Nuorten työllisyyden parantamiseksi tarvitaan toimenpiteitä – 16 keinoa, joilla nuorisotyöttömyyden kehitys katkaistaan

Orpon hallituksen talouspolitiikan yhtenä keskeisenä tavoitteena on saada 100 000 uutta työpaikkaa lisää. Tämä tavoite on mennyt pahasti pieleen. Erityisen huonolta tilanne näyttää nuorten työllisyyden kannalta.

Kuntien työllisyyspalveluissa oli helmikuun 2025 lopussa yhteensä yli 326 000 työtöntä työnhakijaa, mikä on lähes 37 000 enemmän kuin vuosi sitten. Samaan aikaan avoimia työpaikkoja on hieman vajaa 17 000 vähemmän kuin edellisvuonna. Ilmoituksia avoimista kesätyöpaikoista on vuoden 2025 aikana ollut noin kolmasosa vähemmän viime vuoteen verrattuna.

Nuorisotyöttömyys on kasvanut ja alle 25-vuotiaiden työttömyys oli vuoden 2025 helmikuussa 23,9 prosenttia. Myös pitkäaikaistyöttömien nuorten määrä on yli kaksinkertaistunut viidessä vuodessa nousten 2000:sta 5000:een. Tällä hetkellä myös korkeakoulutettujen työttömyys on ennätyskorkealla.

Samaan aikaan Orpon hallitus kasaa leikkausten taakkaa yhä enemmän nuorten niskaan.

Hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset osuvat korostetusti nuoriin. Opiskelijoiden toimeentulo laskee pahimmillaan jopa 170 euroa kuukaudessa. Ansioturvan suojaosien poisto taas heikentää työn vastaanottamisen kannustimia. Ansioturvan suojaosat ovat auttaneet monia nuoria saamaan työn syrjästä kiinni. Juuri nuoret haluavatkin usein tehdä osa-aikatyötä ja myös sen pitäisi olla kannattava vaihtoehto.

Nuorten hyvinvointiin panostaminen on ratkaisevaa sekä inhimillisesti että taloudellisesti, sillä mielenterveysongelmien ja syrjäytymisen kustannukset ovat valtavia koko yhteiskunnalle. Yksi syrjäytynyt nuori maksaa suomalaiselle yhteiskunnalle yli miljoona euroa ja mielenterveyden ongelmat jopa noin 11 miljardia vuodessa. Hallitus kuitenkin leikkaa nuorten kuntoutustuesta, nuorisotyöstä ja esimerkiksi järjestöjen rahoituksesta, jotka tekevät arvokasta työtä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja harrastustoiminnan järjestämiseksi. Harrastukset ja vapaaehtoistyö kerryttävät taitoja ja osaamista, mikä on usein työllistymiselle ja työssä pärjäämiselle oleellista.

Samalla hallitus leikkaa koulutuksesta. Ammatilliseen koulutukseen kohdistetaan yli 120 miljoonan euron leikkaus. Hallitus leikkaa jatkuvasta oppimisesta, vapaasta sivistystyöstä sekä nostaa avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulun säädeltyjä enimmäismaksuja. Tämä on täysin ristiriidassa tavoitteen kanssa, että Suomen tavoitteena on taata 50 prosentille Suomen nuorista korkeakoulututkinto vuoteen 2030 mennessä. Vihreistä tavoitteeksi tulee asettaa maailman koulutuksen huippujen kanssa vastaava 60 prosentin osuus.

Politiikassa on kyse valinnoista. Suomessa voidaan tehdä politiikkaa, joka on tarjoaa synkkyyden sijaan mahdollisuuksia nuorille. Nuorten elämässä on oltava tilaa ja tukea erilaisille elämänpoluille, etsimiselle ja suunnan muuttamiselle. Nuorten pääsy opiskelemaan ja työelämään pitää varmistaa!

16 keinoa nuorten työllisyyden parantamiseksi

Työllisyyspalvelut

Asetetaan nuoret työllisyyspalveluiden keskiöön.
Lisätään matalan kynnyksen elämänhallinnan vahvistamiseen keskittyviä palveluita, kuten starttivalmennusta. Ohjaamopalveluita tulee olla saatavilla kaikkialla Suomessa ja niille on turvattava riittävät resurssit. Varmistetaan sujuva ohjaus Ohjaamoista matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluihin.

Asetetaan nuoret etusijalle TE-palveluiden alkuhaastatteluissa, jotta nuorisotakuun mukainen kolmen kuukauden ehto työ-, opiskelu- tai muun työllistymistä tukevan paikan löytymisestä tulisi mahdollisimman tehokkaasti täytettyä. Jatketaan muistutuskäytäntöä työllistymistoimien osalta sekä pilotoidaan esimerkiksi Suomi.fi-palvelun kautta tehtäviä, kirjepostia kevyempiä muistutuksia nuorille.

