Mirka Soinikosken ryhmäpuhe 1.7.2021

Tulevaisuuden kestävän liikennejärjestelmän rakentamiseen tarvitaan laaja joukko erilaisia liikkumisen vaihtoehtoja, sillä se, mikä toimii yhtäällä, ei välttämättä ole mahdollista toisaalla. Kaupungeissa matka taittuu parhaiten julkisilla sekä kävellen ja pyöräillen. Pidemmät matkat on mukavinta ja ekologisinta kulkea junalla. Seutukunnissa ja maaseudulla tarvitaan toimivaa liityntäpysäköintiä sekä sähkö- ja biokaasuautojen latauspisteitä.

Noin viidesosa Suomen kaikista päästöistä syntyy liikenteestä ja siksi me vihreät vaadimme liikenteeseen niin kunnianhimoisia päästövähennyksiä. Suomen tavoite puolittaa liikenteestä aiheutuvat päästöt vuoteen 2030 mennessä on juuri se oikea suunta matkallamme kohti maailman ensimmäistä hiilineutraalia hyvinvointivaltiota.

Liikennejärjestelmän tehostaminen on tärkeä osa tätä kokonaisuutta ja parhaimmillaan kestävät liikkumisen muodot tuovat liikenteen palvelut yhä useamman suomalaisen saataville.

Eduskunnalle annettiin tällä viikolla selonteko ilmastovuosikertomuksesta, jonka mukaan kotimaan liikenteen päästöt laskivat vuonna 2020 kuusi prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tähän vaikutti erityisesti koronapandemia, kun ajetut kilometrit vähenivät reippaasti.
Ilmastovuosikertomuksen viesti on selvä: hiilineutraalius vuonna 2035 edellyttää lisää pikaisia toimia myös pandemian jälkeen. Jos päästöjä ei pystytä leikkaamaan liikenteestä, on se tehtävä jostain muualta. Näissä talkoissa jokaisen sektorin on tehtävä osansa.

Vihreiden lähtökohtana on ollut koko liikenne12 -työn ajan, että liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun on kuljettava rinnakkain fossiilittoman liikenteen tiekartan ja kestävän liikenteen vero- ja maksu-uudistuksen kanssa. Tätä myös liikenne- ja viestintävaliokunta korostaa mietinnössään.
On selvää, ettei liikennejärjestelmämme voi enää 2030-luvulla nojautua fossiilisiin polttoaineisiin. Meidän on paitsi sähköistettävä liikennettä kestävästi, myös lisättävä biopohjaisten polttoaineiden osuutta liikenteessä. Luonnon tai ilmaston kannalta ei ole yhdentekevää, miten ja mistä liikenteen biopolttoaineet valmistetaan.

Käytetäänkö valmistukseen neitseellistä biomassaa vai puhutaanko esimerkiksi neljännen sukupolven hiilineutraaleista biopolttoaineista ja kiertotaloudesta – erot polttoaineiden ympäristövaikutuksissa voivat olla suuria.

Liikenteen kestävyys, energiatehokkuus ja alueiden saavutettavuus. Nämä päätavoitteet määritimme ohjausryhmässä tälle suunnitelmalle. Ne sitovat liikennejärjestelmän kehittämistyötä yli puoluerajojen ja yli vaalikausien. Näihin tavoitteisiin olemme yhdessä sitoutuneet.
Jotta tämä parlamentaarinen, huolellinen valmistelu ei menisi hukkaan, on valtioneuvoston aidosti sitouduttava valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman linjauksiin. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että suunnitelman toimeenpanoon tarvittavat määrärahat otetaan huomioon julkisen talouden suunnitelmissa ja valtion talousarvioesityksissä.

Myös valiokunta kiinnittää mietinnössään perustellusti huomiota liikennepolitiikan suurimpaan haasteeseen: rahoitukseen. On tärkeää, ettei esitetyllä yhteisrahoitusmallilla muuteta liikennehankkeiden rahoitusvastuiden perusperiaatteita.

Valtion ja kuntien välisen sopimusyhteistyön on jatkossakin nojattava luottamukseen ja kumppanuuteen, tavoitteena entistä paremman liikennejärjestelmän rakentaminen yhteiseksi parhaaksi.

Toinen liikennepolitiikan suurista haasteista on ollut pitkäjänteisyyden puuttuminen. Myös tähän liikennejärjestelmäsuunnitelma tarjoaa ratkaisuja.
Valiokunta korostaa liikenteen uusien palvelujen ja digitalisaation hyödyntämistä liikennejärjestelmän jatkokehittämisessä. Maailma ympärillämme muuttuu kovaa vauhtia ja niin myös liikenne ja liikkumisen tarpeet. Liikennejärjestelmäsuunnitelmaa on muokattava sitä mukaa, kun uusia, kestävämpiä liikkumisen tapoja syntyy.

Sosiaalinen ja alueellinen oikeudenmukaisuus ovat reilun muutoksen lähtökohtia, ja ne on huomioitu myös liikennejärjestelmän suunnittelussa ja näin on oltava jatkossakin.

Ilmastonmuutoksen lisäksi meidän on aktiivisesti torjuttava liikenneköyhyyttä. Ihmisten on päästävä liikkumaan palveluiden ääreen kohtuullisessa ajassa, kohtuullisella vaivalla ja kohtuullisin kustannuksin riippumatta tulotasosta tai postinumerosta.

Me Vihreät haluamme, että yhä useampi suomalainen voi jatkossa valita matkavälineekseen junan saastuttavimpien vaihtoehtojen sijaan. Toimiva ja matkustajia hyvin palveleva raideliikenne onkin kestävän liikennejärjestelmän avaintekijä.

Kannatamme vihreässä eduskuntaryhmässä lämpimästi valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteita ja haluan ohjausryhmän jäsenenä vielä kiittää hyvästä yhteistyöstä sekä toivottaa vihreän eduskuntaryhmän puolesta hyvää kesää kaikille.