Maria Ohisalon puhe vihreillä syyspäivillä 8.10.

Hyvät vihreät eduskuntavaaliehdokkaat, hyvät ystävät,

Onpa hienoa, että olette sankoin joukoin etänä paikalla. Tervetuloa kaikille teille, jotka olette ensimmäistä kertaa ehdolla eduskuntavaaleissa. Olette rohkeita ja haluan kiittää teitä siitä, että laitatte itsenne likoon paremman maailman puolesta. Tervetuloa myös kaikille teille, joilla on jo useammat eduskuntavaalit takana. Kiitos, että jaksatte vielä painaa eteenpäin.

Täällä on myös paikalla vaalipäällikköjä, ehdokkaiden tukitiimiläisiä ja muita tärkeää vaalityötä tekeviä. Arvostan valtavasti sitä työtä, mitä teette ja aikaa, minkä annatte vihreän vaalivoiton eteen.

Tämä liike tarvitsee teitä kaikkia.

Me olemme kokoontuneet tänne oikeastaan yhdestä syystä ja se syy on puolen vuoden päässä häämöttävät vaalit. Vaalit ovat aivan omanlaistaan aikaa.

Se voi olla joskus kiireistä, kuumottavaakin.

Mutta se pitää myös sisällään valtavan määrän voimauttavia kohtaamisia.

Se tuo mukaan uusia ihmisiä ja uusia ajatuksia, niin ehdokkaita kuin tukiryhmäläisiäkin. Uudet silmät näkevät uusia asioita ja uudet sydämet tuntevat uusien asioiden tärkeyden.

Vaalit ovat puolueelle myös paikka uudistua.

Uudistuminen ei kuitenkaan tarkoita kaiken hyvän korvaamista uudella vain siksi, että uusi on uutta.

Uudistumisessa on muistettava, mistä on tullut, missä on omat juuret.

Om vi inte kommer ihåg våra rötter, kan det också vara svårt att bestämma oss om vart vi är påväg. Första valet jag ställde upp i var kommunalvalet 2012. Jag hade gått med i partiet fyra år innan, och varit säker på att jag hittat mitt politiska hem.

Jag var i utbyte i Uppsala och gick igenom olika partiers program.

Kun liityin yli vuosikymmen sitten puolueeseen, Vihreät oli ainoa puolue, joka onnistui yhdistämään ilmastokriisin torjunnan, ympäristön arvostuksen ja yhteiskunnallisten eriarvoisuuskysymysten ratkomisen, kuten köyhyyden torjunnan.

Ja näin on edelleen tänä päivänäkin.

Hyvät vihreät ystävät,

tämä vuosi on ollut maailmanpolitiikan hullu vuosi. Suomikin on joutunut tekemään monia sellaisia ratkaisuja, jotka olisivat tuntuneet vain vuotta aiemmin aivan mahdottomilta.

Turvallisuuspoliittinen tilanne on totisesti muuttunut. 

Euroopassa on meneillään Venäjän aloittama brutaali hyökkäyssota, joka on aiheuttanut valtavat seuraukset sekä Ukrainalle, että koko Euroopalle. Sodan takia ukrainalaiset ovat joutuneet jättämään kotinsa. Moni heistä on nähnyt kotiensa tuhoutuvan.

Samaan aikaan energian hinta on ampaissut nousuun koko Euroopassa, inflaatio kurittaa kaikkia muitakin tuotteiden hintoja ja Putin kääntää fossiilisten polttoaineiden kiristysruuviaan. 

Sen minkä ukrainalaiset maksavat ihmishengissä, me maksamme kukkarossamme.

Suomen ulkopoliittinen asema on muuttunut tänä vuonna enemmän kuin moneen vuosikymmeneen.

Vahvoista juurista on apua myrskyssä. 

Kun pidämme kiinni meille tärkeistä arvoista on meidän helpompi luovia maailmassa, jossa Euroopan turvallisuus on uhattuna. 

Tukemalla Ukrainaa tuemme demokratiaa.

Tuomitsemalla Venäjän toimet vastustamme diktaattoreiden mielivaltaa.

Liittymällä Natoon vahvistamme kansainvälistä järjestystä.

Vaikka asetelma onkin uusi, on tässäkin ripaus vanhaa.

