Nuorten osallisuus ja nuorisovaltuustojen rooli on turvattava hyvinvointialueilla

Miltei jokaisessa Suomen kunnassa on nuorisovaltuusto. Nuorisovaltuustot ovat nuorten vaikuttajaryhmiä, jotka tuovat kunnissa paikallisten nuorten äänen kuuluviin päätöksenteossa. Nuorisovaltuutetut ovat noin 13-18-vuotiaita ja heillä on kunnasta riippuen läsnäolo- ja puheoikeus eri kunnan toimielimissä kuten lautakunnissa. Koska monet nuorten kannalta keskeiset palvelut siirtyvät sote-uudistuksen myötä kunnilta hyvinvointialueille eli maakunnille, on tärkeää turvata nuorten vaikuttamismahdollisuudet myös niiden päätöksenteossa.

Lainsäädäntö määrää, että jokaisessa tulevassa 21 maakunnassa tulee olla nuorisovaltuusto tai sitä vastaava nuorten vaikuttamisryhmä. Tämä on hyvä asia. Kuitenkin se, millaiseksi nuorisovaltuustot muodostuvat ja kuinka paljon todellista vaikutusvaltaa niillä on, riippuu paljolti siitä, millaiseksi käytänteet muodostuvat kussakin maakunnassa. Lakia voidaan huonossa tapauksessa tulkita hyvinkin suppeasti, mikä tuo mukanaan riskin alueellisesta eriytymisestä. Nuorten oikeus osallistua päätöksentekoon on turvattava jokaisessa maakunnassa. Siksi on tärkeää kiinnittää huomio siihen, että jokainen maakunta huomioi ainakin seuraavat asiat:

1) Nuorisovaltuustoille on myönnettävä puhe- ja läsnäolo-oikeus hyvivointialueiden keskeisiin toimielimiin

2) Nuorisovaltuustoilla tulee olla aloiteoikeus aluevaltuustoon

3) Nuorisovaltuustoa tukemaan on nimettävä ohjaaja tai ohjaajapari, sekä nuorisovaltuutetuille tulee tarjota perehdytystä ja tukea heitä kokousasioissa

4) Nuorisovaltuustoille tulee myöntää kausikohtainen budjetti, jolla katetaan toiminnasta aiheutuneet kulut kuten kokouspalkkiot ja matkakulut.

Lisäksi on tärkeää turvata nuorten vaikutusmahdollisuudet nuorisovaltuustojen ulkopuolella. Nuoret tulee ottaa mukaan heitä koskevaan päätöksentekoon esimerkiksi osallistuvan budjetoinnin avulla. Osallistuvan budjetoinnin idea on se, että nuorille annetaan tietty summa, jonka he saavat vapaasti ohjata itselle tärkeisiin palveluihin. Samalla päätöksenteon tulee olla vuorovaikutteista ja kuulla nuoria. Tämä tapahtuu esimerkiksi järjestämällä nuorten keskustelutilaisuuksia ja kuulemalla nuoria erilaisten hankkeiden yhteydessä, myös digitaalisesti.

Valtuustojen toiminnan kannalta on yleisesti ottaen erittäin tärkeää, että kokoustilat ovat saavutettavia ja esteettömiä ja kokouksissa tarjotaan mahdollisuus etäosallistumiseen. Lisäksi maakuntavaltuustojen tulee huomioida lapset ja nuoret kaikessa päätöksenteossa  arvioimalla päätöksiään sen perusteella, millaisia vaikutuksia niillä on juuri nuoriin maakuntien palveluiden käyttäjiin. Näin varmistetaan, että nuoret eivät unohdu päätöksenteossa, eivätkä heidän tarpeensa jää vastaamatta.