Mielenterveyskriisi selätetään ottamalla siitä niskalenkki

Meistä kukaan ei tiedä mitä elämä eteen tuo. Kenen tahansa mieli voi sairastua esimerkiksi siksi, että olosuhteista tulee kohtuuttomat. Silloin kun ongelmia mielenterveyden kanssa ilmenee, tulee apua saada heti. Kysymys ei ole vain yksilöistä, vaan ihmisten pahoinvointi ja mielenterveysongelmat tulisi nähdä merkittävänä haasteena koko yhteiskuntamme toimintakyvyn ja turvallisuuden näkökulmasta.

Tilanteessa jossa olemme, pitäisi puhua jo mielenterveyskriisistä. Mielenterveyttä tukevia toimia tarvitaan nyt.

Mielenterveyden haasteet koskettavat suurta osaa suomalaisista, mutta arvioiden mukaan vain puolet saavat tarvitsemaansa hoitoa. Sen ei pitäisi olla näin. Lisäksi järjestelmässä tulisi nykyistä paremmin varmistaa, että läheisetkin saavat tukea ajoissa ja esimerkiksi aikuisten mielenterveyspalveluissa tulisi huomioida myös perheen mahdolliset lapset vielä paremmin.

Meidän tulee myös vihdoin riittävällä vakavuudella havahtua siihen, että yleisin syy olla työkyvyttömyyseläkkeeseen johtuu mielenterveysongelmista. Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 60 000 ihmistä ja alle 35-vuotiaiden yleisin syy sairauspoissaoloihin on mielenterveyden häiriöt. Tilanne on kestämätön sekä inhimillisestä että taloudellisesta näkökulmasta ja mielenterveyskriisiin vastaaminen tulee nähdä myös työllisyystoimena.

On tärkeää, että terapiatakuu toteutetaan. Hoitotakuu on lähtenyt lausuntokierrokselle ja voisikin ajatella, että olemme ottaneet ensimmäiset askeleet oikeaan suuntaan. Terapiatakuun tarkoituksena on varmistaa, että jokainen saa apua mielenterveyden haasteisiin matalalla kynnyksellä. Painopistettä on siirrettävä mielenterveyspalveluissa nykyistä enemmän varhaisempaan vaiheeseen: erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Meidän on pidettävä huolta siitä, että ihmisille saadaan apua ennen kuin on liian myöhäistä. Kun hoitotakuu toteutuu, perusterveydenhuollon hoitoonpääsy helpottuu ja matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut toteutuvat. Tämä on jo itsessään suuri voitto.

Meidän vihreiden tavoitteena on toteuttaa terapiatakuu tulevilla hyvinvointialueilla ja varmistaa, että tuki todella koskettaa myös mielenterveyden kanssa kärsivien läheisiä, sillä haasteet koskettava usein koko perhettä ja läheisiä ihmissuhteita. Palveluiden tulee olla ihmistä lähellä ja saavutettavissa matalalla kynnyksellä sekä avoimia kaiken ikäisille. Hyvä esimerkki on Espoossa tällä hetkellä toimiva mielenterveysvastaanotto, johon ei tarvitse ajanvarausta. Myös anonyymeja palveluita tulisi lisätä, jotta kynnys avun hakemiselle madaltuisi entisestään.

Meillä ei kuitenkaan ole laadukkaita palveluita ilman koulutettuja ammattilaisia, jotka voivat työssään hyvin. Meidän tulee aktiivisesti hakea keinoja lisätä ammattilaisten määrää ja myös ratkoa kysymys siitä, miten sotepuolen alojen pitovoimaa lisätään. Koko Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella on käynnistetty Terapiat etulinjaan -hanke, jossa koulutetaan lyhytterapeuttuja terapiatakuun toteuttamiseksi.

Lähellä ja saavutettava – sitä hoidon pitää olla jokaiselle kaikkialla Suomessa.

Yksi tärkeä mielenterveyspalvelu voi olla esimerkiksi kerran viikossa toimiva mielenterveyspiste. Tällainen asukkaiden lähelle tuotava liikkuva psykiatrinen palvelu toimisi erityisesti syrjäkylillä, jossa välimatkat ovat pitkät. Tämä edistäisi alueellista yhdenvertaisuutta ja auttaisi ihmisiä saamaan tarvitsemaansa apua myös muuallakin kuin kasvukeskuksissa.

Terapiatakuun kysymyksiin palataan vielä keväällä – eikä kunnianhimon taso saa jäädä silloin liian matalalle.

Jokaisen aluevaaliehdokkaan on oltava tarkkana, että mielenterveyspalvelut pysyvät aluevaalien keskustelun keskiössä, jotta yhdenvertaisuus oikeasti toteutuu. Meidän vihreiden on näytettävä, että mielenterveyskriisi on keskeisimpiä tavoitteitamme.

Meillä on päättäjinä painava vastuu ja velvollisuus huolehtia siitä, että mielenterveyskriisi otetaan tosissaan.