Maria Ohisalon puhe välikysymyskeskustelussa 5.6.24

Arvoisa puhemies!

Ilmastokriisi on ihmiskunnan kohtalonkysymys.

Eurooppa kuumenee kaksinkertaisella nopeudella muuhun maailmaan nähden. Arktisena maana Suomi muuttuu vielä nopeammin.

Viime kesä oli ennätyksellisen kuuma, ja sen seurauksena Etelä-Eurooppaa piinasi korventava helle. Ilmaston kuumenemisen myötä hellejaksot lisääntyvät Suomessakin, pidempinä ja korventavampina. Tutkijat arvioivat, että kuumuudesta johtuvat kuolemat tulevat lisääntymään myös meillä.

Meillä Suomessakin on edessä entistä vaikeampia satovuosia ja entistä enemmän metsätuhoja. Tälläkin hetkellä suomalaiset pelastusviranomaiset eri puolilla maata ovat tiukilla, kun maastopalot riehuvat.

Luontokato on ihmiskunnan kohtalonkysymys. Maailman valtiot sitoutuivat pysäyttämään luontokadon vuoteen 2010 mennessä. Epäonnistuimme.

Sitten samaa yritettiin vuoteen 2020 mennessä. Epäonnistuimme.

Nyt olemme globaalisti tavoittelemassa luontokadon pysäyttämistä vuoteen 2030 mennessä. Tässä ei meillä ole enää varaa epäonnistua.

Vaikka muuta yritämme itsellemme uskotella, ihminen on täysin luonnosta riippuvainen laji. Kerran tuhotun elvyttäminen on aina hidasta, usein mahdotonta. Sukupuuttoon kuolleita lajeja ei enää koskaan saada takaisin.

Suomen luonto ei voi hyvin, se on ilmiselvää. Meidän luonnostamme on hävinnyt jo lähes 200 lajia. Kaikista lajeista joka yhdeksäs on uhanalainen!

Olemme kaivaneet, hakanneet, padonneet ja ojittaneet niin paljon, että ihmisen kädenjälki on valtava. Globaalisti menetämme arvioiden mukaan jopa kymmeniä lajeja päivässä. Vuosittainen metsäkato on maailmassa noin kymmenen miljoonaa hehtaaria. Se tarkoittaa noin Portugalin kokoista aluetta joka vuosi.

Jokainen hetki, kun ilmastokriisi ja luontokato etenevät, otamme riskin siitä, että ohitamme sellaisen pisteen, jonka jälkeen ei ole enää paluuta. Tällaisessa tilanteessa tarvitaan päättäjiä, jotka ottavat nämä asiat vakavasti.

Tässä ajassa meillä ei ole varaa hallituksiin, jotka kuvittelevat, että pienet liikkeet riittävät ja että ummistamalla silmät luontokadon ja ilmastokriisin voi kuvitella pois.Tässä ajassa meillä ei ole varaa pääministeri Orpon hallitukseen, joka ei tee tarpeeksi näiden kriisien ratkomiseksi.

Te olette paperilla sitoutuneet tavoitteisiin luontokadon pysäyttämisestä ja hiilineutraaliudesta, mutta te ette ole valmiita toimiin, jotka tukisivat näitä tavoitteita. Tämä on luonto- ja ilmastopaneelin kanta.Ja kaiken päälle te olette valmiit sabotoimaan tavoitteiden saavuttamista myös Euroopan tasolla.

Oletteko te miettineet, millaisia seuraamuksia teidän jahkailullanne ja tekemättömyydellänne on?

Suomalaiset ovat erittäin huolissaan siitä, mitä luonnolle ja ilmastolle tapahtuu. Nuoret pelkäävät oman tulevaisuutensa puolesta, ilmastoisovanhemmat ja aktivistimummot lapsenlapsiensa tulevaisuuden vuoksi.

Ihmiset kokevat, että poliitikot ja politiikka ovat pettäneet heidät, kun se ei pysty vastaamaan aikamme suurimpiin ja polttavimpiin kysymyksiin. Talomme on tulessa ja se ei ole OK! Ilman elinkelpoista planeettaa ei ole mitään tulevaisuutta.

Nyt eletään ratkaisevia vuosia, kriittisiä vuosia. Teidän tulisi saada aikaan merkittäviä parannuksia, muutoin tavoitteet ilmaston ja luonnon osalta karkaavat. Jos ette tartu toimeen, olette luovuttaneet luontokadon ja ilmastokriisin suhteen. Jo vuosi on kulunut!

Arvoisa puhemies,
ilmastokriisiin vastaamisella ja ekosysteemien romahtamisen torjumisella on kiire.

Tuleva Euroopan parlamentin toimikausi on äärimmäisen tärkeä niin ilmastokriisin kuin luontokadon kannalta.

Kuluneella kaudella EU on onnistunut toimimaan ilmastokriisin ja luontokadon eteen ja kirittämään ympäristötoimia myös silloin, kun jäsenvaltiot eivät ole tässä onnistuneet. Tätä suuntaa täytyy jatkaa
ja lisätä työtä luonnon ja ilmaston puolesta!

Jotta EU voisi olla linjassa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden kanssa ja näyttää globaalia esimerkkiä ilmastokriisin torjunnassa, on selvää, että EU:n tavoitetta hiilineutraaliudesta täytyy aikaistaa vuodesta 2050 vuoteen 2040.

Tämän tulee olla myös Suomen EU-politiikan tavoitteena. Ilmastokriisin torjumisen lisäksi luontokadon pysäyttämisen täytyy olla EU:n pääprioriteetti.

