Neljä keinoa tehdä päästövähennyksiä koronaelvytyksellä

Euroopan maat elvyttävät enemmän kuin koskaan aiemmin. Kaikkien aikojen suurimmalla summalla, 750 miljardin eurolla, EU-maat elvyttävät taloutta ja muuttavat yhteiskuntia hiilineutraaleiksi. Tätä historiallista mahdollisuutta siirtää taloutemme fossiilitaloudesta eteenpäin ei saa heittää hukkaan. Meidän on varmistettava, että elvytysrahaa käytetään aidosti rakenteita uudistaviin hankkeisiin. 

Vihreät ovat vaatineet, että Suomen 2,3 miljardin euron paketista vähintään puolet tulee käyttää ilmastokriisin torjuntaan. Tämän lisäksi on katsottava, että loputkaan rahat aiheuta ympäristölle vahinkoa tai haittaa (ns. do no harm -periaate). 

Tässä neljä esimerkkiä, millaisia hankkeita tulisi saada eteenpäin. 

1. Raiteiden perusparannuksia ja lähijunaliikenteen uusi tuleminen

Tutkimukset osoittavat, että raideinvestoinnit kasvattavat kestävää liikkumista ja vähentävät päästöjä. Valtavia infrainvestointeja EU:n elpymisvälineestä ei kyetä saamaan liikkeelle, sillä hankkeiden on komission säädösten mukaan oltava valmiina 6 vuoden kuluessa. Sen sijaan rataverkon perusparannuksilla nopeutetaan junaliikennettä, ahtaiden ratapihojen uusimiset lisäävät kapasiteettia sekä isojen kaupunkiseutujen lähijunaliikennettä voitaisiin saada eteenpäin. Knoppitietona, että vielä 80-luvulla suurilla kaupunkiseuduilla oli kymmeniä lähijunaseisakkeita käytössä. Ne voitaisiin pienin kustannuksin ottaa takaisin käyttöön. 

2. Öljylämmityksen korvaaminen kestävämmillä lämmitysmuodoilla

Suurimmat ilmastopäästöt syntyvät kotien ja työpaikkojen lämmittämisestä sekä valaisemisesta. Monien kuntien rakennuskanta nojaa edelleen lämmitystekniikaltaan öljyn käyttöön. Meidän on tuettava öljyllä lämpiävien kiinteistöjen lämmitystavan muuttamista energiatehokkuudeltaan parhaaseen lämmitysmuotoon. Maalämpö on pitkällä aikavälillä selkeästi edullisin tapa lämmittää taloa ja maalämpöpumpun keskimääräinen investoinnin takaisinmaksuaika on 7 vuotta. 

3. Kulttuuri- ja taidealoille tukea

Korona on kohdellut kaltoin myös kulttuuri- ja luovien alojen yrityksiä ja työntekijöitä. Kulttuuri- ja luovien alojen ammattilaiset ovat tehneet kaikkensa tarjotakseen vaikeissa tilanteissa terveysturvallisia palveluita ja elämyksiä ihmisille. Kulttuurialat ovat työvoimavaltaisia. Lisäksi kulttuurilla on voima elvyttää taantuvia paikkakuntia. Tämä on myös kestävää aluepolitiikkaa parhaimmillaan. Aiomme pitää heidän asiaansa esillä ja etsiä ratkaisuja alan ahdinkoon. 

4. Kattava sähkölatausverkko sekä laadukkaat pyöräilyn runkoreitit

Liikkuminen tuottaa ihmisen päästöistä Suomessa keskimäärin noin viidenneksen. Kaupunkiseuduilla päästöt vähenevät reilusti, kun yhä useampi vaihtaa kulkupeliksi pyörän. Siksi panostaminen laadukkaisiin pyöräilyn runkoreitteihin on järkevää ja terveysvaikutuksetkin kiistattomia. Autoilevan Suomen päästöjä lasketaan rakentamalla kattavaa sähköautojen pikalatausinfraa. Sähköautojen hinnat tulevat vauhdilla alas ja kattavalla pikalatausinfralla vaihtaa maakunnan kaupparatsukin autonsa mieluusti halpakäyttöiseen ja päästöttömään täyssähköautoon. 

Neuvottelut EU:n elpymisvälineen rahoituskohteista ovat vasta käynnistymässä. Tämän suuntaisten hankkeiden edistäminen olisi mitä enimmissä määrin linjassa maamme ilmastotavoitteen kanssa. Nyt ei tule hukata mahdollisuutta astua koronakriisin jälkeiseen aikaan hiilineutraalin yhteiskunnan edelläkävijänä.