Heidi Hautala on syystäkin saanut julkisuudessa paljon kiitosta kaukonäköisestä ja rohkeasta Venäjän epäkohtien esiin nostamisesta.

Harva kuitenkin muistaa, kuinka pitkät sen juuret on.

Jo 1990-luvun alussa Heidi on Vihreiden puheenjohtajana vaatinut Suomea tukemaan Baltian maiden itsenäistymistä Neuvostoliiton vastalauseista huolimatta.

Meidän on oltava liike, joka puhuu suunsa puhtaaksi vaikka yksinvaltiaat siitä mielensä pahoittaisivatkin.

Hyvät vihreät ystävät, 

Arvot ovat majakka, jotka auttavat tekemään valintoja myös kotimaan politiikassa.

Puolueita voi asettaa janalle monella eri tavalla, mutta edelleen yksi jana on keskeinen:

Haetaanko ratkaisuja menneisyydestä, halutaanko säilyttää väen vängällä nykytilaa kaikkine sen vikoineen, vai halutaanko yhteiskuntaa uudistaa parempaan suuntaan.

Mitkä puolueet ensi vaalien jälkeen ovatkaan hallituksessa, uskon että sillä on valtava merkitys, onko Vihreät yksi niistä puolueista. En minä usko, että hallitus ilman Vihreitä lähtee uudistamaan esimerkiksi byrokraattista ja tilkkuista sosiaaliturvajärjestelmää.

Ilman meitä yhteiskunnan rakenteita ei muuteta kestävämmäksi ilmaston ja ympäristön kannalta. Me varmistetaan se, että politiikassa kuullaan myös yhteiskunnan syrjällä olevia, eikä tulevaisuutta sanele vain kampaviinerien tuoksuiset eturyhmät.

Eikä ilman meitä päästä irti suoritusyhteiskunnan oravanpyörästä, joka tuottaa pahoinvointia, uupumusta ja mielenterveysongelmia.

Hyvät eduskuntavaaliehdokkaat, 

Elämme ajassa, jossa kriisi toisensa jälkeen koettelee meitä: pandemia ja sota, ilmastokriisi ja luontokato, eriarvoisuus ja eripura.

Vaikeuksien keskellä ei kannata painaa jarrua.

Silloinhan me pysähdymme niiden vaikeuksien keskelle.

Meidän tehtävä on uudistaa Suomea niin, että arvokkaat asiat säilyvät ennallaan.

Tämän päivän ja tulevaisuuden haasteiden selättämiseksi tarvitsemme lisää ilmasto- ja ympäristötoimia, ei vähemmän. Lisää tutkimus- ja kehitystoimintaa, lisää innovaatioita!

Meidän on tuettava lapsia ja nuoria ja nostettava lapsiperheitä köyhyydestä, ei sysättävä heitä syvemmälle ahdinkoon.

Meidän on laitettava perusasiat kuntoon peruskoulussa ja panostettava koko koulutusjärjestelmään, jotta Suomella on eväät 2030-luvulla pärjäämiseen.

Kun suomalaisilta kysyttiin tässä tovi sitten gallupissa, mistä he ovat huolissaan,

kolmen kärki oli Venäjä, energian hinta ja ilmasto- sekä ympäristöongelmat. 

Vihreät ratkaisut vastaavat juuri näihin huoliin.

Fossiilisista irtautuminen ja hajautetun ja uusiutuvan energiantuotannon rakentaminen luo suomalaisille turvaa ja vähentää riippuvuuttamme Venäjästä.

Se painaa sähkön hintaa alas ja rakentaa sellaista kestävää tulevaisuutta, jossa planeetasta pidetään huolta.

Olen kiertänyt viime kuukausina myös lukuisia suomalaisia yrityksiä, ja yrittäjien viesti on ollut selvä: vihreän siirtymän jatkaminen luo Suomeen myös työtä ja houkuttelee tänne investointeja.

Olemme vuosien työllä saaneet puskettua ilmaston sellaiseksi kysymykseksi, josta puhutaan lehtien palstoilla ja politiikan kabineteissa.

Tänä päivänä media jo huomaa, jos maa- ja metsätalousministeriön ilmastoruokaohjelma noin vain katoaa julkistamispäivän alla. Me olemme ilmastopolitiikan takuupuolue, jonka tehtävä on varmistaa, että ilmastotavoitteet eivät häviä agendalta.

Vastaava työ meillä on edessämme myös luontokadon osalta.

Juuri tänään täällä Helsingissä itseasiassa kokoontuu Luontokapina-mielenilmaus, jonka viesti on selvä: Suomen tulee pysäyttää luontokato, pelastaa hiilinielut, minimoida ilmastopäästöt ja tukea ilmastokriisistä pahiten kärsiviä valtioita.

Nämä vaatimukset eivät ole millään tavalla mielettömiä.Mieletön on aika, jolloin ne sivuutetaan liian radikaaleina.

On aivan selvää, että Suomen tulee omalta osaltaan pysäyttää luontokato ja suojella vähintään 30 prosenttia maa- ja meripinta-alastaan. Sitähän Suomi on kannattanut EU:nkin tasolla. Ja sitä odotetaan tulevalta YK:n luonnon monimuotoisuutta koskevalta kokoukseltakin.

Yksi käytännöllinen askel tähän suuntaan on se, että ensi hallituskaudella luonnonsuojelun rahoitus yli tuplattaisiin nykyisestä. Toinen olisi se, että aivan kaikki valtion omistamat vanhat ja luonnontilaiset metsät suojeltaisiin.

Samalla tavalla kuin ilmastotavoitteiden kohdalla, luonnon monimuotoisuutta koskevat esitykset voivat kuulostaa vielä tänään utopistisilta. Mutta huomenna ne muuttuvatkin jo välttämättömyyksiksi.

Hyvät ystävät, 

On aina helpompi rikkoa kuin rakentaa. 

Neljä vuotta sitten suomalainen koulutusjärjestelmä oli leikkausten ja päämäärättömien uudistusten jäljeltä säpäleinä.

Lähdimme hallitukseen tekemään koulutuksen kunnianpalautusta, mutta vielä ei ole tullut valmista. 

Kouluissa halutaan palata takaisin normaaliin arkeen jatkuvan hankejumpan jälkeen. Takaisin perusasioiden äärelle.

Olisi harhaanjohtavaa luvata tässä kohtaa äänestäjille toiveiden tynnyriä, sillä tulevat vuodet eivät tule olemaan taloudellisesti helppoja.

Panostuksia koulutukseen on välttämätöntä tehdä, mutta täytyy myös priorisoida. Jos havittelee kaikkea, ei välttämättä saa mitään, mutta priorisoimalla voidaan vahvistaa mahdollisuuksia ottaa todellisia kehitysaskeleita.

Itse pidän koulutuksen osalta erityisen tärkeinä panostuksia varhaiskasvatukseen, peruskoulussa perusasioiden kuntoon laittamista, uusia aloituspaikkoja korkeakouluissa ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksia.

Mikään opiskelijavalintauudistus ei tule ratkaisemaan sitä perusongelmaa, jos opiskelupaikkoja on aivan liian vähän halukkaisiin tai eri alojen työvoimantarpeeseen nähden. Pahimmillaan jatkuva uudistusten ketjuttaminen tarkoittaa sitä, että niiden vaikutuksia ei saada selville ja nuorten paineet muutosten keskellä vain syvenevät.

Toisin sanoen meidän täytyy varmistaa, että koko koulutuspolku on kunnossa. Kun se on kunnossa, on meillä enemmän osaajia, enemmän ideoita ja enemmän keksintöjä.

Näin saamme Suomesta uuden tiedon ja keksintöjen kärkimaan.

Toki korjattavaa löytyy muualtakin kuin koulutusjärjestelmästä.

Lapset ja nuoret ovat tässä ajassa erityisen haavoittuvassa asemassa. Kun lapset ja nuoret voivat hyvin, perheet voivat paremmin. Valitettavasti päinvastainen myös pitää paikkansa: kun perheet voivat huonosti, lapset voivat huonosti. Linjoilla olevat perheelliset varmasti tietävät, että lapsiperhearki voi olla todella raskasta ihan ilman ylimääräistäkin taakkaa. Kaikilla perheillä ei ole riittäviä turvaverkkoja ja vaikka olisikin, tarvitaan joskus ylimääräistä auttajaa.

Lapsiperheiden kotipalvelu tukee vanhempia arjessa selviämisessä ja vahvistaa perheen omia voimavaroja. Kotipalvelun käyttö jäi Suomessa 90-luvun laman jalkoihin ja sen käyttö romahti. Sille olisi kuitenkin tänä päivänä entistä suurempi tarve.

Viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana nimittäin lasten huostaanotot ovat tuplaantuneet. Lapsiperheiden kotipalvelu on tehokas ehkäisevän lastensuojelun muoto. Kotipalvelu voi keventää arjen taakkaa mahdollistamalla koliikkivauvan vanhemman päiväunet tai viemällä lapset hiekkalaatikolle.

Aikaisessa vaiheessa saadussa tuessa on kyse yksinkertaisista asioista, joilla voi olla valtava merkitys vanhempien jaksamisen ja lasten hyvinvoinnin kannalta. Kun vanhempi saa kaivatun hengähdystauon, ehkäistään samalla vaikeuksien kasautumista.

Kotipalvelun saatavuuden palauttaminen 1990-luvun lamaa edeltävälle tasolle ei myöskään maksaisi läheskään niin paljon, kuin voisi kuvitella. Se käytännössä edellyttäisi palvelun nelinkertaistamista, joka maksaisi valtiolle noin 20 miljoonaa euroa.

Hyvät ystävät,

vaaleissa emme katso tulevaisuuteen kuitenkaan vain politiikan sisällöissä. 

Kun puolue uudistuu, myös sen, miltä se näyttää ulospäin, on uudistuttava. Nykyinen visuaalinen ilme on ollut meillä käytössä jo vuodesta 2006 saakka. 

On meille kaikille tuttua, miten paljon maailma ja visuaalisuus on muuttunut viimeisen 16 vuoden aikana. Jo pelkästään kuviin ja videoihin pohjaavia somekanavia on tullut tuona aikana ties kuinka monta ja niiden rooli poliittisessa viestinnässä on kasvanut merkittävästi. 

On siis korkea aika päivittää ja uudistaa ilmettä.

Kevään ja kesän aikana olemmekin puoluetoimiston, puoluehallituksen ja yhteistyökumppanimme designtoimisto Kuudennen kanssa tehneet inspiroivaa työtä uuden visuaalisen ilmeen luomiseksi. 

Me olemme liike, jota on aina yhdistänyt ympäristö, ihmisoikeudet ja globaali näkökulma.

Haluankin siteerata Vihreiden periaateohjelmaa, koska jos jostain, niin sieltä voi löytää opasteen myös visuaalisille ratkaisuille.

Periaateohjelmamme alkaa: “Vihreät muuttavat maailmaa, jotta elämä maapallolla voi kukoistaa”

Otamme käyttöön uuden maapallologon,joka symboloi hyvinvoivan ympäristön lisäksi myös sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä, niin paikallisesti kuin planeetan tasolla.

Vihreillä on kautta historian ollut monia ilmeitä ja logoja, mutta pitkänä linjana näissä on ollut, että meillä on vain yksi maapallo, joka pitää meistä huolta, ja josta meidän on pidettävä huolta.

Tätä työtä maailman ja sen asukkaiden suojelemiseksi tehdään paikallisesti kunnissa, hyvinvointialueilla, eduskunnassa ja lukemattomien vihreästi ajattelevien ihmisten toimin kaikkialla Suomessa.

Som ni ser bakom mig, används den nya jordklotslogon jämställt som ett-, två-, och trespråkig.

Kuten täällä takanani näkyy, niin uutta maapallologoa käytetään tasa-arvoisesti yksi-, kaksi- ja monikielisesti.

En malta odottaa sitä, miten torit, kävelykadut ja kylänraitit täyttyvät metsänvihreistä bannereista ja lipuista.

Tämän uuden ilmeen myötä kutsun teidät kaikki puolustamaan ympäristöä, koulutusta ja tasa-arvoa ja rakentamaan hiilineutraalia hyvinvointivaltiota ensi vuoden eduskuntavaaleissa.

Hyvää syyspäivää ja tsemppiä vaalikentille.