Mielenterveysambulanssista hyötyisi koko Suomi

Suomessa menehtyy vuosittain satoja ihmisiä itsemurhan seurauksena. Vuonna 2020 kaikkiaan 717 ihmistä voi psyykkisesti niin huonosti, että koki ainoaksi vaihtoehdoksi oman elämänsä päättämisen. Osa heistä oli vasta alaikäisiä, lapsia ja nuoria. On selvää, että mielenterveyspalvelut ovat pettäneet, sillä yksikin itsemurha on liikaa.

Korona-aika on kärjistänyt vallitsevaa mielenterveyskriisiä entisestään ja erityisesti nuorten pahoinvointi on lisääntynyt. Mielenterveyspotilaiden hoitoon pääsy on vaikeutunut ja palveluiden ruuhkautuessa myös sairastuneen perhe ja läheiset ovat kuormittuneet, kun vastuu hoidosta on kaatunut heidän harteilleen. Näin ei saisi olla.

Tarvitsemme pikaisia toimia mielenterveyskriisin selättämiseen. Yksi konkreettinen keino olisi liikkuvien mielenterveyspalvelujen lisääminen koko Suomessa. Ajatusta psykiatrisesta ambulanssista on työstetty eri tahoilla ja aloitteita on jätetty Tampereella ja esimerkiksi Helsingissä Alviina Alametsän toimesta. 

Psykiatrisessa ambulanssissa tai mielenterveysambulanssissa on kyse ambulanssista, joka tarjoaa apua akuutteihin mielenterveysongelmiin, itsetuhoisuuteen sekä tilanteisiin, joissa potilas tai hänen läheisensä ovat vaarassa.

Turussa pilotoitiin lasten mielenterveysambulanssia kymmenisen vuotta sitten ja tulokset olivat hyviä. Hankkeella saatiin säästöjä, ja lastensuojelun kustannukset vähenivät. Lisäksi Norjassa ja Ruotsissa on saatu hyviä tuloksia psykiatrisen ambulanssitoiminnan myötä. Tukholman psykiatrisen ambulanssin toiminnan alettua havaittiin mm. psykiatrisen akuuttihoidon laadun paranemista kentällä sekä poliisin ja tavallisten ambulanssien työkuormituksen laskua.

Mielenterveysambulanssin hyödyt ovat massiiviset. Sen avulla saataisiin kohdennettua palveluita paremmin ja tuotua ammattilaiset paikalle ajoissa – parhaimmillaan tämä pelastaisi ihmishenkiä. Akuuteissa tilanteissa onnistuttaisiin tarjoamaan nopea ja riittävä psykososiaalinen apua ja lisäksi kyettäisiin selkeyttämään ja tiivistämään hoitoon osallistuvien viranomaisten työnjakoa. Potilaan koti olisi myös hoitolaitosta parempi paikka psykiatrisen arvion tekemiseen ja näin pystyttäisiin vähentämään potilaan leimautumista. Kun mielentilan arvio tehtäisiin kotona, olisi potilaan läheiset todennäköisesti mahdollista saada osallisiksi hoitoprosessiin nykyistä järjestelmää paremmin.

Liikkuva psykiatrinen yksikkö mahdollistaisi myös potilaiden pääsyn hoidon piiriin aiemmin, sillä useasti hoitoon hakeutumista pitkitetään mielenterveysongelmissa. Konflikteja tulisi psykiatrisessa hoitotyössä vähemmän, kun psykiatrisella ambulanssilla olisi enemmän aikaa potilaalle kuin tavallisella ambulanssilla. Yksikköä olisi mahdollista hyödyntää tehtävillä, jotka nyt työllistävät niitä hoitotyön ammattilaisia, joilla ei ole resursseja akuuttien psykiatristen tehtävien hoitamiseen. Ammattilaisten arvioiden mukaan myös hätäkeskukseen tulevien puheluiden määrä mahdollisesti vähenisi, samoin kuin ns. päivystysralli, jossa sama potilas työllistää päivystystä toistuvasti. Mahdollisesti myös työ sosiaalitoimen kanssa sujuisi nykyistä yhteistyötä jouhevammin ja ensihoidon kuormitus vähenisi.

Jätin viime viikolla kirjallisen kysymyksen psykiatrisen ambulanssin toimintamallin kehittämisestä. Valtiopäivätoimen työstämisessä isona apuna toimi sosiaalityön erityisohjaaja Familia Raittola. Mielestämme tarvitaan koko maan kattavan psykiatrisen ambulanssiverkoston, jolla saadaan turvattua palvelut jokaiselle asuinpaikasta riippumatta. Erilaisia liikkuvien mielenterveyspalvelujen toimintamalleja on luotu, ja osa niistä on vakiinnuttanut toimintansa, mutta alueelliset erot ovat suuria, eivätkä palvelut ole yhdenvertaisesti saatavilla eri puolilla Suomea.

On tärkeää kuulla ministeriön näkemys asiasta nyt kirjallisen kysymyksen pohjalta – mutta itse ajattelisin, että olisi hyvä aloittaa pilotti-muotoisesti, jolloin saataisiin kerättyä näyttöä toiminnan vaikuttavuudesta niin inhimillisestä kuin taloudellisesta näkökulmasta. Pilottiprojekti tulisi kyetä organisoimaan jo olemassa olevalla rahalla – jostakin tulisi siis luopua ja psykiatrinen ambulanssi korvaisi jo jotakin muuta olemassa olevaa toimintaa. Uskoisin myös, että aluksi olisi järkevää integroida psykiatrisen ambulanssin toimintaa johonkin jo olemassa olevaan liikkuvaan yksikköön/palveluun. Tämä tulisi myös edullisemmaksi.