Maria Ohisalon puhe puoluevaltuuskunnassa 26.9.2020

Hyvä puoluevaltuuskunta, hyvät vihreät ystävät, viikko sitten puoluekokouksessa puhuttiin paljon meidän asemasta hallituksessa ja budjettiriihen läpimurroista ilmastotoimien suhteen. Tällä kertaa minä en käytä aikaa niihin, vaan ajattelin puhua teille aivan yhtä tärkeästä päätösten areenasta, eli kunnista ja kaupungeista.

Kunnissa tullaan ratkaisemaan lähikoulujen kohtalo,  bussi- ja ratikkalinjojen reitit  ja suuri osa koko maan ilmastoteoista. Ne on se paikka, jossa ihmisten hyvää arkea rakennetaan kuukaudesta toiseen, vaikka isoja otsikoita siitä ei aina synnykään.

Hyvä valtuuskunta, monissa kunnissa painiskellaan vähenevän väestön kanssa. Toisaalta monissa kaupungeissa palvelut pysyvät vaivoin kasvavan väestön tahdissa. Toisia koettelee koronakriisi pahemmin kuin toisia.

Meidän tehtävä on varmistaa, että nousemme kaikki tästä yhdessä. Se ei onnistu asettamalla vastakkain kasvukeskuksia ja muuta Suomea. Se syntyy rakentamalla sellaista Suomea,  joka on täynnä mahdollisuuksia ja näkymiä tulevaisuuteen.

Vähän aikaa sitten Helsingissä asuva ystäväni kertoi ostaneensa itselleen Pohjois-Karjalasta keltaisen tuvan ja perunamaata, ja muuttavansa sinne asumaan ja tekemään etätöitä.

Hyvä elämä tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Siksikin on rikkaus, että meillä on alueiltaan näinkin monimuotoinen maa.

Näkökulmana on usein viisasta pitää kokonaisia seutuja, sillä monessa paikassa kuntarajat eivät ole ihmisten elämässä läsnä muuten kuin kartalla.

Toisaalla pitää pystyä synnyttämään kiertotalouskeskittymiä,  toisaalla luontomatkailupalveluita. Pitää olla yrittäjämyönteisiä palveluita ja asennetta, joka mahdollistaa esimerkiksi kadunvarteen pystytetyt pop-up-ruokakioskit.

Pitää palvella asukkaita ykkös- tai kakkoskodeissaan, kuten myös mökkiläisiä.

Pitää varmistaa, että ihan kaikilla suomalaisilla on laadukkaita päiväkoteja, kouluja ja harrastemahdollisuuksia. Ja turvaverkko, jolla pidetään kaikki mukana.

Hyvät ystävät, vaikka tämän kuluvan vuoden aikana digitalisaatio on saanut vauhtia ja mahdollistanut monen asian hoitamisen kotoa käsin, pitää ihmisten vastaisuudessakin liikkua.

Me ymmärretään, että tiivis ja toimiva yhdyskuntarakenne mahdollistaa sujuvan liikkumisen, joka ei aina edellytä omaa autoa.

Erityisesti kotikortteleissa ja kirkonkylillä se tarkoittaa kävelyä ja pyöräilyä, niiden ulkopuolella paikallisbussia tai ratikkalinjaa.

Keskustojen liikkeiden elinvoima ei riipu parkkipaikoista, sillä lompakko kulkee taskussa aivan yhtä hyvin pyörällä kuin autolla liikkuessa.

Kävelykeskustassa on sitä paitsi paljon miellyttävämpi asioida ja piipahtaa putiikista toiseen.

Myös koko Suomen kattava kaukoliikenne tukee kuntien ja kaupunkien kehitystä.

Siksi me ollaankin edistämässä esimerkiksi yöjunayhteyttä Torniosta Ruotsiin ja Helsingistä Kainuuseen.

Toimiva junaliikenne on paras tapa viedä siivet lentämiseltä.

Joka puolella ei ole tarpeeksi joukkoja joukkoliikennettä varten eikä lyhyitä etäisyyksiä kävelyä ja pyöräilyä varten. Siellä tarvitaan kohtuuhintaisia, vähäpäästöisiä autoja. Oli sitten kyse sähkö- tai biokaasuautoista.

Jotta tämä on ihmisille aidosti vaihtoehto, tarvitsemme kattavaa tankkaus- ja latausverkkoa ympäri Suomen.

