Muovijätteestä tulee pyrkiä eroon!

Kesäkuun viidentenä päivänä vietämme maailman ympäristöpäivää, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua ympäristön merkityksestä ja tarpeesta suojella luontoa, jotta sekä tämä että tulevat sukupolvet voisivat nauttia siitä.

Toimenpiteisiin onkin jo kiire. Muovisääennusteen mukaan tänään maailman ympäristöpäivänä pelkästään Pariisin kaduille sataa järkyttävät 63 kiloa mikromuovihiukkasia! Mikromuovit ovat kiinteitä muovihiukkasia, kooltaan yleensä alle 5 millimetrin kokoisia.  Ne koostuvat polymeereistä ja muovin lisäaineiden seoksista, kuten pehmentimistä, väriaineista, antioksidanteista, UV-suojista, stabilisaattoreista ja palonestoaineista.

Mikromuovia löytyy jo kaikkialta: merien syvyyksistä, vuorien huipuilta, eläimistä, ihmisistä. Esimerkiksi maailman vesistöissä on jo nyt jopa 150 miljoonaa tonnia muovijätettä. WHO:n vuoden 2019 arvion mukaan saamme elimistöömme päivittäin 300–600 mikromuovihiukkasta. Ihmisten kudoksista mikromuovihiukkasia on löydetty istukoista, keuhkoista ja verestä.

Tämän vuoden ympäristöpäivää edeltävät neuvottelut kansainvälisestä muovisopimuksesta. Ne käytiin Pariisissa viime viikolla. Viime syksynä Uruguayssa päättynyt ensimmäinen neuvottelukierros auttoi osallistujavaltiot sopuun muovisaastumisen lopettamisesta vuoteen 2040 mennessä. Seuraava neuvottelu pidetään näillä näkymin marraskuussa. Tavoitteena on saada sopimus laadittua vuoden 2024 loppuun mennessä. Toteutuessaan muovisopimus olisi ensimmäinen kansainvälinen kiertotalouden sopimus maailmassa.

Ihmisen toiminta ratkaisee

Muovinkäyttö on lisääntynyt väestönkasvun ja elintason nousun myötä. Lähes puolet kaikesta maailman muovijätteestä tuotetaan OECD-maissa, jotka ovat enimmäkseen maailman vauraimpia maita. Muovisaastuminen aiheutuu ainoastaan ihmisen toiminnasta. Siten myös ongelman ratkaisu on täysin meidän käsissämme.q

Ensimmäinen askel on muovin tuotannon rajoittaminen. Olisi tärkeää vähentää uusiutumattomista fossiilisista raaka-aineista valmistetun muovin tuotantoa, jolloin kysyntä kierrätetylle muoviraaka-aineelle kasvaisi. Kansainvälisessä muovisopimuksessa voisikin olla tavoite, että tietty osa markkinoille saatettavasta muovista on kierrätettyä.

Lähes puolet kaikesta muovista käytetään lyhytikäisten tai kertakäyttöisten tuotteiden valmistukseen. Useassa maassa onkin otettu käyttöön erilaisia kieltoja ja veroja kertakäyttöisten muoviesineiden vähentämiseksi. Toimet kohdistuvat usein muovipusseihin tai muovisiin juomapilleihin, jotka kuitenkin ovat vain hyvin pieni osa muovijätteen kokonaismäärästä. Vuoden 2022 OECD:n Global Plastics Outlook -raportissa ehdotetaan muovijätteen vähentämiseksi muun muassa tuottajavastuun lisäämistä, kaatopaikkaveroja sekä erilaisten panttijärjestelmien ja jätemaksujen hyödyntämistä. Näitä ehdotuksia pitää edistää nopeasti.

Suomi muovien kierron kärkimaaksi?

Suomessa kierrätysaste pantittomille muovipakkauksille oli vuonna 2021 yhteensä 23,70 % (lähde: Suomen Uusiomuovi Oy). EU:n asettaman tavoitteen mukaan muovipakkauksista pitäisi kierrättää 50 % vuonna 2025.

Suomella on kuitenkin potentiaalia ratkoa muovijätteen muodostamaa haastetta sekä muovien kierrätyksen että niitä korvaavien tuotteiden kautta. Askelia tähän suuntaan on jo otettu: Suomi julkaisi ensimmäisenä maailmassa kansallisen kiertotalousstrategian vuonna 2016 ja kansallisen muovitiekartan vuonna 2018.

Seuraava haaste on löytää ratkaisut siihen, miten saisimme hyödynnettyä muovi- ja pakkausteollisuudessa kuluttajajätettä paremmin ja tehostettua kierrätystä. Esimerkiksi Porvoossa Neste Oyj alkoi nesteyttää jätemuovia käytettäväksi fossiilisten raaka-aineiden sijasta.

Suomessa on myös paljon osaamista biopohjaisista ja -hajoavista muovia korvaavista materiaaleista. Muovia korvataan esimerkiksi puupohjaisilla muoveilla ja biopohjaisilla joustopakkauksilla, joiden hiilijalanjälki lähellä nollaa. Tätä osaamista tulisi hyödyntää entistä enemmän kansainvälisestikin.