Neljä myyttiä koronarokotteesta

Koronarokotukset alkoivat Suomessa joulun jälkeen. Kuukaudessa rokotteen on saanut noin 145 000 suomalaista. Rokotusten tahdista, halukuudesta ottaa rokote ja kriittisyydestä rokotetta kohtaan on keskusteltu viime viikkoina. Kumoamme neljä koronarokotteisiin liittyvää myyttiä.

Ymmärrämme, että huoliakin voi olla. Asiantuntijat ovat viimeaikaisessa keskustelussa korostaneet myös sitä, että rokotteisiin liittyvää huolta ja kritiikkiä täytyy myös kuunnella ja siihen pyrkiä vastaamaan. Oma lukunsa ovat salaliittoteoriat, joille ei pidä antaa hippustakaan tilaa. Koronarokote ei sisällä mikrosiruja, joilla pyritään kontrolloimaan tai seuraamaan ihmisiä tai pyri muuttamaan ihmisen perimää. 

1. Myytti: “Rokote ei toimi”

Rokote on keskeinen väline taistelussa koronaa vastaan ja sen avulla pääsemme kohti tavanomaista arkea nopeammin. Asiantuntijat ovat jopa arvioineet, että ilman rokotetta koronasta ei päästä eroon.

Rokotteiden tehoa on tutkittu perusteellisesti ja saadut tulokset ovat varsin hyviä. Nyt jaettavat rokotteet toimivat erittäin hyvin vakavan koronavirustaudin ehkäisemisessä. Tutkimusten mukaan rokotteen saamisen jälkeen todennäköisyys saada vakava koronavirustauti putoaa murto-osaan verrattuna tilanteeseen ilman rokotusta.

Sen sijaan rokotteen tuomasta suojasta muiden tartuttamiseen ei vielä tiedetä tarkkaan. Viitteitä siitä, että rokotteet estävät myös taudin levittämistä eteenpäin on olemassa, mutta lisää varmuutta asiasta saadaan vasta rokotteiden yleistymisen myötä.

2. Myytti: “Rokote ei ole turvallinen”

Rokote on testattu kattavasti ja se on saanut valvovien viranomaisten hyväksynnän. Kuten kaikilla lääkkeillä, myös koronavirusrokotteilla voi olla sivuvaikutuksia. Rokote on todettu kuitenkin turvalliseksi käyttää ja se tarkoittaa, että rokotteesta saatavat hyödyt ovat kirkkaasti, moninverroin suuremmat, kuin mahdolliset haittavaikutukset. Toistaiseksi Suomessa on raportoitu vain lieviä sivuvaikutuksia. Asiantuntijat arvioivat, että haittavaikutukset voivat lisääntyä rokotteen toisen annoksen myötä, sillä toisen annoksen luoma immuunivaste on voimakkaampi. Tämä kuitenkin tarkoittaa sitä, että immuniteetin muodostus on käynnissä, mikä on hyvä asia. 

Yksi epäilystä lisäävä seikka on ollut vuosikymmen takaperin tapahtuneen sikainfluenssarokotteen aiheuttamat narkolepsiatapaukset. Tuoreen tutkimustiedon mukaan narkolepsian yleistymiseen henkilöillä, joilla on geneettinen alttius, vaikuttivat itse viruksesta eristetyt osat. Sikainfluenssaa vastaan kehitellyssä Pandemrix-rokotteessa viruspartikkeleita käytettiin merkittävästi enemmän kuin muissa rokotteissa. Kuitenkin samankaltaista narkolepsian esiintyvyyden kasvua on havaittu myös rokottamattomien taudin sairasteneiden joukossa, johtuen siitä todennäköisesti, että altistustekijänä on toiminut nimenomaan itse virus.

3. Myytti: Lyhyt kehitysaika

Rokotteen turvallisuuden epäilyssä keskeinen taustatekijä on usein se, että koronarokotteet ovat valmistuneet nopealla aikataululla. Aikataulu on ollut ripeä, mutta mukana on myös tekijöitä, jotka ovat olleet mukana edesauttamassa nopeaa kehitystä. Ensinnäkin koronavirusrokotteen tutkiminen ei ole alkanut tyhjästä. Kaikki tutkimus tietysti nojaa aiempaan tietoon ja tutkimukseen, mutta koronaviruksen tapauksessa keskeinen taustavoima on ollut aiemmin SARS-epidemian aikaan tehty tutkimustyö. Silloisen SARS-epidemian aiheuttanut virus ja nykyinen koronavirus Sars-Cov-2 ovat samankaltaisia, jolloin aiempi SARS-tutkimus on auttanut myös nykyisen koronaviruksen vastaisen rokotteen kehittämisessä.

Toisena keskeisenä tekijänä on taudin levinneisyys laajalle. Runsas potilasmäärä on mahdollistanut laajat tutkimukset, mikä on lisännyt tietoa nopeammin kuin taudeissa, joissa potilasmäärät ovat alhaisempia.

4. Myytti: “Minä en sitä tarvitse”

Joku voi myös ajatella, että itse kokee olevansa niin hyvinvoiva, että ei rokotetta tarvitse. On kuitenkin useita syitä ottaa rokote, vaikka ei koronaa pelkäisikään. Koronavirustaudin vakava muoto on todennäköisempi riskiryhmillä, mutta myös nuoret ja hyväkuntoiset voivat sairastua vakavasti. Vaikka vakavasta virustaudista selviäisikin, voi sillä olla pitkiä sivuvaikutuksia. Rokote vähentää merkittävästi riskiä saada vakava tauti, joten kyse on oman itsen suojelemisesta.

Lisäksi ja ennen kaikkea on kyse kuitenkin myös muiden suojelemisesta. Laumasuojan muodostumisesta ei vielä ole varmuutta, mutta positiivisia viitteitä, joten ottamalla rokotteen jokainen voi myötävaikuttaa siihen, että virus vähenee ja jopa katoaa kokonaan. Lisäksi jokainen vakava koronavirustapaus kuormittaa terveydenhuoltoa paljon. Suojaamalla itseään tartunnalta, helpottaa kuormaa ja edesauttaa sitä, että terveydenhuollon resurssit ovat paremmin valmiudessa silloin, kun niitä tarvitaan.