Mielenterveyspalveluilla voimme vahvistaa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä 

Tarvitsemme uudenlaisia toimia mielenterveyden kriisinsietokyvyn vahvistamiseksi. Mielenterveytemme resilienssiä haastavat sodan uhka, edelleen jatkuva pandemia sekä ilmastokriisi ja luontokato. 

Elämme mielenterveyden kolmoiskriisin aikaa. Nyt aikuistuva sukupolvi on kasvanut pandemiasta johtuvien rajoitustoimien, ilmastokriisin ja nyt sodan uhan aikana. Tänä poikkeuksellisena aikana kasvanut sukupolvi tarvitsee uudenlaisia toimia mielenterveytensä ja sen resilienssin turvaamiseksi.

Resilienssillä tarkoitetaan kriisinsietokykyä eli mielenterveytemme kykyä joustaa ja sitten palautua ennalleen. Ammattilaiset ovat huomanneet signaaleja siitä, että koronakriisin aihettamasta venymisestä ollaan palautumassa. Ukrainan sodan syttyminen on kuitenkin haastanut mielenterveytemme kestokykyä taas aivan uudella tavalla. Allianssin kyselyn mukaan 65% nuorista pelkää, että sota leviää Suomeen.

Tämä on erityisen huolestuttavaa, koska lasten ja nuorten mielenterveys on heikentynyt koko 2000-luvun ajan. Mielenterveyskriisi oli siis käsillämme jo ennen pandemiaa.

Vihreä eduskuntaryhmä kuuli kansalaisten mielenterveyden resilienssin turvaamisesta asiantuntijoita webinaarissa 23.3. Tilaisuuden tallenne on katsottavissa tästä.

Vihreä eduskuntaryhmä esittää uusia toimia yhteiskunnan resilienssin kasvattamiseksi:

• • Opitaan sodan kokemuksista vanhemmilta sukupolvilta ja tuodaan ikäihmisten palveluita perhekeskusten yhteyteen
    Sodan kokeneilla vanhemmilla sukupolvilla on paljon käytännön tietoa ja kokemusta sotien ja muiden kriisien yli elämisestä. Tarvitaan lisää sukupolvien välisiä kohtaamisia ja keskustelua, jotta sukupolvet pääset jakamaan kokemuksiaan.   
  • Tarvitaan lisää tutkimusta siitä, miten eri sukupolvet kokevat kriisiajat
    Eri sukupolvilla on erilaisia huolia ja mielenterveyden haasteita. Tarvitaan tutkimusta siitä, miten voimme tukea eri sukupolvien resilienssiä sotien ja muiden kriisien yli. 
  • Nyt tarvitaan kriisiosaamista! Järjestetään koulutusta ammattilaisille päiväkodeista ja kouluista aina palvelutalojen ja kotihoidon henkilökuntaan.
    Ukrainan sodasta puhutaan kaikkialla, myös päiväkotien pihoilla. On tärkeää, että ammattilaisilla on välineet puhua aiheesta ja käsitellä asiaa. 
  • Tuetaan vanhempia kriisien käsittelyssä lasten ja nuorten kanssa neuvolassa
    Annetaan vanhemmille työvälineet lasten ja nuorten mielenterveyden tukemiseksi kriisiaikoina. Tehdään vanhempien tukemisesta tässäkin asiassa normaali ja vakiintunut osa neuvola- ja perheneuvolatoimintaa.
  • Teinineuvoloista apua nuorten mielenterveyden vahvistamiseen
    Luodaan teinineuvolajärjestelmä neuvolajärjestelmän rinnalle, josta nuoret ja heidän vanhemmat saavat apua ja tukea. Keskeinen osa teinineuvolan toimintaa olisi vanhempien tukeminen nuorten mielenterveyden resilienssin kasvattamisessa. Teinineuvolat syntyisivät perheneuvoloita kehittämällä.
  • Vahvistetaan mielenterveyspalveluita
    Kriisi jättää pitkän varjon. Ukrainan sodan syttyessä mielenterveysjärjestöjen kriisipuhelimet elivät erityisen kiireistä aikaa. Tarjotaan perusterveydenhuollossa lyhytterapioita eli toteutetaan terapiatakuu. Otetaan kaikilla hyvinvointialueilla käyttöön mielenterveysambulanssi.
  • Lisää ammattilaisia mielenterveyskriisin purkamiseen. Koulutetaan ammattilaisia sosiaali- ja mielenterveyspalveluihin
    Tehdään psykoterapiapalveluista maksuttomia asteittain ja varmistetaan ammattilaisten riittävä määrä. 
  • Huolehditaan sote-alan ammattilaisten jaksamisesta
    Koulutetaan esihenkilöitä ja parannetaan johtamistapoja. Tarjotaan kaikille sitä tarvitseville työnohjausta.
  • Taistellaan rasismia vastaan – koulutetaan ammattilaisia rakenteellisen rasismin muodoista ja vähemmistöjen kohtaamisesta
    Suomessa asuvat venäläiset sekä ukrainalaiset pakolaiset kokevat tilanteen hyvin raskaasti. Rasismi ja syrjintä eivät ole koskaan hyväksyttävää. Me kaikki elämme ja toimimme rasistisissa rakenteissa. Etenkin sosiaali- ja terveys, sekä turvallisuusalan ammattilaisia tulee kouluttaa rakenteellisen rasismin purkamisesta.
  • Tietoa ja viestintää selkokielellä
    Varmistetaan että viranomaisviestintää tuotetaan myös selkokielellä, jotta myös esimerkiksi vammaiset ja vähemmän suomea taitavat saavat riittävästi tietoa.

Koponen ja Virta jättivät asiasta 26.4. myös kirjallisen kysymyksen.