Mielenterveys- ja päihdepalveluiden parantaminen on hyvinvointialueiden tärkeimpiä tehtäviä

Tammikuun aluevaaleissa ja uusilla hyvinvointialueilla on mahdollisuus antaa mielenterveys- ja päihdepalveluille nykyistä suurempi painoarvo sosiaali- ja terveyspalveluiden paletissa. Tärkeintä on varmistaa, että apua ja tukea saa heti ja matalalla kynnyksellä. Olennaista on myös siirtää painopistettä ennaltaehkäisyyn, parantaa palveluiden saatavuutta ja vahvistaa moniammatillista yhteistyötä.

Jokainen meistä tuntee jonkun, joka kamppailee tai on kamppaillut mielenterveyden haasteiden kanssa. Mielenterveyden ongelmat ovat nousseet yleisimmäksi syyksi jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle. Samaan aikaan myös päihdeongelmat ovat monimutkaistuneet ja esimerkiksi huumeiden käyttö on lisääntynyt. Sekä mielenterveys- että päihdepolitiikka Suomessa on epäonnistunut ehkäisemään ja hoitamaan ongelmia. Vaikka ymmärrys mielenterveyteen ja päihteisiin liittyvistä ongelmista on kohentunut, ongelmista kärsivät kohtaavat yhä arvostelua ja moralisointia, joka pahimmillaan estää hoitoon hakeutumisen. Tähän tarvitaan muutos.

Sote-uudistus tarjoaa tähän mahdollisuuden. Uudistus tehdään, jotta palvelut olisivat yhdenvertaisesti ihmisten saatavilla. Eri alueiden välillä on suuria eroja päihde- ja mielenterveyspalveluiden saatavuudessa, mutta ihan joka puolella Suomea palveluissa on parantamisen varaa. Tammikuun aluevaaleissa valittavilla päättäjillä on mahdollisuus priorisoida mielenterveys- ja päihdepalveluita nykyistä korkeammalle ja päivittää asenteet vastaamaan tätä päivää.

Joissakin kunnissa päihde- ja mielenterveysongelmien kanssa kamppaileva voi saada mielenterveyden haasteisiin apua vasta, kun päihdeongelma on hoidettu pois päiväjärjestyksestä. Tämä ei ole inhimillisesti oikein, mutta ei myöskään järkevää, sillä usein mielenterveyteen ja päihteisiin liittyvät ongelmat kytkeytyvät toisiinsa. Meidän on poistettava esteet päihdeongelmista kärsivien avunsaannin tieltä.

Esteet avun ja hoidon hakemiseen ja saamiseen ovat sekä henkisiä että rakenteellisia. Miehet kärsivät huomattavasti naisia useammin päihde- ja riippuvuushaitoista. Tämä päihdeongelmien sukupuolittuneisuus on tärkeää tunnistaa, jotta apua tarvitsevia osataan tukea hoitoon hakeutumisessa. Myöskään pelko mahdollisesta rangaistuksesta tai käyttömerkinnästä ei saa estää hakeutumasta hoitoon. Siksi esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Maailman terveysjärjestö WHO ovat jo pitkään esittäneet huumeiden rangaistavuudesta luopumista. Myös Vihreiden mielestä käyttäjien rankaisemisen sijaan on varmistettava kaikin keinoin, että apua ja tukea tarvitsevat pääsevät palveluiden piiriin.

Päihde- ja mielenterveyspalveluita on kyettävä kehittämään samanaikaisesti. Jotta mielenterveyden painopiste siirtyy ennaltaehkäiseviin palveluihin, meidän on lisättävä matalan kynnyksen mielenterveyspisteitä, joissa keskusteluapua saa nopeasti. Ensimmäisen hoitokontaktin on oltava päivien sisällä avun tarpeesta, ei vasta viikkojen kuluessa. Olemme esittäneet, että jokaiseen kuntaan on tuotava matalan kynnyksen mielenterveyspiste. Pienemmissä kunnissa tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi liikkuvana palveluna.

Mielenterveyteen panostaminen on erityisen tärkeää nyt koronan jälkimainingeissa. Olemme hallituksessa tehneet lukuisia toimia mielenterveyspalveluiden vahvistamiseksi. Kunnissa on lisätty mielenterveysosaamista ja matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja. HUS-alueella on käynnissä hanke, jossa koulutetaan lyhytterapeutteja. Ohjaamoihin on tuotu mielen hyvinvointia tukevia palveluita. Myös päihde- ja mielenterveyspalveluiden saatavuutta perusterveydenhuollossa on lisätty kaikilla ikäryhmillä.

Silti työtä on yhä tehtävänä. Hallituksessa teemme seuraavaksi päätökset hoitotakuusta. Vihreille on tärkeää varmistaa, että tässä yhteydessä etenee myös terapiatakuu eli että hoitoonpääsy paranee niin fyysisen kuin psyykkisen terveyden ongelmissa. Tulevaisuuden kannalta tärkeä hetki koittaa aluevaaleissa, sillä niissä ratkaistaan, saavatko mielenterveys- ja päihdepalvelut ansaitsemansa aseman uusilla hyvinvointialueilla.

Eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun päihde- ja mielenterveyspolitiikasta keskiviikkona 6. lokakuuta.