Ilmastonmuutosta ja luontokatoa ei torjuta vain maan hallituksen ja eduskunnan päätöksillä,vaan sitä työtä voidaan tehdä jokaisessa kunnassa.

Jo melkein puolet suomalaisista asuu kunnissa, jotka tähtäävät hiilineutraaleiksi kymmenen vuoden kuluessa. Tavoite on kunnianhimoisempi kuin se, minkä onnistuimme hallitusohjelmaan neuvottelemaan.

Meidän tehtävämme on varmistaa, että teot vastaavat tavoitetta.

Meidän tehtävämme on varmistaa, että se toinenkin puolisko saa mahdollisuuden elää kunnassa,jotka rakentavat hiilineutraalia tulevaisuutta.

Hiilineutraalin hyvinvointivaltion rakentaminentarkoittaa kestävää kaavoittamista, laadukkaita julkisen liikenteen yhteyksiä, pyöräteitä ja kävelyteitä. Kestävällä tavalla tuotettua kaukolämpöä, aurinkovoimaa ja tuulivoimapuistoja.

Esimerkiksi ihan tässä lähellä Vantaalla porataan kahden kilometrin syvyistä lämpökaivoa, josta saadaan lämpöä sadalle omakotitalolle.

Joskus ratkaisut tulevat lähelle arkea, kuten lisätessä kasvisruokaa kouluissa ja muissa kuntien palveluissa.

Ei mikään etene itsestään, sillä tätäkin oikeaan suuntaan menevää pienen pientä askelta tuntuvat monet puolueet raivokkaasti vastustavan.

Joskus puhutaan isoista muutoksista, kuten kuntien käyttäessä valtaansa hiilivoimaloiden sulkemiseen.

Kunnilla on joskus yllättäviäkin tilaisuuksia edistää hiilineutraalin Suomen syntyä. Melkein kaikki kunnat omistavat metsää, ja osa niistä on merkittäviäkin metsänomistajia. Siirtymällä avohakkuista hiiltä sitovaan jatkuvapeitteiseen kasvatukseen leikataan koko Suomen päästöjä.

Säilyttämällä lähimetsät vahvistetaan metsissä elävän luonnon monimuotoisuutta ja tarjotaan kuntalaisille ulkoilumahdollisuuksia ja vihreä henkireikä.

Hyvä puoluevaltuuskunta,minä käytän itsekin ilmausta hyvinvointivaltio, mutta siinä on merkittävä puute.

Se jättää näkymättömiin sen, että tosi tärkeä osa yhteiskunnan turvaverkkoa ja yhteisiä palveluja tehdään kunnissa eikä suinkaan valtiojohtoisesti.

Toissa viikolla Espoosta lävähti julkisuuteen kaupungin kokoomuslaisen johdon konsultilta tilaama selvitys.

Siinä esitettiin rajuja leikkauksia. Pois joutaisivat lähikirjastot, kirjastoauto, pienet ryhmäkoot päiväkodeissa, pienet koululuokat, koulujen erikoispainotukset.

Espoon palvelut olivat selvityksen mukaan “liian laadukkaita”. Liian laadukkaita.

Vihreiden ryhmä käveli juuri tällä viikolla ulos Espoon neuvotteluista, koska nämä ovat asioita, joista me emme tingi.

Tämä on vain yksi esimerkki monista kunnista. Monessa paikassa erityisesti kokoomuslaisten päättäjien sormet syyhyävät leikkauslistojen parissa.

Ettei vain jouduttaisi veroprosenttia nostamaan. Edes aivan poikkeuksellisina aikoina.

Tuntuu siltä, että koronakriisi antaa monille verukkeen ajaa läpi kurjistamistoimia, joita he ovat jo vuosia kannattaneet.

Kokoomukselle veronkorotukset eivät koskaan ole vaihtoehto, mutta ihmisille kaikkein keskeisimpienkin palveluiden leikkaaminen tuntuu olevan.

Me vihreät näemme kuntalaisten palveluiden arvon toisin. Ei verojen korottaminen ole tietenkään mikään itsetarkoitus tai asia, johon täytyisi lähteä kevyesti.

Joskus se on kuitenkin välttämätöntä, jotta tarvittavat palvelut voidaan turvata – myös niille, joilla on kaikkein vähiten.

Meille varhaiskasvatuksen, kirjastojen, koulujen ja lähiluonnon puolustaminen on arvovalinta. Nyt on huonoin mahdollinen hetki lomauttaa tai irtisanoa esimerkiksi opettajia.

