Mirka Soinikosken ryhmäpuhe 19.5.2021

Hallitusohjelma vai menokatto? Tämä oli se suuri valinta jonka hallitus joutui tämän julkisen talouden suunnitelman kohdalla tekemään.

Ja me valitsimme hallitusohjelman. Valitsimme sen, että jatkamme kunnianhimoisia toimia luonnon suojelemiseksi ja ilmastomuutoksen torjumiseksi, jatkamme eriarvoisuuden torjuntaa ja koulutuksen kunnianpalautusta.

On vastuullista pitää kiinni lupauksista ja tavoitteista. On vastuullista tehdä pitkäjänteistä politiikkaa, jonka hedelmät kantavat kauas. Tavoittelemme edelleen sitä, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja sitä, että täällä voidaan hyvin ja pärjätään koska osataan.
Ensi vuonna myös me joudumme leikkausten äärelle ja se tulee olemaan vaikea. Nuo leikkaukset eivät kuitenkaan ole mitään siihen verrattuna mihin olisimme joutuneet jos olisimme valinneet kehyksissä pysymisen (900 miljoonaa v. 2022 ja saman verran myös v. 2023).

Vihreät haluavat tehdä ilmastopolitiikkaa, joka jättää tämän planeetan elinkelpoiseksi myös tuleville sukupolville. Tämän hallituksen päätavoite on kulkea kohti hiilineutraalia Suomea vuoteen 2035 mennessä ja olemme onnistuneet pysymään sillä tiellä.

Puolet tarvittavista päästövähennyksiä koskevista päätöksistä on jo tehty, mutta olemme vasta puolessa välissä. Vihreät ovat sitoutuneet viemään urakan päätökseen ja pidämme kiinni siitä tavoitteesta.

Osana vihreää siirtymää tuetaan turpeen energiakäytön lopettamista. Turpeen pienkäytön verotusta voidaan keventää vain, jos vastaava päästövähennys tehdään toisaalla.

Kuluneen kahden vuoden aikana on suojeltu historiallisen paljon arvokasta luontoa ja kunnianhimoiset toimet luonnon suojelemiseksi jatkuvat myös tulevina vuosina. Kannatamme kotitalousvähennyksen kehittämistä niin, että samalla tuetaan ilmastonmuutoksen torjuntaa.

Olemme tyytyväisiä hallituksen työllisyyslinjauksiin. Keskeisiä tekijöitä ovat työperäisen maahanmuuton lisääminen ja inhimillisen työelämän edistäminen. Työhyvinvoinnin ja mielenterveyden tukeminen kannattaa, koska näin vähennämme työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvien määrää.

Koulutuksen kunnianpalautus jatkuu, kun oppilas- ja opiskelijahuoltoon lisätään resursseja ja varhaiskasvatuksen puolelle luodaan oppimisen tuen malli. Lisäksi nuorten työhön kiinni pääsemistä tuetaan parantamalla oppisopimuskoulutusta.

Tieteeseen suunnitellut leikkaukset vuodelle 2023 ovat meille erittäin vaikeita ja jaamme tiedekentän huolen vapaan tieteen tulevaisuudesta. Tämä hallitus on kuitenkin pystynyt panostamaan koulutukseen ja tutkimukseen enemmän kuin aikoihin, ja eilen hyväksytyn EU:n elpymispaketin kautta mahdollistuu merkittävä 700 miljoonan euron lisäpanos TKI-toimintaan.

Lasten ja nuorten hyvinvointi- ja oppimisvelka tulee olemaan se suurin koronakriisin aiheuttama velka. Kriisit osuvat yleensä aina kovimmin juuri nuorempiin ikäpolviin, eikä koronakriisi valitettavasti ole tässä poikkeus. Lapset ja nuoret ja heidän perheensä tarvitsevat nyt tukea.

Kriisi on syventänyt lasten ja nuorten eriarvoisuutta ja lisännyt mielenterveyden ongelmia. Yksinäisyys on lisääntynyt, kun harrastukset ovat olleet tauolla ja kavereita ei ole päässyt näkemään. Nyt jo koskaan tarvitaan matalan kynnyksen palveluita, jottei kukaan jää ilman tarvitsemaansa apua.

Korona-aikana kotona saadun tuen merkitys on kasvanut entisestään. Monessa perheessä ongelmien kasaantuminen on heijastunut suoraan lasten hyvinvointiin. Oppimisvelkaa on päässyt kertymään etäkoulun myötä, kun riittävää tukea oppimiseen ei ole ollut tarjolla.
Sen lisäksi, että suuntaamme nyt erityistä tukea lapsille ja nuorille, on samalla hallitusohjelmassa jo päätettyjen toimien edettävä. Lapset eivät saa joutua kantamaan tämän kriisin seurauksia, sillä se on meidän aikuisten tehtävä.

Parasta taloudenpitoa on pitää epidemia kurissa ja noudattaa annettuja ohjeita.
Viime päivinä olemme taas nähneet, miten nopeasti virusvariantit voivat tilannetta muuttaa huonompaan suuntaan.

Pandemian hintalappua ei vielä kukaan tiedä. Tällä hetkellä koronan suorat kulut ovat arviolta 500 miljoonaa euroa vuodessa, ja kun siihen ynnätään epäsuorat kulut sekä talouden massiiviset elvytystoimet päälle, koronakriisin kokoluokkaa ei kukaan voi vähätellä.

Tämä pandemia ei ole ohi, ennenkuin se on ohi kaikkialla maailmassa.

Planeetta on meillä lainassa tulevilta sukupolvilta, eikä ilmastovelkaa ja hoitovelkaa ei voi jättää tulevien sukupolvien maksettavaksi.