Neuromoninaisuus ja inklusiivinen työympäristö työelämän voimavarana

Yhdenvertainen työelämä ei toteudu itsestään. Se vaatii aktiivista työtä asenteiden muuttamiseksi ja yhteiskunnan rakenteiden muokkaamiseksi. Neuroepätyypillisten haasteet, mutta myös vahvuudet, tulisi tunnistaa paremmin työpaikoilla. Työympäristön tulisi tukea jokaista työntekijää, myös neuroepätyypillisiä. 

Yritykset, jotka pyrkivät aktiivisesti monimuotoisuuteen ja osallistavaan työilmapiiriin, ovat tutkitusti tuottavampia kuin muut alansa yritykset. Vaikka monimuotoisuus ja inklusiivisuus löytyvätkin yhä useamman yrityksen arvoista, asiantuntijoiden mukaan erilaisten työntekijöiden osaaminen voitaisiin hyödyntää paljon laajemmin työelämässä. 

Arviolta 15–20 % ihmisistä on neuroepätyypillisiä. Työnantajat ovatkin hiljalleen oppineet tunnistamaan neurokirjon ihmisten erilaisia tarpeita ja ominaisuuksia. Työelämässä kuitenkin riittää vielä tehtävää asenteiden ja ennakkoluulojen murtamiseksi.

Neuromoninaisuus viittaa laajempaan ihmisyyden kirjoon ja erilaisiin aivojen toimintatapoihin. Näitä ovat muun muassa autismikirjo, dysleksia ja ADHD. Nämä ominaisuudet eivät ole heikkouksia. Päinvastoin, ne voivat tuoda mukanaan monia vahvuuksia ja näkökulmia, jotka on mahdollista valjastaa eduiksi työelämässä. 

Neuroepätyypillisillä työntekijöillä voi olla esimerkiksi kyky havaita yksityiskohtia ja keskittyä. He voivat olla erinomaisia mallien tai kaavojen tunnistamisessa tai luovassa ongelmanratkaisussa. Lisäksi eri taustoista tulevat työntekijät tuovat mukanaan myös erilaisia näkökulmia ja ideoita. Monipuoliset näkemykset johtavat innovatiivisempaan ajatteluun ja tuottavat parempia tuloksia.

Vahvuuksista huolimatta neuroepätyypilliset yksilöt voivat kuitenkin kohdata myös erityisiä haasteita, kuten aistiyliherkkyyksiä tai vaikeuksia joko sosiaalisessa vuorovaikutuksessa taikka toiminnanohjauksessa. Näiden haasteiden ymmärtäminen ja huomioiminen työpaikoilla on olennaista, jotta pystytään luomaan avoin ja osallistava ympäristö myös vahvuuksien hyödyntämiselle. Samalla edistettäisiin myös työntekijöiden hyvinvointia sekä tyytyväisyyttä omaan työhönsä. Terveydenhuollon asiantuntijoiden mukaan neuromonimuotoisuuteen ei kuitenkaan vielä keskitytä riittävästi työpaikoilla.

Työympäristön tulisi tukea jokaista työntekijää, myös neuroepätyypillisiä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi rauhallisia työtiloja, selkeitä tehtävänantoja ja joustavia työaikoja. Viihtyisä ympäristö, hyvä ohjeistus ja joustavuus eivät hyödytä ainoastaan neuroepätyypillisiä työntekijöitä, vaan koko työyhteisöä. Lisäksi työpaikoilla tulisi lisätä tietoisuutta ja koulutusta neuromonimuotoisuudesta mahdollisten väärien ennakkoluulojen kitkemiseksi.

Esihenkilöillä on merkittävä vaikutus siihen, miten neurodiversiteetti otetaan huomioon työpaikoilla. Kannustavalla, avoimella ja tasapuolisella johtamisella voidaan luoda turvallinen ilmapiiri, jossa kaikki työntekijät tuntevat olevansa arvostettuja. Hyvä johtaminen kannustaa erilaisuuden hyväksymiseen.

Neuromoninaisuuden huomioiminen työpaikoilla on askel kohti inklusiivisempaa ja tuottavampaa työympäristöä. Jokainen työntekijä on ainutlaatuinen.