Tasokkaat koulut, riittävän pienet ryhmäkoot ja koululaisille tarjottava tuki ovat ensiarvoisen tärkeitä pitää yllä nimenomaan kriisin keskellä.

Nyt ei ole oikea hetki jättää lapsia tuuliajolle ja päästää oppimiseroja repeämään.

Silti tälläkin hetkellä 68 kunnassa on käynnissä opetushenkilöstön lomautukset tai irtisanomiset.

Ajatelkaa millaisen panoksen opettajat ovat tänä vuonna tehneet pitäessään koronan torjunnan eturintamassa huolta siitä,  että kaikki lapset pidetään kelkassa mukana. Siitä ei saa olla kiitoksena lomautus tai irtisanominen.

Hyvät vihreät ystävät, meidän tehtävä on pitää huolta siitä, että näin ei käy.

Esimerkiksi Jyväskylässä vihreät ovat suurimpana puolueena saaneet estettyä isoimmat leikkaukset koulutukseen. Tää kysymys osuu meidän politiikan tekemisen ytimeen.

Me teemme politiikkaa periaatteidemme ja tutkitun tiedon pohjalta emmekä eturyhmien lähtökohdista.  Me annamme äänen niille, joiden ääni ei muuten kuulu – lapsille, tuleville sukupolville ja luonnolle. Me myös varmistamme, että haavoittuvassa asemassa olevat saavat äänensä kuuluviin.

Me emme leikkaa ensimmäisenä lapsilta, nuorilta ja köyhiltä. Vihreät ovat reilua muutosta eteen päin vievä voima kunnissa ja kaupungeissa.

Annan muutaman esimerkin.

Joutsassa on otettu Vihreiden aloitteesta käyttöön osallistava budjetointi. Pukkilassa päätettiin Vihreiden esityksestä nollatoleranssista vihapuheelle. Maskussa arvioidaan päätösten ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Tampereella, Turussa, Vantaalla ja Espoossa etenevät raitiotiet. Helsingissä on otettu käyttöön matalan kynnyksen mielenterveyspalvelupisteet ja lyhytterapian mahdollistava palveluseteli. Iin kunnan metsiä hoidetaan pääsääntöisesti hiilinieluna ja suitsitaan ravinteiden pääsyä vesistöihin.

Lukuisissa kunnissa on puolustettu päiväkoteja ja kouluja, mielenterveyspalveluita ja viheralueita.

Tää kaikki on mahdollista, koska vihreät aktiivit ja kuntapäättäjät ympäri Suomen tekevät näiden eteen töitä.

Me emme tee päätöksiä yksin, vaan toimimme sillanrakentajina. Me kuuntelemme kuntalaisia ja kansalaisjärjestöjä, ja otamme kuulemamme aidosti huomioon.

Hyvät vihreät ystävät, kuntavaaleihin on alle 200 päivää. Me ollaan tosi hyvässä vauhdissa ehdokkaiden hankinnassa, mutta vielä on matkaa meidän tavoitteeseen:

Että meillä on enemmän vihreitä ehdokkaita kuin koskaan ennen useammassa kunnassa kuin koskaan ennen. Ja että lopulta päästään tietenkin vihreään vaalivoittoon, joka sekin on historian paras.

Sillä saadaan entistä enemmän valtuustopaikkoja, ja tietenkin vihreät pormestarit Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle. Aina kun minä kohtaan tuolla turuilla ja toreilla ihmisiä, jotka nostavat esiin jonkin kunnan palveluihin tai päätöksiin liittyvän ajatuksen, kysyn ihan suoraan ovatko he itse harkinneet ehdokkuutta.

Hämmentävän usein vastaus on se, etteivät ole, koska he eivät ole koskaan ajatelleetkaan asiaa. Että kukaan ei ole kysynytkään heitä ehdolle – eiväthän he ole päättäjiä. Niin mäkin ajattelin ennen kuin mä lähdin ensimmäistä kertaa kuntavaaleissa ehdolle.

Enkä minä olisi lähtenyt, jos minua ei olisi kysytty.

Ei politiikkaan mukaan lähteminen vaadi mitään yli-inhimillisiä kykyjä tai valmiita vastauksia jokaiseen yhteiskunnalliseen kysymykseen. Ei. Se vaatii sen, että sulla on sydän paikallaan ja usko siihen, että asioita voidaan muuttaa paremmiksi.

Toivotan teille kaikille hyvää kokousta ja tsemppiä tulevaan kuntavaalityöhön.