Mirka Soinikosken ryhmäpuhe eduskunnan keskustelussa valtioneuvoston huoltovarmuusselonteosta 19.10.2022

Arvoisa puhemies,

2020-luvun alku tullaan muistamaan kriiseistään. Epävarmoina aikoina korostuu yhteiskuntien ja yhteisöjen kriisinkestävyys. Pystymmekö soutamaan samaan suuntaan myös vaativissa olosuhteissa? 

Yhteistyön merkitys korostuu ennen kaikkea yhteiskunnan huoltovarmuustyössä, joka perustuu julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteispeliin. Huoltovarmuus rakentuu toimijoiden kyvystä reagoida poikkeusoloihin, sietää niitä ja palautua niistä.

Huoltovarmuus on kyky turvata yhteiskunnan perustarpeet kaikissa tilanteissa, kaikkina aikoina. On tärkeä muistaa että yhteiskunnan kriisinkestävyyden perusta valetaan normaaliolojen vallitessa. Tasa-arvoisen, turvallisen ja demokraattisen yhteiskunnan vaaliminen on huoltovarmuutemme paras tae nyt ja tulevaisuudessa.

Arvoisa puhemies,

Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko annetaan eduskunnalle nyt ensimmäistä kertaa. Se luo suuntaviivat huoltovarmuuden kehittämiselle vuoteen 2030 asti ja siinä kuvataan kattavasti toimintaympäristöön sekä huoltovarmuuteen vaikuttavia tekijöitä ja muutoksia.

Venäjän raaka hyökkäys Ukrainaan osoitti, etteivät perinteiset turvallisuusuhat ole kadonneet mihinkään. Perinteiset turvallisuusuhat yhdistyvät tänä päivänä uusiin uhkiin, joita voi olla vaikea tunnistaa.

Ilmastokriisi, kyber- ja hybridiuhat ovat esimerkkejä turvallisuusriskeistä, jotka toteutuessaan voivat lamauttaa yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin ja toimintakyvyn.

Kyber- ja hybridiuhkiin varautumisessa tärkeintä on huolehtia kansalaisten osaamisesta ja kriittisestä medialukutaidosta. Kun lapsi tunnistaa TikTokissa disinformaation ja eläkeläinen tietojenkalasteluviestin sähköpostissaan, voimme todeta onnistuneemme uusien kansalaistaitojen kehittämisessä. 

Laadukas ja yhdenvertainen koulutus on edellytys sille, että jokaisella meistä on edellytykset tunnistaa vaaroja verkossa. Kyberturvallisuuden koulutuksen onkin oltava kiinteä osa opetus- ja koulutustarjontaa kaikilla tasoilla.

Arvoisa puhemies,

Ilmastonmuutos on yhteinen uhka koko ihmiskunnalle. Se on uhka myös yhteiskuntamme huoltovarmuudelle, sillä ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen voivat vahingoittaa kriittistä infrastruktuuriamme ja lamauttaa maatalouden tuotantokyvyn. 

Olemme jo todistaneet ilmastonmuutoksen aiheuttamia tuhoja Euroopassa. Viime vuonna rankkasateiden aiheuttamat tulvat tuhosivat tieverkkoa Pohjois-Ruotsissa. Tänä vuonna Etelä-Euroopan helleaallot aiheuttivat metsäpaloja ja vaaransivat juomaveden saatavuuden. Vesivoimavaje näkyi myös energiamarkkinoilla. 

Hillitäksemme ilmastonmuutosta meidän on siirryttävä puhtaaseen ja hajautettuun energiantuotantoon. Huoltovarmuus paranee, kun energiajärjestelmää ei ole keskitetty yhdelle alueelle eikä yhden energiajärjestelmän varaan.

Tärkeintä on katkaista riippuvuutemme fossiilisiin polttoaineisiin, jotka rapauttavat yhteiskunnan huoltovarmuutta nopeasti. Fossiiliset polttoaineet olivat juurisyy 1970-luvun öljykriisiin ja sama toistuu nyt Venäjän käyttäessä energiaa aseena

Vihreä siirtymä energiajärjestelmässä on välttämätön, jotta voimme saavuttaa aidosti energiaomavaraisuuden ja sitä kautta vahvistaa kansallista huoltovarmuuttamme. Vihreä siirtymä on myös edellytys sille, että Suomi saavuttaa EU:n päästövähennystavoitteet ja kansallisen hiilineutraaliustavoitteen.

Arvoisa puhemies,

Nykyisiä turvallisuusuhkia yhdistää se, että ne eivät pysähdy kansallisvaltioiden rajoille. Moninaisten uhkakuvien maailmassa korostuu kansainvälisen yhteistyön merkitys.

Suomen on omalla toiminnallaan vahvistettava kansainvälisen järjestelmän ennakoitavuutta ja vakautta. Suomen jäsenhakemus Pohjois-Atlantin puolustusliitto Natoon on osa tätä kansainvälisen järjestelmän ylläpitämistä ja vahvistamista.

Tiivistämällä kansainvälistä yhteistyötä turvaamme samalla omaa kansallista turvallisuuttamme ja huoltovarmuuttamme. Venäjän hyökätessä Ukrainaan moni suomalainen huokaisi helpotuksesta että onneksi olemme Euroopan unionin jäsenmaa.

Arvoisa puhemies,

Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko on valmisteltu yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja parlamentaarisen seurantaryhmän ohjauksessa, minkä ansiosta selonteossa on huomioitu laajasti erilaisia huoltovarmuuteen vaikuttavia tekijöitä. 

Huoltovarmuudesta tehdyt selvitykset sekä kokemukset koronapandemiasta osoittavat, että Suomella on hyvin toimiva huoltovarmuusjärjestelmä, mutta muuttunut toimintaympäristö vaatii riittävien resurssien turvaamista, eri hallinnonalojen yhteistyön vahvistamista sekä toimintamallin kehittämistä vastaamaan tulevaisuuden uhkakuviin monipuolisesti.