Nuoret tarvitsevat tukea työllistymiseen, opintoihin ja hyvinvointiin – Ohjaamo-toiminnan vakinaistaminen on hieno päätös

Koronaviruspandemia on jättänyt jälkensä useaan nuoreen. Kahden vuoden aikana koronaviruksen johdosta tehdyt rajoitukset ovat vaikuttaneet laaja-alaisesti nuorten elämään. Niin opintojen suorittaminen, työllistyminen kuin sosiaalinen elämäkin ovat joutuneet koetukselle.

Pandemia-ajan poikkeusolot näyttävät vaikuttavan ennen kaikkea jo aiemmin tukea tarvinneisiin nuoriin. Vaikutukset ulottuvat myös nuorten työllisyyteen. Nuorisotutkimusverkoston haastattelututkimuksesta käy ilmi nuorten työvoimapalveluiden tarpeen kasvu. Ennen koronaa 79 prosenttia nuorista oli todennut, ettei työvoimapalveluille ollut tarvetta, korona-aikana osuus oli tippunut 64 prosenttiin. Palveluiden käyttöaste on kasvanut niin, että jopa yksi kolmesta nuoresta ilmoitti käyttäneenä työvoimapalveluita, suhteen ollessa ennen koronaa noin yksi viidestä. Vaikka 15-24-vuotiaiden työttömyysaste on onneksi pienentynyt koronapandemian alkuajoista, myös laajentuneen oppivelvollisuuden myötä, on silti selvää että tilannetta on kohennettava yhä. 

Yksi tärkeä keino lisätä nuorten tulevaisuususkoa ja varmuutta omasta elämästään on työ-, opiskelu- ja harjoittelupaikkojen saatavuus. Väitöskirjassaan Anna-Liisa Lämsä on kuvannut muun muassa sitä, kuinka 90-luvun laman aikana nuorten syrjäytymisvaara liittyi työmarkkinoiden tilanteeseen ja nuorten marginaaliseen asemaan siellä. Erityisesti ne nuoret, joilla ei ollut perusasteen jälkeistä tutkintoa, olivat kaikista haavoittuvimmassa asemassa. Laajan turvallisuuskäsityksenkin näkökulmasta syrjäytyminen on otettava ilmiönä vakavasti. Sisäisen turvallisuuden selonteossa juuri syrjäytyminen on nähty yhtenä suurimpana, ellei jopa kaikista suurimpana uhkana suomalaiselle yhteiskuntarauhalle. Nuorten tuen tarpeet ovat moninaiset, joten niihin on myös vastattava moniammatillisesti ja eri viranomaisten yhteistyönä. 

Viime viikolla hallitus julkaisi toimenpiteitä työllisyysasteen nostamiseksi. Kun julkinen keskustelu keskittyi eritoten työttömyysturvan euroistamiseen, opintotuen tulorajoihin ja palkkatuen muutoksiin, jäi mielestäni yksi merkittävä uudistus vähemmälle huomiolle. Hallitus nimittäin päätti myös Ohjaamo-toiminnan vakinaistamisesta. 

Ohjaamot ovat 16–29-vuotiaiden nuorten matalan kynnyksen palvelupisteitä, jotka kokoavat monialaisesti erilaisia palveluita yhteen. Niin julkinen, yksityinen kuin kolmaskin sektori tuottavat palveluita, jotka liittyvät nuorten elämään laajasti: työllistymiseen, koulutukseen, elämänhallintaan, hyvinvointiin. Ohjaamoissa tehtävä työ tukee ja auttaa erityisesti erilaisissa nivelvaiheissa olevia nuoria. Toiminta on maksutonta nuorille. 

Olen pidemmän aikaa seurannut nuorten työllisyyskysymyksiä ja sitä myötä Ohjaamo-toimintakin on tullut tutuksi. Valtioneuvoston kanslia on myös julkaissut tutkijaryhmän toteuttaman tutkimuksen, jossa tarkastellaan Ohjaamo-toiminnan vaikutuksia. Tutkimuksessa korostetaan Ohjaamojen vahvuuden pohjautuvan ennen kaikkea siihen, että toiminnassa korostuu monialainen yhteistyö. Ohjaamo-toiminnassa nuori saakin apua yleensä nopeammin ja paremmin kohdentuen kuin muualla. 

Tutkimuksessa tulee esille myös nuorten tyytyväisyys toimintaan: “Nuorten kokemukset monialaisesta yhteistyöstä Ohjaamoissa ovat pääosin hyvin positiivisia. Ohjaamoihin on ollut matala kynnys saapua, nuoret kokevat tulleensa Ohjaamossa aidosti kuulluksi, ja palveluja on räätälöity nuoren omiin tarpeisiin nähden onnistuneesti. Lisäksi Ohjaamossa nuoret ovat kokeneet, että he pystyvät itse vaikuttamaan omaan tilanteeseensa liittyvien päätösten tekemiseen ja oman tulevaisuuden suunnitteluun. Nuoret myös kokevat saaneensa Ohjaamoista vastauksia ongelmiinsa ja tukea oman elämäntilanteen edistämiseen sekä tulevien elämänsiirtymien suunnitteluun.” 

Juuri se, että nuoret tuntevat pystyvänsä itse vaikuttamaan tulevaisuuteensa on erinomainen askel tulevaisuususkon elpymiseen. He ovat ottaneet kovasti köniin pandemia-aikana ja tarvitsevat nyt monipuolista tukea niin opintoihin, työllistymiseen kuin hyvinvoinnin parantumiseen. Laaja-alaisesti nuorten kanssa yhdessä toimivat ja haasteita ratkovat Ohjaamot, ja niiden ammattilaiset, ovat tässä tärkeässä roolissa.