Metsien kestävä käyttö turvaa hiilinielut ja metsäluonnon monimuotoisuuden

Hiilinielujen kääntyminen päästölähteeksi ja metsäluonnon monimuotoisuuden hupeneminen ovat merkkejä siitä, että emme käytä metsiämme kestävästi. Petteri Orpon hallitusohjelma ei kuitenkaan tarjoa riittäviä ratkaisuja metsäpolitiikan uudistamiseksi.

Suomea on uudistettava niin, että yhteiskuntamme ja taloutemme saadaan toimimaan luonnon asettamissa rajoissa. Vähentämällä luonnonvarojen kulutusta, edistämällä kiertotaloutta, siirtymällä päästöttömiin ratkaisuihin ja parantamalla luonnon tilaa vahvistamme taloutta ja hyvinvointia kestävästi. Tämä koskee myös suomalaista metsätaloutta.

Petteri Orpon hallitusohjelma ei tarjoa ratkaisuja metsäpolitiikan uudistamiseksi ilmaston ja luonnon asettamissa rajoissa: hakkuumääriä ei rajoiteta, metsälain kipeästi kaivattu kokonaisuudistus jää tekemättä, suojelun lähtökohta on vapaaehtoisuus, määrällisiä suojelutavoitteita ei aseteta.

Koska valtaosa suomalaisista metsistä on yksityisomistuksessa, kestävyysmurros metsiemme käytössä tehdään pitkälti yksityisissä metsissä. Toisaalta puun kysyntä lähtee metsäteollisuuden tarpeista. Meidän on kyettävä jalostamaan rajallinen puuraaka-aineemme nykyistä pidemmälle, jotta saamme siitä suuremman hyödyn hakkuumääriä kasvattamatta. 

Tässä neljä näkökulmaa kestävämpään metsäpolitiikkaan:

Hiilinielut on pelastettava. Metsämaan hiilinielujen osalta hallitus ei tavoittele Suomen tai EU:n edelläkävijyyttä eikä edes Suomen EU-velvoitteiden saavuttamista kansallisin toimin vuoteen 2030 mennessä. Sen sijaan se hyväksyy ilmastovelan kerryttämisen tulevaisuuteen. Hallitusohjelmasta puuttuvat metsien hiilinieluja kasvattamiseen ohjaavat konkreettiset toimet, kuten kiertoaikojen merkittävä pidentäminen ja maankäytön muutosmaksun käyttöönotto. Tämä on valitettava takapakki Suomen ilmastopolitiikassa ja voi tulla meille kalliiksi.

Hallitusohjelmasta puuttuu asiantuntijoiden laajasti peräänkuuluttama hiilinielujen pelastuspaketti. Sen valmistelu on käynnistettävä viipymättä.

Metsäluonnon monimuotoisuutta on vahvistettava. Kaksi kolmasosaa Suomen maapinta-alasta on metsää ja yli kolmannes Suomen uhanalaisista lajeista on ensisijaisesti metsälajeja. Luontokadon pysäyttäminen edellyttää sekä metsien suojelua, että monimuotoisuutta parantavia toimia talousmetsissä.

Tärkeä linjaus hallitusohjelmassa on valtion luonnontilaisten vanhojen metsien suojelu. Tätä varten hallitus haluaa kuitenkin vielä erikseen määritellä kriteerit, vaikka kattavat kriteerit on jo laadittu. Metsäluonnon suojelun uskottavuus valtion metsissä kärsii hallitusohjelman kirjauksesta, että Metsähallituksen hakkuita pyritään jopa maltillisesti kasvattamaan. Tämä samaan aikaan, kun arvokkaiden metsäkohteiden hakkaaminen osoittaa, että hakkuut eivät ole kestävällä tasolla.

Yksityisessä omistuksessa olevien metsien suojelu jatkuu vapaaehtoisen METSO-suojeluohjelman kautta. Huolta kuitenkin herättää, riittävätkö rahat, kun luonnonsuojelun rahoitus pienenee yli kolmanneksella edellisen hallituksen tasoon verrattuna – vaikka asiantuntijoiden mukaan sitä pitäisi merkittävästi kasvattaa. Ympäristöministeriön hallitusneuvottelijoille toimittaman taustapaperin mukaan METSO-ohjelmaan tarvitaan lisärahoitusta, jotta sillä voitaisiin jatkossakin saavuttaa Suomen suojelutavoitteet.

Monimuotoisuutta parantavat toimet talousmetsissä tarkoittavat muun muassa hakkuumenetelmien uudistamista avohakkuun korvaamiseksi yhä useammin jatkuvapeitteisellä kasvatuksella, yhden puulajin puupeltojen sijaan useamman puulajin sekametsiä sekä merkittävästi enemmän lahopuuta. Monimuotoinen metsä on myös metsänomistajan etu, sillä se kestää paremmin ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia sää- ja metsätuholaisriskejä.

Metsäteollisuuden jalostusarvoa on nostettava. Hiilinielujen ja metsäluonnon pelastaminen edellyttää, että vähennämme hakkuiden määrää. Puuraaka-aineen jalostusarvoa on kyettävä nostamaan, jotta saamme arvokkaasta rajallisesta luonnonvarasta paremman hyödyn. Tämä tavoite onneksi löytyy myös hallitusohjelmasta ja vastuulliset yritykset ovat tähän myös heränneet.

Kunnianhimoisista tavoitteista huolimatta Suomen metsäteollisuuden jalostusaste on laskenut. Yhteiskunnan keinot jalostusasteen nostamiseksi ovat rajalliset, mutta ne on otettava täysimääräisesti käyttöön. Tarvitsemme lisää osaamista. Se tarkoittaa satsauksia koulutukseen sekä tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin. Hallitus lupaa nostaa TKI-rahoituksen parlamentaarisesti sovittuun neljään prosenttiin BKT:sta. Lisäksi nykyiset metsätalouden tuet tulisi kohdentaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.

Metsänomistajat mukaan metsätalouden kestävyysmurrokseen. Keskustelu metsistä kärjistyy helposti, koska noin 60 prosenttia Suomen tuottavasta metsämaasta on yksityisten ihmisten omistuksessa.  Siksi on tärkeää, että ratkaisut metsien kestävään käyttöön valmistellaan yhteistyössä laajasti eri toimijoiden kesken. On tärkeää, että metsänomistajilla on riittävästi tietoa kestävän metsänhoidon käytännöistä sekä kannusteet hoitaa metsiään kestävällä tavalla. 

Metsät ovat arvokas osa suomalaista luontoa, keino hillitä ilmastonmuutosta ja maallemme tärkeä tulonlähde. Siksi metsiemme tulevaisuus on meidän suomalaisten yhteinen asia.