Naissensitiivinen työ vankiloissa vaatii osaamista ja resurssia
Eduskunnassa oli lähetekeskustelussa torstaina 20.5.2021 hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Rikosseuraamuslaitoksesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, eli työnimeltään Rise 2.0.
Organisaatiouudistuksen tavoitteeksi asetettiin, että Rikosseuraamuslaitos olisi nykyistä yhtenäisempi valtakunnallisesti toimiva virasto, jonka toimeenpanokyky olisi nykyistä parempi. Muutoksen pitemmän aikajänteen vaikuttavuustavoitteena on lisätä toiminnan vaikuttavuutta ja yhdenmukaisuutta, erityisesti vankeja ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaita koskevissa ratkaisuissa ja seuraamusten sisällöissä. Tavoitteeksi asetettiin myös, että Rikosseuraamuslaitoksen uudistettu organisaatiorakenne sekä johtamis- ja ohjausjärjestelmä edistäisivät yhdenmukaisten toimintatapojen ja asiakasprosessien käyttöönottoa kaikissa yksiköissä ja vaikuttaisivat rangaistusta suorittavien oikeusturvaan ja yhdenmukaiseen kohteluun.
Uudistus on tarpeellinen ja se vastaa muun muassa vankeinhoidon organisaation aluejaossa esiintyneisiin ongelmiin ja haasteisiin, sekä pyrkii vaikuttamaan positiivisesti vankien yhdenvertaiseen kohteluun.
Vankeinhoidon tavoitteena on uusintarikollisuuteen vaikuttaminen ja vangin kuntouttaminen. Vihreiden pitkän linjan tavoitteena on muun muassa ollut saattaa sopimushoito osaksi seuraamusjärjestelmää. Myös vapautuvan vangin palvelutarpeeseen on kiinnitettävä riittävästi huomiota. Kriminaalihuollon tukisäätiön mukaan ensimmäiset tunnit vankilasta vapautumisen jälkeen ovat uusintarikollisuuden näkökulmasta kriittisimmät.
Rikosseuraamusvirasto tilasi Kaisa Tammi-Moilaselta naisvankeja koskevan selvityksen ajalta 1.7.- 30.9.2020. Selvitys julkaistiin 19.10.2021.
Selvityksen mukaan naisvankityö on ollut pitkään jäsentymätöntä. Selvitystä tehdessä tuli selväksi, että naisvangit erityistarpeineen unohtuvat ja siksi naisten asiat tulee tuoda järjestelmällisemmän johtamistyön piiriin.
Henkilöstöllä on puutteita naiserityisen työn osaamisesta. Vaikka naisvankien taustoissa on miesvankeja useammin väkivallan ja seksuaaliväkivallan kokemuksia, aiheiden systemaattinen puheeksi ottaminen ja selvittäminen on käytännön työssä puutteellista.
Keskeiseksi kehittämiskohteeksi selvityksessä nousi myös naisvankipaikkojen sijoittelu. Nykyinen hajautettu malli todettiin haasteelliseksi ja ratkaisuksi tarjottiin naisvankipaikkojen keskittämistä. Keskittäminen parantaisi naisvankien turvallisuutta ja edesauttaisi toimintojen monipuolistumista.
Myös terveydenhuollon palveluissa naisvangit ovat jääneet vähemmälle huomiolle, sillä palvelut on suunnattu erityisesti miesvankien tarpeisiin. Lisäksi vuonna 2015 voimaan saatettu vankiterveydenhuollon uudistus on luonut omat haasteensa erityistarpeiden resursointiin osana vankien sairaanhoidollista ja kuntouttavaa toimintaa. Kentältä tuleen viestin mukaan rahoituspohja ei ole riittävällä tasolla, jotta esimerkiksi pitkäkestoisia terapioita voitaisiin kohdentaa edes niille naisvangeille, jotka hyötyisivät terapiasta. Pitää ottaa huomioon, että monen naisvangin elämän kokemukset lapsuudesta, nuoruuden kautta aikuisuuteen ovat sisältäneet usein todella rankkoja elämänkokemuksia ja vankila saattaa olla usealle ensimmäinen paikka, missä omaa minuutta ja elämää aletaan tarkastella ja rakentaa systemaattisesti.
Koska vankeinhoidon tavoitteeksi Suomessa on valikoitunut uusintarikollisuuteen vaikuttaminen ja vangin kuntouttaminen, tulisi ehdottomasti huolehtia siitä, että viimeistään vankilassa ihmisillä olisi mahdollisuus kuntoutua. Se ei saisi olla vankiterveydenhuollon resursseista kiinni.
Käsillä oleva vankeinhoidon organisaatiouudistus ei yksin riitä vastaamaan näihin haasteisiin, vaan myös vankiterveydenhuollon organisaatiota ja resurssointia tulee tarkastella vankeinhoidon tavoitteiden näkökulmasta. Vankeinhoidon sisällä henkilökunnan osaamisen tulee olla riittävällä tasolla, mutta myös kuntoutukseen ja vankiterveydenhuoltoon käytettävien resurssien tulee tukea parhaalla mahdollisella tavalla sekä vankien kuntoutumista, että sitä kautta uusintarikollisuuden minimoimista.
Linkki rikosseuraamuslaitoksen naisvankiselvitykseen:
Vihreät - De Gröna