Valtaosa nollatuntisopimuksella työskentelevistä palkansaajista on nuoria. Ei kiristetä osa-aikatyössä olevien työnhakuvelvoitetta, jotta nuoret eivät joudu entistä heikompaan asemaan.

Otetaan joka kunnassa käyttöön kesätyöseteli 15-18-vuotiaille.
Tarjotaan nuorille ja opiskelijoille työmahdollisuuksia kunnissa sekä kannustetaan muita työnantajia työllistämään heitä kesätyösetelien avulla. Kohdistetaan setelit erityisesti kaikista vaikeimmassa työmarkkina-asemassa oleville nuorille.

Varmistetaan, että nuoret hyötyvät työkokeiluista.
Huomioidaan kunnissa toteutettavien työkokeiluiden kohderyhmissä erityisesti alle 29-vuotiaat nuoret ja tarjotaan heille tarvittaessa lisätukea työkokeilupaikan löytämisessä esimerkiksi Ohjaamojen kautta.

Luovutaan työttömyysturvan ikäperusteisista sanktioista.
Työttömyystukea tulee saada ilman kohtuuttomia odotusaikoja ja velvollisuus hakea koulutukseen karenssin uhalla tulee poistaa. On epäoikeudenmukaista, että alle 25-vuotiaille työttömille ja vailla ammatillista tutkintoa oleville nuorille on työttömyysturvassa omat ehtonsa.

Tarjotaan maahanmuuttajanuorille parempaa tukea työllistymiseen.
Suomen on huolehdittava siitä, että jokaisella maahan muuttaneella nuorella on maahantulon syystä riippumatta parhaat mahdollisuudet työllistyä, tulla toimeen ja osallistua yhteiskuntaan. Tässä koulutus ja kielen oppiminen ovat avaintekijöitä.

Perutaan hallituksen kotoutumiseen kohdistuneet suuret leikkaukset. Sen sijaan vahvistetaan kotoutumispalveluita ja asetetaan nuoret niissä etusijalle.

Lisätään yhteistyössä yritysten kanssa oppisopimuspohjaista opiskelua maahanmuuttaneille ja tarjotaan kielikoulutusta sen rinnalla. Lisätään yhteistyössä yritysten kanssa oppisopimuspohjaista opiskelua maahanmuuttaneille ja tarjotaan kielikoulutusta sen rinnalla.

Huomioidaan työllisyyspalveluissa maahanmuuttajanuorten erityistarpeet. Tuetaan maahanmuuttajien työllistymistä ja työhön perehtymistä esimerkiksi yritysyhteistyöllä ja työpaikoilla toimivien mentorien avulla. Mahdollistetaan mentoreina toimiville palkanlisä ensimmäisen puolen vuoden ajalta.

Vahvistetaan nuorisotakuuta.
Nuorisotakuun on ollut tarkoitus on edistää nuorten sijoittumista koulutukseen ja työmarkkinoille, estää työttömyyden pitkittymistä ja ehkäistä syrjäytymistä. Se ei kuitenkaan ole toteutunut riittävän hyvällä tavalla. Nuorisotakuun toteutumisen takaaminen tulee ottaa prioriteetiksi kaikissa kunnissa.

Yhdenmukaistetaan nuorisotakuun toteutumisen seurantaa eri ELY-keskusten alueilla, kootaan tietoa valtakunnallisesti yhteen ja tehdään toimia kaikilla tasoilla sen tavoitteiden edistämiseksi. Hyödynnetään nuorisotakuun toteutumisen tilastoja osana politiikan vaikutusarviointia. Osana nuorisotakuun vahvistamista täytyy varmistaa riittävä määrä aloituspaikkoja resursseineen sekä ammattikouluihin että korkea-asteelle.

Koulutus

Tarjotaan koulutusseteli vuodeksi avoimeen korkeakouluun niille toiselta asteelta valmistuville, jotka jäävät ilman opiskelupaikkaa.
Avoimesta väylästä on tullut yksi vaihtoehto ponnistaa korkeakouluopintoihin ilman tutkinto-oikeutta. Normaalisti avoimen väylän kautta opinnot jäävät kuitenkin opiskelijan itse maksettaviksi, vaikka useimmat opinnoista ovat täysin samat tutkinto-opiskelijoille ja ne voidaan hyväksilukea, kun opiskelija saa tutkinto-oikeuden. Tarjotaan koulutusseteli niille toiselta asteelta valmistuville, jotka jäävät ilman korkeakoulupaikkaa. Setelillä saa oikeuden suorittaa avoimen puolen korkeakouluopintoja ennen tutkinto-ohjelmaan hyväksymistä.

Parannetaan opiskelijoiden toimeentuloa.
Opiskelun edellytysten turvaaminen on tärkeää paitsi Suomen osaamistason,myös opiskelijoiden mielenterveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Hallituksen leikkaukset opintotukeen ja opiskelijoiden asumiseen tulee perua ja opiskelijoiden toimeentuloa parantaa määrätietoisesti. Riittävä toimeentulo turvaa hyvinvointia ja jaksamista, mikä edistää opiskelua.

Perutaan opintotuen indeksileikkaukset, tehdään opintorahaan 50 euron tasokorotus ja perutaan opiskelijoiden siirto opintotuen asumislisän piiriin.

Tehdään parlamentaarinen sitoumus taata 60 % Suomen nuorista korkeakoulututkinto ja lisätään korkeakoulujen aloituspaikkoja.
Korkeakoulutus edistää työllistymistä, mutta Suomen nuorten korkeakoulutusaste on jäänyt verokkimaista jälkeen. Koulutustasoa on välttämätöntä nostaa, ja sen varmistamiseksi tarvitaan hallituskaudet ylittävä, pitkäjänteinen parlamentaarinen suunnitelma. Korkeakoulutusasteen nostamiseksi korkeakoulujen aloituspaikkoja tulee lisätä merkittävästi ja täysimääräisesti resursoituna.

Laajennetaan harjoittelutuki koskemaan kaikkia korkeakouluopiskelijoita.
Taataan jokaiselle korkeakouluopiskelijalle oikeus vähintään yhteen harjoittelutukeen opinto-oikeuden aikana. Tämä edistäisi mahdollisuutta päästä harjoitteluun sekä saada siitä palkkaa. Harjoittelusta opiskelijan on mahdollista saada työkokemusta ja jopa jalka oven väliin seuraavaa työpaikkaa ajatellen.

Lisätään panostuksia jatkuvaan oppimiseen.
Muutetaan työttömyysturvan ehtoja poistamalla omaehtoisen opiskelun kuukausikohtaiset maksimiopintopistemäärät. Varmistetaan, että valtion ja korkeakoulujen välisissä rahoitussuunnitelmissa on riittävästi toimenpiteitä jatkuvan oppimisen edistämiseksi. Palautetaan aikuiskoulutustuki.

Luodaan malli vailla työtä olevien nuorten aikuisten tukemiseksi opintoihin ja työuralle sekä lisätään työttömyyskorvauksella oleville henkilöille mahdollisuuksia oman osaamisen ja perustaitojen vahvistamiseen vapaan sivistystyön kautta.

Vahvistetaan oppisopimuskoulutuksia.
Varmistetaan oppilaitosten, te-palveluiden ja yritysten yhteistyöllä, että nykyistä suurempi osa tutkintoa vailla olevista nuorista aikuisista ja maahanmuuttaneista pääsee tekemään oppisopimuskoulutuksena itselleen tutkinnon. Lisätään oppisopimuskoulutuksen ja palkkatuen käyttöä kototumiskoulutuksessa.

Hyvinvointi ja kuntoutus

Panostetaan mielenterveyspalveluihin ja laajennetaan terapiatakuu koskemaan kaikkia.
Joka toinen suomalainen kokee jossakin vaiheessa elämäänsä mielenterveyden häiriön. Kuitenkin vain puolet mielenterveyden häiriötä sairastavista saa tarvitsemaansa hoitoa. Terapiatakuu tulee laajentaa koskemaan kaikenikäisiä.

Perutaan hallituksen hölmöt leikkaukset nuorten kuntoutukseen.
Nuorten kuntoutusrahalla vahvistetaan nuorten sitoutumista kuntoutukseen ja vähennetään työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä, joka heijastuu myös työllisyyteen. Orpon hallitus kasaa taakkaa erityisesti nuorten niskaan, ja leikkaa niiltä, jotka kipeästi tarvitsisivat näköaloja tulevaisuuteen.

Nuorten kuntoutustuesta leikkaaminen on myös ristiriidassa hallituksen työllisyystavoitteiden kanssa. Esimerkiksi NUOTTI-valmennus, joka ei enää oikeuta kuntoutusrahaan, auttaa löytämään keinoja toimintakyvyn kohentamiseen, työelämävalmiuksien lisäämiseen sekä omassa arjessa pärjäämiseen.

Hyödynnetään työpajatoimintaa kattavammin.
Tarjotaan oppivelvollisille mahdollisuus valmistautua tutkinto-opintoihin myös työpajojen tai vapaan sivistystyön piirissä, mikäli se on nuoren kannalta tarkoituksenmukaisempaa.

Luodaan kuntouttavan opetuksen malli, jossa yhdistetään hyvinvointialueiden palveluita, työpajatoiminnan sisältöjä sekä ammatillista koulutusta.

Lisätään työpajatoiminnan kattavuutta valtakunnallisesti niin, että se olisi jokaisessa kunnassa mahdollista. Vuonna 2023 työpajatoimintaa oli tarjolla noin 70% kunnista.

Täsmennetään työturvallisuuslakia psykososiaalisen kuormituksen kohdalla.
Sairauspoissaolot mielenterveyden haasteista johtuen ovat yleistyneet viime vuosina. Täsmennetään työsopimuslain ja työturvallisuuslain säännöksiä perehdyttämisestä siten, että työntekijöiden työhyvinvoinnin kehittäminen otetaan vahvemmin huomioon.