Maria Ohisalon puhe puoluevaltuuskunnassa 28.11.2020

28.11.2020

Hyvät vihreät ystävät, vaikka tässä vaiheessa me olemme jo tottuneet näihin etäyhteyksiin, tuntuu vieläkin harmilliselta, että emme voi kohdata kasvokkain ja vaihtaa kuulumisia samassa tilassa istuen.

Meidän on kuitenkin jaksettava näitä etäkokouksia niin kauan, että tauti on nujerrettu.

Koko Suomi on vieläkin samassa veneessä tämän taudin kanssa, ja eteenpäin on soudettava.

Tässä vaiheessa onneksi meillä on jo hyvää kokemusta siitä, miten taudin keskellä kannattaa elää.

Ja pystyy niitä kuulumisiakin vaihtamaan, vaikka sitten etänä.

Vaikka ajat eivät ole kaikista helpoimmat, me ollaan viime viikkoina saatu myös hienoja uutisia.

Kristan johdolla etenevät kaksi uutta kansallispuistoa Sallatunturille ja Evolle. Näistä Evo voisi olla myös maailman ensimmäinen tiedekansallispuisto!

Tiedekansallispuisto parantaisi luonnon tutkimisen mahdollisuuksia ja toisi tutkimuksen ja luontoon liittyvän tiedon entistä paremmin myös suuren yleisön saataville.

Samalla se toisi alueelle myös mahdollisesti jopa tuhat uutta työpaikkaa.

Annoimme myös juuri eilen eduskunnalle selonteon Suomen kestävän kasvun ohjelmasta, eli siitä, mihin EU:n elvytysrahaa voitaisiin käyttää.

Olemme hallituksena linjanneet, että vähintään puolet rahasta käytetään ilmastokriisin torjuntaan ja vihreään siirtymään.

Tämä tarkoittaa esimerkiksi energiamurroksen nopeuttamista ja puhtaan energiantuotannon hankkeiden vauhdittamista,
liikenteen ja teollisuuden päästöjen vähentämistä sekä rakennusten energiatehokkuuden parantamista.

Loputkaan panostuksista eivät saa olla ilmaston kannalta haitallisia.

Krista tulee varmasti puhumaan näistä molemmista aiheista enemmän, mutta en malttanut olla vähän hehkuttamatta.

Te olette kaikki varmaan jo ehtineet huomaamaan, miten kuntavaalit hiipivät lähemmäs ja lähemmäs.

Tulemme käymään ympäri maata tiukkaa skabaa, mutta meidän lähtökohdat näihin vaaleihin ovat todella hyvät.

Tavoitteemme on yhä ennallaan: ennätysmäärä ehdokkaita, ennätysmäärä listoja, yhä useammassa kunnassa, ja historian paras kuntavaalitulos.

Kevään päätteeksi sitten katsotaan, kuinka monta vihreää pormestaria Suomesta löytyy.

Ehdokashankinta on jo ympäri Suomen hyvässä vauhdissa, mutta työtä on vielä tehtävänä.

Haastankin kaikki teidät mukaan täyttämään kukin vähintään kymmenen vinkkiä meidän nettisivulta löytyvää ehdokasvinkkilomaketta käyttäen.

Kesällä 2019 kun minut valittiin sisäministeriksi, olin maailman ensimmäinen vihreä nainen sisäministerinä.

Moni kysyi, mikä sen myötä muuttuisi.

Ainakin se, miten turvallisuuteen suhtaudutaan.

Meille turvallisuus on sitä, että ihmiset luottavat huomiseen.

Että humisevat metsät ja puhtaat järvet jäävät jälkipolville. Että jokainen pääsee koulupolulle. Että uhria ei syyllistetä, vaan häntä kuunnellaan.

Että turvallisuus on kokonaisvaltaista.

Olen etenkin tämän vuoden aikana palannut monta kertaa tuon kysymyksen äärelle.

