiväkodeissa eivät enää riittäneet käsiparit kaikille lapsille. Korkeakouluissa suoritettujen mittavien henkilöstövähennyksien vuoksi korkeakouluopiskelijoiden opinnot venyivät, eikä opintojen tukeen enää riittänyt resursseja.

Tukea pienimmille ja heikommille

Tiesimme, että näin ei voi jatkua. Erityistä huolta meissä herätti varhaiskasvatuksen tilanne sekä kasautuneet hyvinvoinnin haasteet. Asetuimme pienten ja heikompien puolelle. Saimmekin sovittua varhaiskasvatukseen subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamisesta, ryhmäkokojen pienentämisestä ja kaksivuotisen esiopetuksen kokeilusta, ja kaikki nämä ovat jo toteutuneet.

Päätimme tehdä opiskelusta lukioissa ja amiksissa maksutonta, satsata opinto-ohjaukseen ja lisätä merkittävästi koulupsykologien ja -kuraattoreiden määrää sekä peruskoulussa että toisella asteella. Sitovat henkilöstömitoitukset kuraattoreille ja psykologeille on määrä valmistua nyt syksyllä.

Miljardiluokan lisäpanostukset

Uudistusten lisäksi oli olennaista parantaa mahdollisuuksia ihan perustyön tekemiseen. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen rahoitustasoa nostettiin, perheellisten opiskelijoiden opintotukea korotettiin, kaikkien koulutusasteiden ja opintotuen rahoitus palautettiin indeksiin, ja lukiorahoitukseen saatiin tasokorotus.

Hallituskauden aikana päätettyjä tärkeitä uudistuksia varhaiskasvatuksessa on ollut lisäksi asiakasmaksujen alentaminen sekä oppimisen tuen vahvistaminen päiväkodeissa. Lisäksi on päätetty merkittävistä avustuksista kaikille koulutusasteille, joissa on paikattu koronakriisin ja etäopetuksen aiheuttamaa hyvinvointi- ja oppimisvajetta. Ammatilliseen koulutukseen ja tuotu lisää opetusta ja ohjausta ja koulutuksen tasa-arvoa vahvistettu kouluissa ja päiväkodeissa. Suomeen on luotu harrastusmalli, jotta jokaisella lapsella olisi mahdollisuus mieluisaan harrastukseen.

Kaikki nämä toimet ovat merkinneet sitä, että koulutuksen ja tutkimuksen pysyvään rahoitukseen on päätetty korotuksista jo 600 miljoonan euron edestä. Tämän lisäksi tänä ja viime vuonna on määräaikaista rahoitusta kasvatettu noin 500 miljoonalla eurolla molempina vuosina.

Vielä on tehtävää

On selvää, että vieläkin tehtävää riittäisi. Opintotukikuukausia tarvitaan lisää ja opintorahan tasoa pitää nostaa. Perusopetukseen tarvitaan pysyviä lisäpanostuksia vastaamaan oppilaiden kasvaneeseen tuen tarpeeseen. Amikset tarvitsevat lisää opettajia. Ryhmäkokoja pitäisi saada pienennettyä ja varhaiskasvatuksen henkilöstöpula ratkaistua. Suomen tutkimusrahoituksen panostuksia on kasvatettava pitkäjänteisesti ja mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen vahvistettava kaikille työikäisille. Työ koulutuksen ja tutkimuksen eteen ei ole läheskään valmis, mutta suunta on oikea. Näin kunnianhimoista koulutuspolitiikkaa ei ole tehnyt yksikään hallitus sitten peruskoulun perustamisen, ja siitä voimme olla ylpeitä. Koulutuksen kunnianpalautus on todella tapahtumassa.