Mirka Soinikosken ryhmäpuhe 26.5.2021

Tulevaisuuden kestävä liikennejärjestelmä rakentuu laajasta joukosta liikkumisen vaihtoehtoja, sillä sama ratkaisu ei sovi kaikkialle. Kaupungeissa matka taittuu parhaiten julkisilla, kävellen tai pyöräillen, ja pidemmät matkat on mukavinta kulkea junalla. Seutukunnissa ja maaseudulla tarvitaan sähkö- ja biokaasuautoja.

Noin viidesosa Suomen kaikista päästöistä syntyy liikenteestä ja siksi Suomi on ottanut kunnianhimoiseksi tavoitteeksi puolittaa ne vuoteen 2030 mennessä. Tämä tavoite on ratkaiseva välietappi matkallamme maailman ensimmäiseksi hiilineutraaliksi hyvinvointivaltioksi. Liikennejärjestelmän tehostaminen ei yksin tavoitteeseen yltämiseksi riitä, mutta se on tärkeä osa kokonaisuutta.

Vihreiden lähtökohta on ollut selvä koko liikenne12 -työn ajan – liikennejärjestelmän ja suunnitelman tavoitteiden on kuljettava rinnakkain fossiilittoman liikenteen tiekartan ja kestävän liikenteen vero- ja maksu-uudistuksen kanssa. Vain siten voimme saavuttaa toivotun lopputuloksen.

Liikenteen kestävyys, energiatehokkuus ja alueiden saavutettavuus. Nämä päätavoitteet määritimme ohjausryhmässä tälle suunnitelmalle. Ne sitovat liikennejärjestelmän kehittämistyötä yli puoluerajojen ja yli vaalikausien. Näihin tavoitteisiin olemme yhdessä parlamentaarissa työssä sitoutuneet.

Sosiaalinen ja alueellinen oikeudenmukaisuus ovat reilun muutoksen lähtökohtia, jotka on otettu huomioon myös liikennejärjestelmän suunnittelussa ja näin on oltava jatkossakin.

Ilmastonmuutoksen lisäksi meidän on aktiivisesti torjuttava liikenneköyhyyttä. Ihmisten on päästävä liikkumaan palveluiden ääreen kohtuullisessa ajassa, kohtuullisella vaivalla ja kohtuullisin kustannuksin riippumatta tulotasosta tai postinumerosta.

Me Vihreät haluamme, että yhä useampi suomalainen voi jatkossa valita matkavälineekseen junan saastuttavimpien vaihtoehtojen sijaan. Toimiva ja matkustajia hyvin palveleva raideliikenne onkin kestävän liikennejärjestelmän avaintekijä.

Junilla ja ratikoilla tehtyjen matkojen osuutta pitää kasvattaa määrätietoisesti. Tarvitaan liikennemäärät huomioivia investointeja, joilla raideyhteyksistä tehdään parempia ja saavutettavampia.

Investointeja on suunniteltava pitkäjänteisesti ja niiden tuomat kokonaiskustannukset ja -hyödyt on arvioitava. Korjausvelkaa ei saa päästää kasvamaan liian suureksi.

Jatkossa suunnittelussa olevien hankkeiden rakentamispäätökset ratkaistaan paitsi talousraamin puitteissa, myös liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteisiin peilaten.

Sektorikohtaisista päästövähennystavoitteista päätettiin ensimmäistä kertaa hallituskauden alun ilmastokokouksessa Vuosaaressa ja nyt fossiilittoman liikenteen tiekartan ensimmäiset toimenpiteet ovat jo käynnissä.

Monet haluaisivat kulkea kestävämmin, mutta se ei ole kaikille eikä kaikkialla vaihtoehto – vielä. Vuoropuhelun myötä on tullut selväksi, että eri toimialoilla on erilaiset mahdollisuudet – mutta tahtoa löytyy. Näiden haasteiden ratkaisemiseen tulevaisuuden liikennejärjestelmä tähtää.

On päivän selvää, ettei liikennejärjestelmämme voi enää 2030-luvulla nojautua fossiilisiin polttoaineisiin. Meidän on paitsi sähköistettävä liikennettä kestävästi, myös lisättävä biopohjaisten polttoaineiden osuutta liikenteessä. Luonnon tai ilmaston kannalta ei ole yhdentekevää, miten ja mistä liikenteen biopolttoaineet valmistetaan.

Käytetäänkö valmistukseen neitseellistä biomassaa vai puhutaanko esimerkiksi neljännen sukupolven hiilineutraaleista biopolttoaineista ja kiertotaloudesta – erot polttoaineiden hiilijalanjäljessä ja ekologisuudessa voivat olla hyvinkin suuria.

Sen lisäksi, että liikennejärjestelmän kehittämisestä hyötyvät yksittäiset kansalaiset ja ilmasto, on järjestelmän tehokkuus avainasemassa myös Suomen kilpailukyvyn ja alueiden elinvoimaisuuden kannalta.

Osaavan työvoiman saatavuus ja tavaran kustannustehokas liikkuminen ovat ratkaisevassa asemassa vientivetoisen Suomen taloudelle.

Kannatamme vihreässä eduskuntaryhmässä lämpimästi valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteita ja haluan ohjausryhmän jäsenenä kiittää hyvästä yhteistyöstä sekä vuorovaikutteisesta valmistelusta matkan varrella.