Maria Ohisalon ryhmäpuhe 23.4.

Arvoisa puhemies,

Hyvinvointivaltion perusajatuksena on, että jokaisella on varallisuudesta, asuinpaikasta tai elämäntilanteesta riippumatta mahdollisuus saada terveydenhuoltoa. Ei siis vain silloin, jos sattuu asumaan sairaalan tai terveyskeskuksen vieressä. Eikä vain silloin, jos sattuu olemaan varaa käydä lääkärissä yksityisellä.

Pääministeri Orpon hallitus on sopeuttamassa taloutta muun muassa massivisilla sote-leikkauksilla – täysin välittämättä siitä, mitä leikkaukset tarkoittavat hyvinvointialuiden, sairaaloiden, terveyskeskusten ja ihmisten arjessa. Tämä on arvovalinta, ei mikään pakko.

Kaikkien muiden leikkausten päälle hallitus ilmoitti vielä nyt kehysriihessä tavoittelevansa sairaalaverkon tiivistämisellä 26,3 miljoonan euron säästöjä vuodesta 2026 alkaen. Hallitus, missä ovat näiden päätösten vaikutusarvioinnit? Lyhytnäköisillä säästöillä on tulevaisuudessa kova inhimillinen ja taloudellinen hinta.

Terveyspalveluiden käytössä on jo nyt räikeä epäsuhta: He, jotka tarvitsisivat hoitoa eniten, saavat sitä usein vähiten. Julkisella puolella jonot ovat pitkiä ja hoitohenkilökunnasta on pulaa. Pienituloisten, työttömien, monisairaiden, ihmisten, joilla ei ole pääsyä työterveyteen tai varaa käyttää yksityisiä terveydenhuollon palveluita, on kaikista vaikeinta saada terveydenhuoltoa.

On täysin kestämätöntä ja epäoikeudenmukaista, jos hoitoa saa nopeasti vain rahalla. Ja jos rahaa ei ole, saa hoitoa joskus – tai kenties sitä ei saa lainkaan. Ja samalla, kun te laitatte niitä niukkoja varoja paremminvoivien nopeampaan hoitoonpääsyyn, te romutatte hoitotakuun ja näin yhä useammalle jonottaminen pitkittyy viikoista kuukausiin.

Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa välimatkat terveydenhoitoon ovat jo ennestään olleet pitkiä. Palveluverkon karsiminen uhkaa erityisesti niitä ihmisiä, jotka nytkin asuvat pitkän matkan päässä sairaalasta.

Esimerkiksi Lapissa, jossa synnytysverkkoa on jo ennestään harvennettu,  synnytyksiä käynnistetään ja toteutetaan keisarinleikkauksilla ihan pitkien matkojen vuoksi. Pitkä matka sairaalaan tuo synnyttäjälle väsymystä, kipua ja univajetta, joiden takia synnytys ei etene. Ja sitten joudutaan turvautumaan toimenpiteisiin, jotka lisäävät kustannuksia ja huonoja synnytyskokemuksia.

Tiedämme tutkimuksista, että kielteinen tai traumaattinen synnytyskokemus on yhteydessä synnytyksen jälkeiseen masennukseen, posttraumaattiseen stressioireyhtymään, ahdistuneisuuteen ja haasteisiin varhaisessa vuorovaikutuksessa. Huono synnytyskokemus myös pienentää todennäköisyyttä seuraavan lapsen saamiseen.

Tätäkö te, hallitus, haluatte? Tämäkö on sitä lapsi- ja perhemyönteistä politiikkaa?

Toisaalta palveluja on oltava riittävästi siellä missä ihmisiäkin on. Pelkkä lähellä oleva sairaala ei juuri auta, jos sinne ei ikinä saa aikoja ja kiireellisissäkin tilanteissa joutuu jonottamaan epäinhimillisen pitkään.

Siksi palveluverkon suunnittelussa on huomioitava esimerkiksi kaupunkien kasvu sekä se,  että toisilla alueilla tarve palveluille on paljon suurempaa kuin toisilla – kaikkien Suomen alueiden palveluntarvetta ei vain voi mitata samalla muotilla.

Sairauksien ennaltaehkäisy on huomattavasti niiden hoitoa tehokkaampi, halvempi ja inhimillisempi tapa edistää hyvinvointia. Hallituksen mittavat sote-säästöt ovat nyt erityisen vaarallisia, kun meillä on valtava hoitovelka hoidettavana.

Hyvinvointialueet eivät pysty edistämään väestön terveyttä ja ehkäisemään sairauksia ennalta ilman kunnollisia resursseja. Ja silti hallitus käytännössä pakottaa niitä ajamaan alas juuri perusterveydenhuollon palveluita sekä karsimaan ennaltaehkäisevää työtä. Näistä lyhytnäköisistä näennäisistä “säästöistä” tulemme maksamaan kovaa hintaa myöhemmin.

Ja tässä kohtaa pitää muistaa myös, että sote-palveluihin kuuluu terveydenhuollon lisäksi myös se sosiaalihuolto, josta siitäkin hallitus leikkaa. 100 miljoonaa, vaan kukaan hallituksessa ei kuitenkaan vielä tiedä mistä leikataan, leikataanko lisää lastensuojelusta ja perhetyöstä, palveluasumisesta vai mistä? 

Ei tainnut saunanlauteilla miesporukalle tulla mieleen, miten elintärkeistä palveluista myös sosiaalihuollossa on kyse!

Erityisen turhautunut olen sote-vastuuministeri Juuson kyvyttömyydestä puolustaa omaa hallinnonalaansa. Ilmeisesti kehysriihen leikkaukset hänen oman ministeriönsä hallinnonalalle tulivat ministerille täytenä yllätyksenä. Haluankin kysyä, miten voi olla mahdollista, että ministeri on näin huonosti tehtäviensä tasalla?

Hallituksen tavoite tuntuu olevan luoda Suomeen entistä vahvemmin kahden kerroksen väen sote-palvelut. Jos tavoitteena on, kuten te, hallitus, väitätte, “pelastaa hyvinvointivaltio”, annan teille yhden vinkin: hyvinvointivaltiota ei pelasteta ajamalla sitä alas.

Siksi Vihreät ei voi missään tapauksessa hyväksyä hallituksen sote-palveluihin kohdistuvia leikkauksia. Olemme omassa vaihtoehtobudjetissamme esittäneet, miten taloutta on mahdollista tasapainottaa kestävästi ja heikoimmista huolehtien. Tämä hallitus on valinnut tehdä toisin.

Edellä mainituin perustein kannatan edustaja Bergin esitystä siitä, ettei hallitus nauti eduskunnan luottamusta.