Esimerkiksi ennallistamisasetus on välttämätön luontokadon pysäyttämiseksi vuoteen 2030 mennessä. Jos se ei teille kelpaa, esittäkää muita ratkaisuja!

Arvoisa puhemies!

Suomen tavoite saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä on riippuvainen hiilinieluista, joiden tilanne on heikko.

Maankäytön ja metsien muodostama nettonielu oli viime vuonna kaukana siitä tasosta, johon Suomi on hiilineutraaliustavoitteessaan sitoutunut.

Hiilineutraaliustavoitteeseen ei ole käytännössä mahdollista päästä ilman metsähakkuiden vähentämistä.

Metsät ovat myös tärkeitä elinympäristöjä uhanalaisille lajeille. Jotta luontokatoa saadaan hidastettua, meidän pitää nopeasti suojella erityisesti vanhat metsät sekä luonnontilaiset ja sen kaltaiset metsät.

Maatalouden päästövähennyksillä on kiire paitsi Suomen, myös koko EU:n tasolla.

EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa täytyy uudistaa siten, että se aidosti tukee maataloustuottajia siirtymään kohti ilmaston ja luonnon kannalta kestävää maataloutta.

Kotimaan liikenteen päästöt pitää saada puolitettua vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Pitkäjänteinen työ on tuottanut tulosta ja liikenteen päästöt on saatu laskuun. Orpon hallituksen päätökset paitsi vaarantavat tämän suotuisan kehityksen, myös heikentävät valtiontaloutta ja syventävät tuontiriippuvuutta fossiilisista polttoaineista.

Nämä päätökset tekevät Orpon hallituksesta ensimmäisen hallituksen, joka tietoisesti lisää päästöjä. Vihreä siirtymä on Suomen talouden suurin mahdollisuus, jota ei saa mokata.

Suomalainen elinkeinoelämä on onneksi sitoutunut vihreään siirtymään vahvemmin kuin Orpon hallitus. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan Suomeen on vireillä kymmenien miljardien eurojen edestä investointeja.

Lähivuosien aikana on käytettävä pelimerkit oikein, jotta investoinnit saadaan kotiutettua Suomeen.

Ilmastotoimissa himmailu olisi keskisormen näyttö yrityksille, jotka ovat jo investoineet hiilineutraaliuteen.

Arvoisa puhemies,

Orpon hallitus on tehnyt riittävien toimien sijaan lukuisia päätöksiä, jotka kääntävät Suomen ilmasto- ja luontopolitiikkaa taaksepäin.

Hallitus on leikannut luonnonsuojelun rahoituksesta enemmän kuin yksikään toinen hallitus. Tämä tarkoittaa, että moni luonnolle tärkeä hanke jää toteutumatta tai lakkautetaan.

Te vastustatte ennallistamista EU:ssa. Ennallistamisasetus on merkittävin yksittäinen toimi, jolla EU torjuu luontokatoa.

Teidän perustelunne vastustukselle perustuvat kustannuksiin, mutta ette huomioi lainkaan ennallistamisen Suomelle tuottamia hyötyjä, niin luonnon tilan parantumisena kuin euroinakin!

Tänäänkin täällä te ylpeilette Metso- ja Helmi-ohjelmilla, vaikka niissä ei ole teidän ansiotanne pisaraakaan.

Ohjelmat ovat aiempien hallitusten tekoja, joihin ainoa vaikutuksenne on sillä, että te olette leikkauksillanne vaikeuttaneet näiden ohjelmien toteutusta.

Te aiotte vesittää vanhojen metsien suojelun ja ottaa käyttöön absurdit satumetsäkriteerit, jollaisia ei mikään suojelematon metsä voi täyttää. Tämä sen takia, että arvokkaat metsät voidaan hakata ja laittaa sellukattilaan, suojelun sijaan.

Te leikkaatte retkeilystä,
te leikkaatte ympäristöhallinnosta,
te leikkaatte ympäristövahinkojen torjunnasta.

Nyt viimeisimpänä te haluatte, että ympäristöjärjestöille tehtävät lahjoitukset eivät ole verovähennyskelpoisia, toisin kuin vaikka urheilulle ja liikunnalle tehtävät.

Mikään ympäristötavoite ei ole teidän vahtivuorollanne turvassa. Kaikki voidaan vesittää ja toimimattomuudelle löytyy aina syyt.

Te olette olleet vallassa vuoden.

Sen aikana on käynyt selväksi, että teillä ei ole halua esittää sellaisia keinoja, joilla planeetan tulevaisuutta uhkaaviin kriiseihin voitaisiin puuttua. Sinä aikana te olette antaneet eduskunnalle nolla esitystä luontokadon torjumiseksi.

Teidän täytyy muuttaa linja, mutta valmiutta siihen ei teillä näytä olevan.

Arvoisa puhemies,

Hallitus on toimillaan ja toimimattomuudellaan osoittanut, ettei se aio ottaa tutkittua tietoa vakavasti. Se ei aio tehdä riittäviä ilmastotoimia, joilla Suomi pysyisi reitillä tavoittelemassa hiilineutraalisuutta vuoteen 2035 mennessä.
Hallitus ei myöskään aio toteuttaa riittäviä luontotoimia, joilla luontokato voitaisiin pysäyttää vuoteen 2030 mennessä. Puutteellisten kansallisten toimien ohella hallituksen EU-politiikka vaarantaa yhteiset ilmasto- ja luontotavoitteet.

Näillä perusteilla hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.