Miksi väkivalta on miesten asia?
Miehet ovat yliedustettuina niin väkivaltarikosten uhreina kuin tekijöinäkin. Yhteiskunnalliselta rakenteeltaan jopa asevelvollisuutemme vahvistaa nykyisellään ajatusta siitä, että väkivalta koskisi ensisijaisesti miehiä. Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa kenenkään ei tule joutua kohtaamaan väkivaltaa, oli hän mitä sukupuolta tahansa. Väkivalta ei siis lähtökohtaisesti saa olla “miesten juttu”.
Tällä hetkellä väkivalta näyttää kuitenkin vahvasti olevan nimenomaan miesten asia.
Miehet ovat korostetun usein sekä väkivallan uhreja että tekijöitä. Esimerkiksi vuonna 2016 miehiä henkirikosten uhreista oli peräti noin 70 prosenttia. Vakavimpien väkivaltarikosten, kuten törkeän pahoinpitelyn ja henkirikoksen yrityksen, uhreista vajaat 80 prosenttia oli miehiä. Pahoinpitelyiden uhreista heidän osuutensa oli 60 prosenttia. Niinikään suurin osa poliisin tietoon tulleiden väkivaltarikosten tekijöistä on miehiä.
Jopa yleisenä asenteena yhteiskunnallisella tasolla vaikuttaa vahvasti siltä, että vallalla on sitkeästi käsitys, jonka mukaan väkivallan tulisikin lähtökohtaisesti kuulua miehille: asepalvelus on yhä pakollinen vain miehille ja palveluksesta kieltäytyvää miestä odottaa rangaistus. Tämä on mielestäni perin nurinkurista, sillä samaan aikaan kannetaan huolta maanpuolustushengen nostamisen tärkeydestä ja asevelvollisuuden suorittamisen houkuttavuudesta.
Sukupuolen perusteella määräytyvä asevelvollisuus on kuitenkin selkeästi sukupuolittunutta syrjintää. Laissa on erikseen jouduttu määrittelemään, että yhtä sukupuolta, miestä koskeva palvelusvelvollisuus ei ole syrjintää. Tätä laintulkintaa ei kuitenkaan ole millään tavoin vaivauduttu perustelemaan.
Mielestäni kaikista keskeisin yksittäinen tasa-arvoteko, jota Suomi tarvitsee, on asevelvollisuuden korjaaminen sukupuolia tasa-arvoisesti kohtelevaksi. Kutsunnat tulee ulottaa koskemaan koko ikäluokkaa. Pidemmällä aikavälillä tavoitteen on oltava vapaaehtoinen asepalvelus. Tähän päästään valikoivan asevelvollisuuden kautta.
Lisäksi meidän on puututtava miesten kokemaan ja tekemään väkivaltaan nykyistä tehokkaammin. Jo lapsuudesta lähtien joutuvat monet miehet kohtaamaan väkivaltaa. Lapsiuhritutkimuksen mukaan pojat kohtaavatkin esimerkiksi harrastuksissa fyysistä väkivaltaa noin kolme kertaa useammin kuin tytöt. Myös koulussa pojat kohtaavat tyttöjä useammin muiden oppilaiden tekemää fyysistä väkivaltaa.
Meidän on kyettävä tunnistamaan väkivallan eri muotoja ja kehittämään tapoja tukea rikosten uhreiksi joutuneita poikia ja miehiä. Vain silloin heillä on mahdollisuus elää rauhassa, väkivaltaa pelkäämättä ja kokematta. Tätä väkivallan vastaista työtä on tuettava huomattavasti nykyistä paremmin.
On erittäin tärkeää huomioida, että miehet ovat yliedustettuina myös väkivallan tekijöissä, Väkivallan tekijöille tulee kohdentaa riittävää tukea, jotta väkivallan kierre saadaan katkaistua. Lopuksi lähisuhde- ja perheväkivallan torjunnan painopiste on siirrettävä nykyistä vahvemmin ennaltaehkäisyyn.
Turvallisessa ja sivistyneessä yhteiskunnassa kenenkään ei tule joutua kärsimään väkivallan uhrina tai tekijänä olosuhteista tai sukupuolesta riippumatta.
Tilastot:
Vihreät - De Gröna