Maria Ohisalon puhe Ylen puheenjohtajatentissä 24.5.2021

Hyvät ystävät, kutsun teidät mukaan aikamatkalle. Aloitetaan vuodesta 1985. Tulevaisuus näyttää toiveikkaalta, mutta samaan aikaan epävarmalta.

Talous kasvaa kohisten, leipä- ja limukoneita löytyy yhdestä jos toisesta kodista. Onnekkaimmat pelaavat jo Commodore 64:llä, mutta kasibittistä Nintendoa saa vielä odottaa muutaman vuoden.

Harva kuitenkaan tiedostaa kasvun taakkaa maapallon kantokyvylle. Ydinsodan uhka pelottaa ja maailma on vasta äskettäin herännyt otsonikadon vaarallisuuteen. Vanhoja metsiä hakataan paljaaksi ja soita ojitetaan.

Vuonna 85 ei ollut vielä pitkää aikaa siitä, kun peruskoulu oli tavoittanut viimeisetkin suomalaiset kunnat ja kaupungit.

Lapset istuvat pulpeteissaan vielä tietämättä siitä, että parin vuosikymmenen päästä koko maailma ihailisi Suomea koulutuksen mallimaana.

Eivät he tienneet toisaalta siitäkään, että heidän nuoremmat sisaruksensa joutuisivat vielä puolittamaan pyyhekumeja ja lukemaan kierrätettyjä koulukirjoja.

Muutoksen tuulet puhaltavat jo. Sekä parempaan että huonompaan.

Astutaan taas aikakoneeseen ja hypätään takaisin tähän päivään.

Elämme tälläkin kertaa yhtä murroskohtaa ja tienhaaraa.

Korona on Suomessa laantumassa, mutta kriisin jäljet vaativat vielä hoitoa. Ihmiset tarvitsevat tukea ja kannattelua.

Perhetausta määrittää yhä edelleen lastemme mahdollisuuksia. Edeltävän vuoden etäopetus oli toisille paljon vaikeampaa kuin toisille.

Monissa kodeissa vanhemmat ja sisarukset auttoivat läksyissä. Joissain kodeissa lapsi jäi yksin.

Ungdomarna har haft det långtråkigaste året i sina liv. En del har funnit nya hobbyer, andra tar ut sin frustration på varandra.

Elämisen vauhti on kiihtynyt, mikä johtaa myös siihen, että monet uupuvat. Tuhannet suomalaiset jäävät vaille apua mielenterveyden ongelmiin. Myös planeettamme on hädässä. Ilmasto lämpenee silmiemme edessä. Metsissämme elää satoja uhanalaisia lajeja.

Samaan aikaan moni asia yhteiskunnassamme on paremmin kuin eilen. Me suomalaiset olemme mitatusti maailman onnellisin kansa ja Suomi on maailman turvallisin maa.

Luonnon merkitys suomalaisille on kasvanut koronan keskellä entisestään. Lähimetsä tai retkeilyreitti on täydellinen paikka rentoutua.

Koulutus on ollut läpi historian menestystarinamme, joka kantaa meitä edelleen. Opettajat ympäri Suomen tekevät hartiavoimin töitä, jotta yksikään lapsi ei putoa kriisin takia kelkasta.

Tänään yhä useampi meistä suomalaisista ajaa vähäpäästöisellä autolla tai polkee sähköpyörällä. Jo puolet omakotitaloa rakentavista valitsee maalämmön ja entistä useammassa kodissa jätteiden lajittelu ja kierrätys on jo arkipäivää. Raiteita rakennetaan ja hiilivoimaloita suljetaan.

Ilmassa on toivoa.

Käynnistetään taas aikakone.

Tällä kertaa matkustetaan viidentoista vuoden päähän tulevaisuuteen. Eletään 2030-luvun puoliväliä.

Suomi on jo hiilineutraali, ja nyt vanhoja päästöjäkin kerätään talteen. Sähkö tulee aurinko- ja tuulivoimaloista.

Suomessa toimii lukemattomia uusia yrityksiä, jotka ovat rakentaneet liiketoimintansa vihreän kasvun ympärille. Maailmalla puhutaankin Suomen vihreästä talousihmeestä.

Se onnistui, koska Suomi uskalsi tarttua vihreän kasvun mahdollisuuksiin 2020-luvulla.

Mielenterveyspalveluiden ääreen pääsee jonottamatta. Keskustassa tai taajamassa pääsee kätevästi liikkumaan myös kävellen, pyörällä tai julkisilla. Uusia lähijunayhteyksiä on avattu ympäri Suomen. Siellä missä juna ei vielä kulje, luokseen voi kutsua robottibussin.

Tieto liikkuu globaalisti nopeammin kuin koskaan aiemmin, mutta kirjastot ympäri Suomen ovat edelleen tärkeitä kuntalaisten olohuoneita ja kohtaamispaikkoja.

I kommunerna blomstrar kulturen mer än någonsin.

Maailmalla kirjoitetaan ihaillen suomalaisesta varhaiskasvatuksesta, jolla oppimiserot tasoitettiin.

Siihen auttoi se, että varhaiskasvatukseen satsattiin, ja opettajilla oli kunnolla aikaa lasten kanssa.

Pihalla voi taas törmätä hömötiaiseen, joka on tehnyt paluun pelastettuihin lähimetsiin. Kukaan ei olisi uskonut, että luontokato voidaan pysäyttää niinkin nopeasti.

Mutta. Meillä ei ole aikakonetta. Me emme voi matkustaa muuttamaan eilistä.

Sen sijaan me voimme päättää millainen huominen on.

Me voimme pitää heikoimpien, pienten ja luonnon puolta silloinkin, kun ajat ovat vaikeat. Me voimme torjua ilmastonmuutosta, panostaa koulutukseen, suojella luontoa ja vahvistaa mielenterveyspalveluita, tasa-arvoa ja hyvinvointia.

Näistä kaikista asioista päätetään kunnissa, ja Suomen suunta ratkaistaan vaaleissa.

Tulevaisuus riippuu sinusta, minusta ja meistä kaikista.

Morgondagens Finland är grönt. Huomenna Suomi on vihreä.