Tänä vuonna on puhuttu valtavan paljon ihmisten perusturvallisuudesta.

Koronasta, tietomurroista ja eriarvoistumisesta.

Nämä havainnollistavat hyvin sitä, kuinka laajasta asiasta on kyse.

Kyse on myös hyvin yksilöllisistä kysymyksistä, eikä turvallisuus tarkoita kaikille ihmisille ja ihmisryhmille samaa asiaa.

Liian usein meidän huomio keskittyy liikaa siihen joukkoon ihmisiä, joilla asiat ovat jo pääosin valmiiksi melko hyvin.

Samalla yhteiskunnan marginaalissa, reunoilla olevat jäävät katveeseen, eivätkä koe että hekin saavat tarvittaessa apua.

On meidän vihreiden tehtävä varmistaa, että yhteiskunta tukee ihan kaikkia.

Siihen liittyy myös esimerkiksi poliisien määrä: kaikkialla Suomessa pitää olla mahdollisuus saada apua.

Emme halua nähdä oman käden oikeutta jakavia partioita missään emmekä koskaan, ei oikeusvaltiossa.

Yksi jo vuosikymmeniä laiminlyöty ihmisryhmä ovat ihmiskaupan uhrit.

He ovat siis ihmisiä, jotka on ajettu tilanteeseen, jossa he eivät voi päättää omista asioistaan.

He ovat haavoittuvassa asemassa ja turvattomia. Ihmiskauppaa ja sitä muistuttavaa ihmisten hyväksikäyttöä on esiintynyt Suomessa esimerkiksi ravintola-alalla, siivousalalla ja maataloudessa.

Tämä ihmisoikeusloukkaus on tapahtunut aivan meidän kaikkien silmien alla.

Nyt emme enää katso sivuun.

Meidän perustamalla 20 hengen vahvuisella poliisin ihmiskaupan vastaisella torjuntaryhmällä voidaan auttaa ihmiskaupan uhreja saamaan oikeutta, ja pelastaa siten parhaassa tapauksessa ihmishenkiä.

Samaan aikaan on hyvä muistaa, että suurin osa yrittäjistä tekee työnsä rehdisti.

Ihmiskaupan kitkeminen on reilua myös heidän kannaltaan, kun yhteisten pelisääntöjen kiertäjät eivät enää saa epäreilua kilpailuetua.

Turvallisuudesta on kysymys silloinkin, kun puhutaan turvapaikanhakijoiden tilanteesta.

Silloin kyse on ihmisistä, joiden kohtaamat uhat ovat hyvin todellisia ja käsin kosketeltavia.

Petteri Orpo sanoi alkuviikosta, että turvapaikanhakijoiden määrä pitäisi saada minimoitua, ja ihmisiä pitäisi auttaa lähtömaissa.

Me ollaan varmasti samaa mieltä siitä, että tällaisessa maailman ajassa kenenkään ei pitäisi joutua jättämään kotiaan.

Valitettava totuus kuitenkin on, että maailmassa on nyt enemmän pakolaisia kuin koskaan sitten toisen maailmansodan.

Kun katsotaan, miten kokoomus olisi todellisuudessa valmis auttamaan, kuva näyttää karummalta: Viimeksi kokoomuksen ollessa hallituksessa kiintiöpakolaisten määrä laahasi paikallaan ja kehitysyhteistyöstä leikattiin yli 300 miljoonaa euroa.

Hyvät vihreät ystävät, me teemme nyt hallituksessa toisin.

Nostamme kiintiöpakolaisten määrää 300 hengellä, vahvistamme turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ja autamme ihmisiä lähtömaissa.

Satsaamme lisää kehitysyhteistyöhön, vahvistamme siviilikriisinhallintaa, torjumme ilmastokriisiä ja edistämme YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, jotta myös kehittyvissä maissa olisi hyvät lähtökohdat elämään.

