Nepsyjen työllistymismahdollisuuksia on parannettava helpottamalla osa-aikatyötä sekä tekemällä työelämästä joustavampaa

Tällä viikolla vietetään autismitietoisuuden viikkoa. Viikon tavoitteena on lisätä ihmisten tietoa ja ymmärrystä autismikirjosta. Tänä vuonna kampanjaviikon teemana on työelämä. Tutkimusten mukaan työikäisistä autismikirjon ihmisistä on työelämässä vain noin 30%. Osatyökykyisten työllistymismahdollisuuksia on parannettava.

Neurokirjon henkilöt ovat muita heikommassa työmarkkina-asemassa monimuotoisten toimintarajoitteiden ja heihin kohdistuvan syrjinnän takia. Neurokirjoon liittyviä toimintarajoitteita ei edelleenkään tunnisteta eikä ymmärretä riittävästi, jolloin neurokirjon henkilöt jäävät työllistymisessä ja työelämässä vaille tarvitsemaansa tukea ja kohtuullisia mukautuksia. Tämä johtaa kuormittumiseen ja vaikeuksiin jaksaa työelämässä. Kaikki eivät pysty tekemään kokopäivätyötä.

Suomessa ei ole saatavilla riittävää tutkimukseen tai tilastointiin perustuvaa tietoa neurokirjon henkilöiden työllisyysasteesta tai työssä jaksamisesta. Muissa maissa tehtyjen tutkimusten mukaan esimerkiksi työikäisistä autismikirjon henkilöitä on työelämässä vain noin 30 prosenttia. Kuten tämä luku kertoo, paljon potentiaalia jää nykytilanteessa käyttämättä. Tämä tulee kalliiksi paitsi inhimillisesti myös kansantaloudellisesti. Neurokirjon henkilöillä on paljon yksilöllisiä vahvuuksia, joista on työelämässä hyötyä esim. hyvä havainnointi- ja ongelmanratkaisukyky.

Orpon hallituksen toimenpiteet ajavat neurokirjon henkilöitä entistä ahtaammalle. Hallituksen leikkaustoimet kohdistuvat ihmisiin, joilla ei ole mitään mahdollisuuksia toimia ilman tukea ja kohtuullisia mukautuksia nykyisen työelämän ehtoihin, ja jotka eivät voi omilla ponnistuksillaan lisätä mahdollisuuksiaan työllistyä.

Hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset sekä samanaikaiset asiakasmaksujen ja lääkkeiden hintojen korotukset, heikennykset hyvinvointialueiden järjestämiin sote-palveluihin ja Kelan kuntoutukseen osuvat kipeästi neurokirjon henkilöihin ja heikentävät heidän ja heidän perheidensä asemaa, elintasoa ja hyvinvointia. Sosiaaliturvaleikkaukset ja muut heikennykset vaikeuttavat osa-aikatyössä ja työttömänä olevien neurokirjon henkilöiden selviytymistä.

Sosiaali- ja terveysministeriö totesi toimeentuloturvan ja sosiaali- ja terveyspalveluita koskevan lainsäädännön muutosten yhteisvaikutuksia arvioidessaan, että muutosten merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin eli pienituloisiin ja julkisia palveluita paljon käyttäviin henkilöihin. Työikäisistä leikkaukset osuvat merkittävästi mm. osatyökykyisiin ja vaikeasti työllistyviin työttömiin.

Työttömyysturvan suojaosien poisto hankaloittaa osa-aikatyön vastaanottamista, sillä vähäinenkin osa-aikatyö heikentää entisestään niukkaa toimeentuloa ja lisää byrokratiaa. Vaarana on, että entistä useampi neurokirjon henkilö jää kokonaan työelämän ulkopuolelle.

Työttömyysturvalakeja hyväksyessään eduskunta edellytti, että valtioneuvosto seuraa työttömyysturvaa koskevien muutosten vaikutuksia erityisesti vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien, kuten ikääntyneiden, osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien toimeentuloon ja työllisyyteen sekä ryhtyy tarvittaessa havaittujen ongelmien korjaamiseen.

Jätin 11.10.2024 hallitukselle kirjallisen kysymyksen sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista osatyökykyisten neurokirjon henkilöiden työllistymiseen ja siihen liittyvästä seurannasta.

Noin 10 prosentilla väestöstä on jokin neurokirjon diagnoosi, kuten adhd, autismikirjo, Tourette tai kehityksellinen kielihäiriö. Kyseessä on siis merkittävä ryhmä ihmisiä. Nepsyjen työllistymismahdollisuuksia on parannettava helpottamalla osa-aikatyötä sekä purkamalla syrjintää.

Kansanedustaja Hanna Holopainen on eduskunnan Nepsy-verkoston puheenjohtaja.