Metsästysraudat aiheuttavat turhaa kärsimystä ja ovat valikoimaton pyyntimuoto

Kärsimyksen vähentäminen tulee olla lähtökohta kaikessa eläimiä koskevassa päätöksenteossa. Metsästysraudat tuottavat paitsi sivullisia uhreja, myös kärsimystä tavoitelluille saaliseläimille. Siksi rautojen käyttö metsästyksessä tulee rajata vain viranomaisille.

Eduskunnan täysistunnossa keskustellaan tänään kansalaisaloitteesta metsästysrautojen kieltämiseksi. Metsästysraudoilla tarkoitetaan esimerkiksi heti tappavia loukkuja, joilla pyydetään muun muassa minkkejä, oravia ja näätiä. Kiitos kaikilla aloitteen eteen töitä tehneille ja sen allekirjoittaneille tärkeän asian keskusteluun tuomisesta!

Metsästysrautojen käyttöön liittyy monia ongelmia. Raudat ovat nousseet keskusteluun etenkin viime aikoina, kun on on paljastunut useita tapauksia, joissa väärin asetettu metsästysrauta on päätynyt karhun käpälään. Sen seurauksena poikasten kanssa liikkuvia karhuemoja on jouduttu lopettamaan. Ihmisen tehtävä on suojella muita eläimiä turhalta kärsimykseltä. Siksi metsästysrautojen käytön kieltämistä on tarpeen harkita.

Metsästysrautojen suurin ongelma on, että ne eivät valikoi saaliitaan. Tämä siitäkin huolimatta, että metsästysasetuksessa on määrätty, että raudat on sijoitettava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa ihmisille eikä muille kuin pyydystettäville eläimille. Rautaan voi joutua myös uhanalaisia lajeja, kuten Suomessa erittäin uhanalainen hilleri. Rautojen hetitappavuus on suunniteltu vain kohde-eläintä varten ja näin ollen sivusaaliksi joutuvat eläimet saattavat jäädä kitumaan rautoihin. Hetitappavia rautoja ei tarvitse tarkastaa elävänä pyytävien loukkujen tapaan päivittäin, jolloin henkiin jäänyt eläin voi joutua kärsimään pitkäänkin.

Metsästysrautojen käyttöön ei tällä hetkellä vaadita metsästystutkinnon tuomaa osaamista. Kuka tahansa voi tilata nettikaupasta rautoja, ja niitä käytetään usein väärin. Suomen luonnonsuojeluliiton arvion mukaan luonnossa on tälläkin hetkellä vähintään kymmeniätuhansia pienpetorautoja. Eläinten hyvinvointikeskuksen mukaan saatavilla olevien metsästysrautojen toimivuudessa on huomattavia eroja standardien puuttuessa. Testaamattomat ja huonolaatuiset raudat voivat aiheuttaa pitkäaikaista kärsimystä niihin menneille eläimille, jos eläin ei kuole välittömästi rautaan joutuessaan.

Linnuston suojelun kannalta metsästysraudoista voi kuitenkin olla merkittävää hyötyä. Esimerkiksi minkki ja supikoira ovat haitallisia vieraslajeja, jotka rokottavat saalistuksellaan vesi- ja rantalintujen pesintöjä. Suomen riistakeskuksen ja Metsähallituksen yhdessä metsästäjien kanssa tärkeillä lintualueilla, kuten saaristossa ja lintuvesillä toteuttamilla vieraspetopyynneillä on onnistuttu vähentämään vieraspetopopulaatioita, jotka heikentävät uhanalaisten vesilintujen kantoja. Siksi metsästysrautojen käytön voisi jatkossakin sallia viranomaiskäyttöön.

Haitallisiksi vieraslajeiksi luokiteltuja pienpetoja on mahdollista pyytää myös ilman rautoja, esimerkiksi elävinä pyydettävillä loukuilla ja koirien avulla. Nämä keinot eivät kuitenkaan ole helposti käytettävissä juuri saaristo-olosuhteissa. Minkin pyyntiin on tarpeen etsiä rautapyynnin lisäksi myös muita ratkaisuja, jotta rautapyynnin aiheuttamista hyvinvointiriskeistä muille lajeille voidaan välttyä.

Eläinsuojelulain mukaan eläimelle ei saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä, kipua eikä tuskaa. Myös haitallisten vieraslajien torjunnassa on käytettävä eläinten hyvinvoinnin kannalta parhaita keinoja. Kansainvälisessä luonnonsuojeluliitossa on käynnissä EU-rahoitteinen hanke vuosina 2019-2022, jonka tavoitteena on koota yhteen ja tarjota tietoa vieraslajien hallintaan soveltuvista humaaneista menetelmistä. Vieraslaji tai ei, kaikilla eläimillä on niiden tuottamasta hyödystä riippumaton itseisarvo tuntevina ja tietoisina yksilöinä.