Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn tarvitaan konkreettista apua ja tukea

Nuorten syrjäytyminen on vakava ongelma. Lastensuojelun jälkihuollon pidentäminen olisi yksi konkreettinen keino ehkäistä nuorten syrjäytymistä.

Empaattinen yhteiskunta antaa tukea silloin, kun nuoren aikuisen omat siivet eivät vielä kanna. Uskon, että empatia on monin verroin tehokkaampaa kuin hylkääminen.

Lastensuojelun jälkihuolto alkaa yleensä, kun sijoitettuna ollut nuori täysi-ikäistyy. Jälkihuoltoon kuuluu huolehtiminen siitä, että nuori aikuinen löytää oman kodin, opintojen tai työn pariin sekä yhteiskunnan palveluiden piiriin.

Hyvin onnistuneella lastensuojelun jälkihuollolla voidaan parhaimmillaan turvata nuorille aikuisille sujuva itsenäistyminen aikuisuuteen sekä ennaltaehkäistä esimerkiksi laitoskierteeseen joutumista.

Eduskunnassa on tänään keskustelussa lakialoitteeni lastensuojelun jälkihuollon ikärajan nostosta. Lakialoitteessani esitän lastensuojelulain muuttamista siten, että lastensuojelun jälkihuollon ikärajaa korotettaisiin 25 vuoteen, kun nykyinen yläikäraja on 21 vuotta. Nykyinen ikäraja on liian matala, sillä moni nuori on syrjäytymisvaarassa kun lastensuojelun jälkihuolto päättyy.

Tuo nykyinen 21 vuoden ikä on täysin juridinen, sillä tosiasiassa tuen tarve on yksilöllistä. Mahdollisuuden saada apua ja tukea ulottaminen 25 vuoteen saakka olisi monella tapaa mielekkäämpää.

Olen kuullut surullisia esimerkkejä siitä, että jälkihuolto loppuu kuin seinään kesken toisen asteen. On tapauksia, joissa kesken ylioppilaskirjoitusten nuori on saanut kehotuksen muuttaa omilleen.

Nykymaailmassa toisen asteen tutkinto on tullut keskeiseksi elämässä pärjäämisen kannalta. Monilla lastensuojelun piirissä olleilla nuorilla toinen aste kestää pitempään kuin 19-vuotiaaksi.  Moni aloittaa toisen asteen vasta 20-vuotiaana. Lastensuojelun jälkihuollon onnistuminen on tärkeää myös koulutuspolun turvaamisen kannalta.

Kuka tahansa tietää miten tärkeää on, että on läheinen johon voi hädän hetkellä turvautua. Nykyisin kuin seinään 21-vuotiaana päättyvä jälkihuolto antaa viestin, ettemme ole välittäneet sinusta oikeasti, vaan olet saanut yhteiskunnan palveluita vain koska se on kirjattu lakiin.  

Lastensuojelussa ylipäätään pitäisi nostaa kunnianhimon tasoa. Vihreät kuntapäättäjät ympäri Suomen ovat taistelleet ja taistelevat sen puolesta, että lapsia ja perheitä tuettaisiin jo ennen ongelmatilanteiden syntymistä. Vihreät ovat monissa kunnissa esittäneet lastensuojelun asiakasmäärien rajaamista 30 asiakkaaseen sosiaalityöntekijää kohden. Helsingissä lastensuojelun resursseja lisättiin juuri, mikä on ollut vihreiden tavoitteena pitkään.

Vihreät on toistuvasti vaatinut myös lapsivaikutusten arviointia päätöksentekoon. Emme saa tehdä päätöksiä ajattelematta, mitä vaikutuksia sillä on tuleviin sukupolviin ja kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin.

Me-säätiön arvion mukaan Suomessa on tällä hetkellä lähes 66 000 syrjäytynyttä nuorta.

Lasten ja nuorten hätään puuttumiseen tarvitaan nyt konkreettisia keinoja. Aloitteeni antaisi lastensuojelun ammattilaisille enemmän työkaluja toimia nuorten parhaaksi.

Lakialoitteeni keräsi yhteensä 115 kansanedustajan allekirjoitukset eli hyvin laajan kannatuksen. Sillä on myös lastensuojelujärjestöjen vahva tuki. Vaikka aloitetta ei ehdittäisi käsitellä tällä kaudella, kansanedustajien vahva tuki on merkityksellinen kevään hallitusneuvotteluissa.