Nuorten syrjäytymistä torjutaan panostuksilla perusopetukseen ja oppilashuoltoon

Me-säätiö on tänään julkistanut uusimmat laskelmansa syrjäytyneiden nuorten määrästä. Me-säätiön mukaan Suomessa on tällä hetkellä noin 66 000 koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle pudonnutta 15–29-vuotiasta nuorta. Nuorten syrjäytyminen on vakava ongelma. Toivon, että asia nousee laajasti julkiseen keskusteluun.

Vihreä eduskuntaryhmä on esittänyt vaihtoehtobudjetissa toimenpiteitä, joilla ratkaistaan nuorten syrjäytymistä. Ongelmien ennaltaehkäisy on inhimillistä politiikkaa.

Yhteiskunnassa on oltava nuorille riittävästi turvaverkkoja, jotka estävät putoamisen pois koulutuksesta tai työstä. Putoaminen koulutuksen tai työn piiristä heti nuorena on inhimillisesti raskasta ja yhteiskunnalle kestämätöntä. Tulevaisuudessa työpaikkoja joissa pärjää ilman koulutusta on häviävän pieni prosentti. Yhteiskunnalle nuorten syrjäytymisen on arvioitu maksavan jopa 3,2 miljardia vuodessa. Ennaltaehkäisevän työn avulla nuorille voidaan luoda valoisampi tulevaisuus – ja samalla nämä syrjäytymisestä johtuvat kustannukset voitaisiin välttää.

Me-säätiö korostaa, että syrjäytymisvaara tunnistetaan useimmiten jo peruskoulussa, mutta nuori jätetään vaille tarvitsemaansa apua. Tällä hetkellä erityisopetuksen tukipäätöksiä kyllä tehdään, mutta päätökset eivät konkretisoidu tueksi luokkahuoneessa. Jos nuori jätetään ilman tukea, hänelle syntyy tunne, ettei kukaan oikeasti välitä. Luottamuksen syntyminen vaatii kohdatuksi ja kuulluksi tulemista.

Heikko koulutus ja pitkittynyt työttömyys nuorena ennakoivat kasautuvia ongelmia myös aikuisuuden aikana. Jos nuorella on heikon koulutuksen lisäksi mielenterveys- tai päihdeongelmia, yksinäisyyttä, rahattomuutta tai muita sosiaalisia ongelmia, ennuste työllistyä heikkenee edelleen. Mitä aikaisemmin apua voidaan tarjota ja ongelmiin puuttua, sitä parempi.

Moni asiantuntijataho on hiljattain nostanut esiin nuorten syrjäytymistä ja mielenterveyttä koskevia kysymyksiä. Nuorisobarometri 2017 -tutkimus tuo uusinta tietoa syistä, miksi nuoret keskeyttävät koulutuksen. Nuorisobarometrin mukaan nuorilla koulutuksen keskeyttämisen yleisimpiä syitä ovat väärän alan valinta ja huono viihtyvyys koulussa. Myös rahan puute on usein syynä opintojen keskeytymiseen toisella asteella.

Yle uutisoi äskettäin, että psykiatrian lähetteet ovat kasvaneet rajusti ympäri Suomen. Erikoissairaanhoidon kasvanut tarve osoittaa, etteivät perustason palvelut toimi eikä varhaisia mielenterveyspalveluita ole riittävästi. Kuntaliiton selvitys puolestaan osoittaa, että mielenterveyspalveluiden riittämättömyys on myös lastensuojelun ongelma. Suuri osa perheen ulkoisista sijoituksista johtuu siitä, ettei mielenterveyden palveluita ole tarjolla riittävästi. Tein aiheesta myös kirjallisen kysymyksen.

Mitä voimme tehdä ongelmien korjaamiseksi? Ongelmien ennaltaehkäisy ja mahdollisimman varhainen puuttuminfen on inhimillistä politiikkaa, jota Vihreät ajaa. Syrjäytymistä ja koulupudokkuutta tulee ehkäistä panostamalla perusopetukseen, oppilashuoltoon ja saavutettaviin mielenterveyspalveluihin. Varhaiskasvatuslakiin olisi kirjattava, että myös päiväkodeissa olisi saatavilla psykologi samaan tapaan kuin peruskoulun oppilashuollossa.

Vihreä eduskuntaryhmä on esittänyt vaihtoehtobudjetissa panostuksia lasten ja nuorten palveluihin, joilla on asiantuntijoiden mukaan suuri merkitys syrjäytymisen ehkäisyssä. Olemme esittäneet subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamista ja maksutonta varhaiskasvatusta sekä oppivelvollisuuden laajentamista ja panostuksia peruskoulutuksen laatuun ja tasa-arvoon. Ajamme peruskoulun päättäville opiskelijoille oikeutta tukiopinto-ohjaukseen, toisen asteen oppimateriaalien maksuttomuutta ja oppivelvollisuuden pidentämistä. Myös Vihreiden tavoite opintotuen tasokorotuksesta parantaisi nuorten mahdollisuuksia kouluttautua.

Me-säätiön data kertoo, että niiden poikien osuus, joilla on vain peruskoulututkinto on kasvussa. Voitaisiinko pulpettiin sidotun oppimisen sijaan tarjota mahdollisuuksia tekemällä oppimiseen? Kokemukset joustavasta perusopetuksesta, jossa ollaan vuoroviikoin työelämässä ja perusopetuksessa, ovat olleet positiivisia: se lisää nuorten koulussa käynnin motivaatiota ja ehkäisee tehokkaasti koulupudokkuutta.

Nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä tarvitaan kaikkien lasten ja nuorten palveluiden piirissä toimivien moniammatillista yhteistyötä. Lisäksi palvelut on saatava sinne, missä nuoret ovat. Tarvitaan matalan kynnyksen paikkoja, joissa on mahdollista saada moniammatillista apua, jotta nuorta ei tarvitse pompotella luukulta toiselle.

Lasten ja nuorten jättäminen ilman tarvitsemaansa apua on rakenteellista piittaamattomuutta, josta lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila on puhunut. Me-säätiön keräämä tieto nuorten syrjäytymisen syistä on otettava huomioon päätöksiä tehtäessä.
 

Outi Alanko-Kahiluoto,
kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen