Maria Ohisalon puhe Vihreiden valtuuskunnan kokouksessa 30.11.2019

Hyvät vihreät ystävät, on ilo olla tänään kanssanne juuri täällä Suomen Turussa.

Tänä päivänä 80 vuotta sitten syttyi talvisota. Sisällissodassa jakautunut Suomi yhdisti voimansa ja turvasi maan itsenäisyyden, demokratian ja oikeusvaltion.

Vapaudesta on maksettu kova hinta ja sitä pitää edelleen joka päivä vaalia.

 

Vapauteen, yhtenäisyyteen ja oikeusvaltioon palaan hiukan tuonnempana.

 

Ensin pari sanaa 

ajankohtaisesta poliittisesta tilanteesta, 

koska se teitä varmasti kiinnostaa.

 

Eilen saimme dramaattisia uutisia

omistajaohjausministerin erosta.

 

Sellainen on aina vakava paikka. 

 

Postin tilanteen osalta olen todennut,

että vihreät haluaa tarkan selvityksen asiasta.

 

Tällainen hallitukselle on myös luvattu.

 

Kun puhumme työelämästä, 

tämän hallituksen tavoite on se,

että jokaisen suomalaisen elämänlaatu ja elintaso paranevat.

Että kaikilla on taustasta riippumatta koulutusmahdollisuuksia, 

että syntyy uusia työpaikkoja

ja jokaisen perustoimeentulo on turvattu.

 

Käynnissä olevaan kuumaan työmarkkinakierrokseen

toivon työmarkkinoille voimaa ja viisautta edessä

oleviin neuvotteluihin.

 

Samalla meidän on pystyttävä katsomaan suurta kuvaa työelämästä ja

suuresta työn murroksesta.

 

Hyvinvointivaltion rakenteet, kuten sosiaaliturva,

perhevapaat ja koulutus,

on päivitettävä 2020-luvun työelämää tukeviksi.

 

Kun kokonaisia ammatteja katoaa,

on varmistettava, ettei kukaan putoa tyhjän päälle.

 

Samalla on muistettava, että murros ei ole vain ammattien häviämistä,

vaan myös uusien syntymistä.

 

Vihreiden esillä pitämä reilu muutos koskee myös työelämää.

 

Euroopan parlamentti julisti tällä viikolla ilmastohätätilan.

Parlamentti vaatii Euroopan komissiota huomioimaan ilmastonmuutos kaikessa päätöksenteossaan.

 

Kuten hyvin tiedämme,

ilmastokriisi on jo pitkällä.

 

Tämä oli parlamentilta oikea ratkaisu.

Sillä tekoja tarvitaan nyt sekä jäsenvaltioissa

että Euroopan unionin tasolla.

Tämä hallitus haluaa edetä ilmastotavoitteissaan sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. 

 

Tässä jos missä puhumme reilun muutoksen ohjelmasta. 

 

Kaikki ammatit, alueet ja väestöryhmät on saatava mukaan muutokseen.

 

Tavoitteemme on rakentaa maailman ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointivaltio.

 

Siksi tervehdin mielenkiinnolla hallituskumppani keskustan puheenjohtajan Katri Kulmunin viikon takaista esitystä kansallisen ilmastorahaston perustamisesta.

 

Mielestäni on selvää, että valtiolla on tässä tavoitteessa itsellään merkittävä ja aktiivinen roolinsa. 

 

Verot ja lainsäädäntö kuuluvat keinovalikoimaamme, mutta myös valtiolle kertynyttä fossiilikauden omaisuutta pitää mielestäni voida käyttää tulevaisuusinvestointeihin, joilla rakennetaan kestävämpää kasvua.

Tammikuussa hallitus kokoontuu Korpilammelle ilmastoteeman ympärille.

 

Sieltä meidän on tultava ulos vahvojen päästövähennyssitoumusten kanssa.

 

Kaikkien keinojen on oltava pöydällä.

Hyvät ystävät,

 

valtuuskunnalla on tälläkin kertaa tärkeitä ratkaisuja tehtävänään 

niin poliittisen ohjelmatyön 

kuin toiminnan resurssienkin osalta.

 

Teillä valtuuskuntalaisilla on myös kokoanne suurempi tehtävä, 

josta haluan teille tänään puhua.

 

Vapaa demokratia, 

oikeusvaltio 

ja avoin kansalaisyhteiskunta 

ovat tasan yhtä vahvoja, 

kuin niiden puolustajat.

 

Otamme helposti selviönä, 

että Suomessa kaikkien näiden tila on hyvä.

Että työ on tehty, 

ja nyt oikeuksista tarvitsee enää nauttia.

 

Ei tarvitse mennä kovin kauas historiaan, 

että maalautuu aivan erilainen kuva.

 

Suomen sisällissodasta on nyt reilu sata vuotta aikaa.

Täältä Turustakin löytyy oma muistomerkki,

joka muistuttaa sodan jälkeen pystytetystä vankileiristä,

ja siellä menehtyneiden vankien kohtalosta.

 

Harva muistaa kuitenkaan sitä,

että sisällissotaa edelsi vuosia kestänyt vihapuhe

ja yltyneet levottomuudet.

 

Viholliskuvien rakentaminen oli vuosisadan alussa helppoa,

koska sanomalehdistö oli sirpaloitunut,

ja oli mahdollista valikoida omat totuudet ilman soraääniä.

 

Historiasta voimme oppia siitä, mitä voi pahimmillaan käydä,

kun yhteiskunnan kahtiajako menee liian pitkälle.

 

Aikakausi oli toinen, 

ja niin olivat myös aikakauden haasteet.

 

Jos tarkastelemme isoa kuvaa, 

elämme nyt Suomen historian vakainta aikaa.

 

Tilastollisesti tarkastellen Suomi on maailman turvallisin maa.

 

Silti, 

tai ehkä juuri siitä syystä, 

verkossa ja kaduilla kuultava vihapuhe on otettava tosissaan.

 

Se voi pahimmillaan synnyttää synkkiä kuplia, 

jotka myrkyttävät mielen.

 

Ilmiö ei ole marginaalinen.

 

Luvut ovat pysäyttäviä.

Kolmannes kuntapäättäjästä on joutunut vastaanottamaan vihapuhetta.

 

Melkein puolet kansanedustajista tai heidän avustajistaan on ollut vihapuheen kohteena. 

 

Lähes kaksi kolmesta toimittajasta on saanut vihapalautetta.

 

Samaa kokee myös moni tutkija, joka avaa tiedettä suurelle yleisölle. 

 

Samaa kokevat poliisit ja syyttäjät.

 

Aivan liian monelle vähemmistön edustajalle vihapuhe on osa heidän arkeaan.

 

Moni tässä huoneessa olijoista tietää henkilökohtaisesti, 

miltä vihapuheen vastaanottaminen tuntuu.

 

Turvallisuuden rakentaminen on hidasta, 

mutta horjuttaminen helppoa.

Saksalainen tutkimus on löytänyt korrelaation äärioikeistolaisen Vaihtoehto Saksalle -puolueen pakolaisvihamielisten päivitysten 

ja pakolaisiin kohdistuneiden rikosten välillä.

 

Silloinkin kun vihapuhe on vain katteetonta huulien heiluttelua 

– tai sormien iskua näppäimistöön – 

herättää se kohteessaan pelkoa.

 

Se kaventaa sananvapautta 

ja säikäyttää ihmisiä pois politiikan parista. 

 

Meidän tehtävämme on puuttua vihapuheeseen, 

niin arjessa kuin yhteiskunnan rakenteiden tasolla.

 

Keinot ovat monet.

 

Häirintään, uhkailuun ja maalittamiseen puuttuminen 

vaatii valtiolta poikkihallinnollista yhteistyötä.

 

Se vaatii myös riittäviä resursseja ja osaamista.

 

Se vaatii syrjintä- ja viharikostilanteen systemaattista seurantaa 

niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Hyvät kuulijat,

emme saa antaa periksi faktojen jälkeiselle ajalle.

 

Hiljattain eduskunnan kyselytunnista oli tehty videomanipulaatio, 

jossa antamani vastaus oli editoitu osaksi täysin eri kysymystä.

 

Vaikka oli monellakin tapaa ilmeistä,

että valevideo ei ollut aito, 

monet jakoivat sen sisältöä.

Siitäkin huolimatta,

että oikea video ja sen litterointi

olivat koko ajan saatavilla eduskunnan sivuilla.

 

Monet tuomitsivat vääristelyn.

 

Valeuutisten puolustajia löytyi kuitenkin niin Brysselistä kuin Arkadianmäeltä.

 

Toivoisin ettei vallanhimossa alennuttaisi noin alas.

 

Valeuutiset ovat osa laajempaa demokratiahäirinnän aaltoa,

joka horjuttaa julkista keskustelua kaikissa länsimaissa.

Väärennettyjen videoiden levittäminen on tuttu taktiikka

Putin-mielisen äärioikeiston keskuudessa halki Euroopan.

 

Demokratian toiminta perustuu siihen, 

että voimme olla vapaasti eri mieltä.

 

Samalla se perustuu myös siihen, 

että meillä on yhteinen jaettu todellisuus.

Valheiden pohjalta käytävä keskustelu murentaa demokratian pohjaa. Diktatuureja johdetaan valheilla, demokratioita totuudella.

 

Tässä koko valevideokuviossa media hoiti hommansa,

ja toimittajat tekivät korvaamatonta työtä valeuutisten tukahduttamisessa.

 

Facebook sen sijaan ei poistanut videota pyynnöstä huolimatta.

 

Kun deep fake -teknologia kehittyy, 

voi valevideoiden erottaminen aidoista käydä yhä vaikeammaksi.

 

Siksi on erityisen tärkeää, 

että yhteiskunnassa vallitsee luottamuksen ilmapiiri.

 

Että mediaan luotetaan, 

että poliitikkoihin luotetaan, 

että kansalaiset luottavat naapureihinsa ja työkavereihinsa.

 

Emme voi antaa vihapuheen ja valheiden syödä yhteiskuntamme pohjaa.

 

Sosiaalinen media on se alusta,

jolla uutiset, valheet ja vihapuhe leviävät rinta rinnan.

 

Ne muodostavat maailman suurimman media-alustan.

 

Facebookin, Twitterin ja muiden sosiaalisen median jättien

on siksi kannettava oma vastuunsa.

 

Mikäli siihen ei löydy kykyä,

tarvitsemme vahvempaa somealustojen lainsäädännöllistä sääntelyä 

niin Suomen kuin EU:n tasolla.

Hyvät ystävät, 

 

meidän tehtävämme on rakentaa yhteiskunta, 

joka ei syrjäytä ja katkeroita.

 

Vahva ja reilu hyvinvointivaltio on parasta lääkettä radikalisoitumista vastaan.

 

Yhteiskunta, 

jossa ihmisillä on työtä.

 

Yhteiskunta, 

jossa jokaisella on mahdollisuus kouluttautua.

 

Yhteiskunta,

jossa kaikilla on edellytykset rakentaa hyvää elämää.

 

Sellaista yhteiskuntaa Vihreät hallituksessa myös rakentaa.

 

Hyvä valtuuskunta,

 

perus- ja ihmisoikeudet eivät saa olla ylellisyystavaraa.

 

Ne eivät kuulu vain Suomessa syntyneille, 

ne eivät kuulu vain kansalaisille.

 

Jos haluamme, että Suomi on oikeusvaltio jatkossakin, 

meidän on tehtävä sen eteen aktiivista työtä.

 

Moni on uumoillut jo pitkään, 

että Suomen viime vuosina harjoittama pakolaispolitiikka ei kestä lähempää tarkastelua.

 

Että Suomi ei ota turvapaikanhakijoiden hätää tarpeeksi tosissaan.

 

Viimeistään Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen langettavan ratkaisun jälkeen soivat hälytyskellot lopuillakin.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi, 

että Suomen vuonna 2016 tekemä käännytyspäätös johti irakilaisen turvapaikanhakijan, 

Alin kuolemaan.

 

Ennen pakoaan Suomeen Ali työskenteli Irakin sisäministeriössä 

ihmisoikeuksiin ja korruptioon erikoistuneena rikostutkijana.

 

Kahdesta jo tapahtuneesta murhayrityksestä huolimatta Suomi ei pitänyt Alin hätää turvapaikan arvoisena.

 

Ali murhattiin bagdadilaiselle kadulle vain viikkoja Irakiin paluunsa jälkeen.

 

Suomen silloinen ratkaisu rikkoi Euroopan ihmisoikeussopimusta 

ja yhtä sen keskeisimmästä oikeudesta

 – oikeutta elämään.

 

Oikeusvaltio ei voi toimia näin.

Eikä se tulevaisuudessa toimikaan.

Maahanmuuttovirasto on päättänyt käydä läpi noin 500 kielteistä turvapaikkapäätöstä ja varmistaa, 

että Alin kohtalo ei enää koskaan toistu.

 

Myös pitkäjänteistä työtä turvapaikkaprosessien kehittämiseksi tehdään.

 

Esimerkiksi tulkkausten laadun ja paikkansapitävyyden seurannalle luodaan nyt uusi toimintamalli.

 

Maatietoa tarkennetaan, jotta tietäisimme entistä paremmin,

missä on turvallista ja missä ei.

 

Myös turvapaikkaprosessin alussa annettavaan oikeudelliseen neuvontaan

on panostettu ja tullaan vielä panostamaan.

On ensiarvoisen tärkeää, 

että jokainen turvapaikanhakija ymmärtää omat oikeutensa,

ja että he pystyvät varautumaan turvapaikkapuhutteluihin,

lähtötilanteestaan riippumatta.

Maahanmuuttovirastossa on työn alla myös lapsen edun arviointia koskevan ohjeistuksen päivitys.

 

Osa tarvittavista muutoksista on lainsäädännöllisiä.

 

Ensi keväänä annetaan hallituksen esitys,

jolla alaikäisten perheen kokoaminen mahdollistetaan,

ilman edellytystä perheenjäsenten toimeentulon suuruudesta.

 

Koska jokaisella lapsella on oikeus perheeseen.

Tämä kaikki on erinomainen alku.

 

Edellisen hallituksen aikana turvapaikka- ja oleskelulupakäsittelyä vietiin suuntaan, 

jossa tulkintoja tiukennettiin. 

 

Oikeusvaltion lähtökohtana pitää olla se, 

että jos tulkinnanvaraa on, 

sitä käytetään hakijan hyväksi. 

 

Minun tehtäväni on sisäministerinä varmistaa, 

ettei Alin palautuksen kaltaista pääse tapahtumaan enää koskaan uudestaan.

 

Meidän vihreiden on tehtävä kaikkemme, 

jotta yhtäkään turvan tarpeessa olevaa ei lähetetä enää kuolemaan.

 

Kun elämä on kerran riistetty, 

sitä ei enää yksikään päätös palauta.

 

Hyvät vihreät ystävät,

 

Te olette jokainen demokratian sankareita.

 

Teillä on erinomainen mahdollisuus näyttää lähipiirissänne esimerkkiä.

 

Te puolustatte demokratiaa jokaisissa vaaleissa, 

joissa olette ehdolla.

 

Te puolustatte sananvapautta, 

ja puututte netissä häirintään. 

 

Olkaa rohkeita ja tukekaa toinen toisianne.

 

Demokratia tulee kestämään, 

oikeusvaltio tulee säilymään, 

hyvinvointivaltio tulee kukoistamaan.

 

Mutta se ei onnistu ilman työtä.

 

Kiitos siitä työstä, 

ja tehkää hyviä päätöksiä.