Nuorten yrittäjyyttä tuettava

Vihreä eduskuntaryhmä esittää viittä keinoja nuorten yrittäjyyden tukemiseksi. Niihin kuuluvat esimerkiksi perustulo ja y-tunnuksen antaminen jokaiselle jo syntymän yhteydessä.

Suomen nuoret ovat yrittäjähenkisempiä kuin koskaan. Nuorisobarometrin mukaan 58 prosenttia nuorista haluaa kokeilla yrittäjyyttä jossain vaiheessa työuraansa ja 78 prosenttia uskoo, että yrittäjyys yleistyy tulevaisuudessa.

Kestävät arvot ja yrittäjyys sopivat hyvin yhteen. Nuorista jopa 88 prosenttia pitää tärkeänä, että tehty työ vastaa myös omia arvoja. Yrittäjyys on monelle mahdollisuus muuttaa maailmaa. Esimerkiksi ilmastokriisi ja globaali eriarvoistuminen ovat laajoja haasteita, jotka hakevat yhä uusia ratkaisuja – niin isoja kuin pieniä.

Yrittäjyys lähtee ihmisestä itsestään ja ihmiselle tulee antaa tilaa yrittää. Valtion tehtävänä on huolehtia siitä, että kynnys laittaa yritys pystyyn on matala ja jokainen nuori yrittäjä saa tarvitsemansa tuen ja turvan. Siksi Vihreä eduskuntaryhmä ehdottaa seuraavaa viittä toimenpidettä nuorien yrittäjien tueksi:

1. Jokaiselle y-tunnus jo syntymässä

Yrittäjyys sekä yrittäjyyden ja palkkatyön yhdistäminen on tulevaisuutta yhä useammalle. Yrittäjäksi ryhtymiseen liittyy kuitenkin edelleen sekä psykologinen että käytännöllinen kynnys.

Jos kaikki saisivat syntyessään henkilötunnuksen lisäksi yrittäjätunnuksen, voitaisiin tämä kynnys poistaa. Tällä olisi suuri vaikutus siihen, kuinka suurelta askeleelta yrittäjäksi ryhtyminen tuntuu. On kuitenkin varmistettava se, että jokaisen kansalaisen yrittäjätunnus ei johda pakkoyrittäjyyteen eikä työnantajavelvoitteiden kiertämiseen. Kaikista palkansaajista ei ole tarkoitus tehdä yrittäjiä eikä palkansaajien asema saa heikentyä.

2. Perustulosta joustavaa turvaa yrittäjälle

Toinen kynnys yrittäjyyden edessä on huoli heikosta taloudellisesta turvasta. Useissa tapauksissa on vaikea määrittää sitä, milloin yrittäjä on työtön ja oikeutettu työttömyysturvaan. Onko taiteilija työtön, jos maalaukset eivät käy kaupaksi? Entä soittotaitoaan ylläpitävä muusikko tai suunnittelukilpailuun osallistuva graafinen suunnittelija? Perustulon myötä tällaista rajanvetoa ei tarvitse tehdä, mikä olisi merkittävä parannus yrittäjän perusturvaan.

Viimeistään koronakriisi on tehnyt näkyväksi sen, kuinka haavoittuvassa asemassa kymmenet tuhannet yrittäjät Suomessa ovat. Yrittäjien tilannetta on määräaikaisesti helpotettu mahdollistamalla työttömyysturvan nostaminen ilman yrityksen lakkauttamista. Pysyvä ratkaisu on perustulo, joka takaa toimeentulon kaikissa tilanteissa. Perustulon myötä vältetään myös turhia konkursseja, kun yritystä ei tarvitse lopettaa perusturvan saamiseksi.

Perustulo parantaisi myös kaikista pienituloisimpien yrittäjien tilannetta, sillä se täydentää pieniksi jääviä tuloja. Yrittäjäkyselyn (2019) mukaan noin puolet yrittäjistä tienaa alle 2000 euroa ja reilu viidennes alle 1000 euroa kuukaudessa. Yrittäjät kuuluvatkin eläkeläisten, opiskelijoiden ja pitkäaikaistyöttömien ohella korkean köyhyysriskin ryhmään.

3. Yrittäjäksi helposti vaikka kesäksi

Yrittäminen voi olla luonteeltaan myös määräaikaista tai sivutoimista: yritysidean kehittäminen ja yrittäjän siipien testaaminen voikin tapahtua opiskelun ohessa tai kesälomalla. Useat kunnat tarjoavat erilaista apua nuorille, jotka haluavat kesätöiden sijaan kokeilla yrittäjyyttä.

Tarvitsemme valtakunnallisen pilotin, jonka tavoitteena on laajentaa ja kehittää nuorille yrittäjille tarjottavia palveluita ja tukia. Pilottiin osallistuvat kunnat voivat tarjota nuorille yrittäjille esimerkiksi miniyritystukia, yrittäjäseteleitä tai tiloja ja yrittäjyyspalveluita. Kokeilun lopussa nuoren tulee saada myös neuvoa siihen, miten hän voi halutessaan ottaa seuraavat askeleet yrittäjänä, kuten palkata ensimmäisen työntekijän tai kasvattaa liiketoimintaa.

4. Reilun muutoksen yrittäjyyskasvatus

Oppilaitoksissa yrittäjyyskasvatuksesta on tullut osa opetusta. Yrityskylä-pelimaailma, lyhyet yrittäjyyden kokeilut ja vierailut yrityksissä vaikuttavat lasten ja nuorten käsitykseen yritteliäisyydestä ja työnteosta. Oikea-aikainen yrittäjyyskasvatus voi toimia ponnahduslautana yrittäjyyteen, minkä lisäksi tarvitaan nuorille yrittäjille suunnattua neuvontaa.

Yrittäjyyskasvatukseen täytyy yhdistää kestävän kehityksen ja reilun muutoksen näkökulmat. Tämä tarkoittaa, että myös yrittäjyydellä voidaan muuttaa maailmaa niin, että tulevien sukupolvien tarpeet ja luonnon kantokyky huomioidaan. Jokaisen yrityksen, pienen ja ison, täytyy ottaa huomioon toiminnassaan ympäristövaikutukset. Yrittäjyyskasvatuksen on lisäksi tarjottava myönteisiä esimerkkejä sosiaalisesti ja eettisesti oikeudenmukaisesta yritystoiminnasta.

5. Lupa kokeilla – ja mokata

Uskallus kokeilla, oppia ja yrittää uudestaan on monien menestyneiden yritysten salaisuus. Nuoria ei voi kuitenkaan vaatia heittäytymään ja kokeilemaan, mikäli siitä syntyvät henkilökohtaiset riskit ovat liian suuret. Valtio voi auttaa kohtuullistamaan näitä aloittelevan yrittäjän riskejä.

Jos yritystoiminta pitää lopettaa, ei senkään tule olla kaiken loppu vaan uuden alku. Yrittäjän pääsyä velkajärjestelyn piiriin tulee helpottaa ja konkurssin langettaman varjon tulee olla mahdollisimman lyhyt: maksuhäiriömerkintä pitää poistaa heti kun, kun velka on tullut maksetuksi. Maksuhäiriömerkintä säilyy nykyisin luottotietorekisterissä kaksi vuotta siinäkin tapauksessa, että velka on suoritettu. Tämä käytännössä estää uuden yrityksen perustamisen.

Nuoret haluavat yrittää ja yrittäjyys tulee olemaan osa yhä useamman nuoren tulevaisuutta. Siksi uuden alun mahdollisuus on erityisen tärkeää nuorille.