Tämä kaikki kytkeytyy myös Pekan hienoon työhön ulkoministerinä ja Suomen globaaliin vastuuseen maailmalla.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linja tuleville vuosille on vihreän ministerin johdolla valmisteltu. Samoin tulee olemaan sisäisen turvallisuuden osalta.

Olemme ajaneet EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapaktin osalta Suomen linjaksi nimenomaan haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten oikeuksia. Meidän linja on ollut, että perus- ja ihmisoikeuksien ei tule toteutua vain Suomessa, vaan koko EU:ssa.

Ihmisoikeuksien on oltava keskiössä aivan kaikilla politiikan osa-alueilla.

Turvallisuuden tunne voi myös järkkyä nopeasti.

Runsas kuukausi sitten koko Suomi kuohui, kun paljastui, että psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurrossa kymmenien tuhansien suomalaisten kaikkein henkilökohtaisimpia tietoja varastettiin.

Tämä suoraan sanoen raukkamainen rikos oli ennenkuulumaton Suomessa, ja poikkeuksellinen jopa kansainvälisesti tarkasteltuna.

Huolestuneilta ihmisiltä vyöryi kansalaispalautetta joka suunnasta.

Vaikka tapahtuneesta alkoi tulla tietoja julkisuuteen ja viranomaisille, kaikki eivät ihan heti heränneet asian vakavuuteen ja laajuuteen.

Se, että rikos tapahtui verkossa, ei tee siitä tai sen seurauksista yhtään vähemmän todellista.

Meille oli alusta asti selvää, että terapiatietoihin liittyvä tietomurto on luonteeltaan sellainen, että uhreja tukevia toimia tarvitaan paljon,
ja että useiden eri ministeriöiden on varmistettava, ettei vastaavaa tapahdu koskaan uudestaan.

Siksi olin jo samana viikonloppuna yhteydessä hallituksen eri ministereihin ja pidin tärkeänä, että pystymme koko hallituksena osoittamaan, että asia otetaan vakavasti.

Me ollaan tuotu keskusteluun ratkaisuja ja puskettu niitä eteenpäin.

Tällä hetkellä valmistelu jatkuu henkilötunnuksen vaihtamisen helpottamiseksi, vahvan tunnistautumisen käytön lisäämiseksi ja yhden luukun periaatteen luomiseksi tietomurron uhrien palveluille. Kaikki sosiaali- ja terveystiedot olisi myös tarkoitus saada jatkossa korkean tietoturvan ympäristöön riippumatta palveluntarjoajasta.

On ensiarvoisen tärkeää, että jatkossakin ihmiset uskaltavat hakea apua mielenterveyden ongelmiin, ja myös saavat sitä.

Viime aikoina on käyty paljon keskustelua on myös nuorisorikollisuuden syistä ja laajuudesta – erityisesti Helsingin osalta.

Näiden nuorten tilanne on koko yhteiskunnan yhteinen huoli.

On kuitenkin hyvä hahmottaa taustalla oleva iso kuva.

Viranomaisten Turvallinen Helsinki -verkosto on todennut, että väkivalta kaupungissa on puolittunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Tämän vuoden teoissa ei verkoston mukaan ole nähtävissä muuta yhteistä tekijää kuin rikkinäiset kodit ja pitkään jatkunut syrjäytymiskehitys.

Ratkaisut eivät löydy ensisijaisesti oikeuslaitoksen puolelta, vaan nuorten tukipalveluista.

Jokaisella tulisi olla mahdollisuus elää elämää, jossa rikollinen elämäntapa ei ole se houkuttavin vaihtoehto.

Olen monta kertaa todennut, että vaikuttava ja onnistunut sosiaalipolitiikka ja koulutuspolitiikka ovat lopulta parasta turvallisuuspolitiikkaa.

Esimerkiksi Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö ITLA on tuonut esiin, että lastensuojelulain mukaiseen erityiseen huolenpitoon päätyvät nuoret törmäävät usein järjestelmän toimimattomuuteen.

Erityisen huolenpidon jaksoille tarvittavia asiantuntijapäätöksiä on vaikea saada ja paikkoja ei ole tarpeeksi.
Olemme jo hallituksessa sopineet, että lastensuojelun resursseja vahvistava asiakasmitoitus astuu porrastetusti voimaan ensin vuonna 2022 ja sen jälkeen seuraavalla hallituskaudella.

Nyt on paikallaan miettiä, pitäisikö aikataulua kiristää ja toinenkin porras ottaa käyttöön jo tällä hallituskaudella.

Sen lisäksi on tarkasteltava palveluiden saavutettavuutta.

Jotta saisimme lastensuojelun erityisen huolenpidon jonot purettua ja pidemmät jaksot niitä tarvitseville, hintalappu olisi noin 16 miljoonaa euroa.

Verrokkina: yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle kaikkinensa miljoona euroa.

16 miljoonaa on halpa hinta siitä, että pelastamme lukuisten nuorten tulevaisuuden.

Tässä on kyse oikeasti tahdosta. Nämä asiat pitää hoitaa kuntoon.

On kuitenkin hyvä tiedostaa, että lastensuojelu ja erityisen huolenpidon jaksot ovat vasta viimesijaisia toimia, joilla nuorista otetaan koppi.

Paljon keskeisempää on se, mitä tapahtuu nuoren elämänpolulla päiväkodista kouluun.
Siksi kaikille lapsille kuuluva oikeus täyspäiväiseen varhaiskasvatukseen, sekä opetuksen tukipalvelut ja laadukas ohjaus ovat niin tärkeitä.

Siksi me jo hallitusneuvottuissa ajoimme panostuksia kaikille koulutusasteille, ja siksi teemme nyt koulutuksen kunnianpalautusta koko Suomessa ja kunnissa.

Tärkeää on myös se, että lapset ja nuoret pääsevät helposti mielenterveyspalveluiden pariin.

Nyt pääsy on usein vaikeaa ja vastuut epäselvät.

Näin ei pitäisi olla, vaan jokaisen lapsen ja nuoren pitäisi saada apua heti, kun he sitä tarvitsevat.

EU:n elvytysrahoilla tullaan osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa korjaamaan koronasta aiheutunutta hoitovelkaa. Näitä rahoja tulisikin suunnata myös mielenterveyttä koskevan hoitovelan korjaamiseen. Nyt olisi paikallaan toteuttaa kiireellisesti Terapiatakuu-kansalaisaloitteen ehdotuksia. Näin saisimme purettua mielenterveyspalveluiden jonoja tehokkaasti ja mahdollistaisimme mielenterveyspalveluiden pariin pääsemisen matalalla kynnyksellä.

Kun ajatellaan turvallisuutta laajemmin, ei siis puhuta vain vaikkapa poliisien määrästä, vaan monista arkea lähellä olevista asioista.

Puhutaan siitä, miten meidän kaikkien ihmis- ja perusoikeudet toteutuvat, ja millaiset mahdollisuudet meillä on hyvään elämään.

Puhutaan eriarvoisuuden vähentämisestä ja toimivista hyvinvointivaltion peruspalveluista.

Tätä laajaa turvallisuusnäkemystä mä olen pitänyt mielessä, kun olen johtanut sisäisen turvallisuuden selonteon valmistelua.

Tämä kysymys ei kuitenkaan koske vain ministeriötä, vaan koko julkista keskustelua, jossa keskustelu turvallisuudesta menee helposti väärille urille; uhkakuviin, pelotteluun ja ihmisryhmien leimaamiseen.

Meidän vihreiden tehtävä on pitää haavoittuvassa asemassa olevien puolia, ja tarjota ratkaisuksi tukea ennen sanktioita.

Meidän on rakennettava sellaista Suomea, joka on ihan kaikille turvallinen ja hyvä paikka asua.

Mä toivotan teille hyvää kokousta ja turvallista vuodenvaihdetta.