Maria Ohisalon puhe puoluevaltuuskunnassa 25.4.2020

Hyvät vihreät ystävät, näin poikkeusaikojen keskellä meidänkin on pakko kokoontua etäyhteyden välityksellä. On tärkeää, että muun elämän ohella myös Suomen yhteiskunnallinen elämä jatkuu kriisin aikanakin. Toivotan tervetulleeksi myös muut lähetystä seuraavat

Kulunut kuukausi on ollut raskas meille kaikille.

Ei vain suomalaisille tai eurooppalaisille,

vaan ihmisille ympäri maailman.

On hyvä muistaa tämän kriisin keskelläkin,

kuinka etuoikeutetussa asemassa me Suomessa ollaan.

Meillä on toimiva terveydenhuoltojärjestelmä

ja yhteiskunnan tukiverkko.

Meidän asiantuntijoillamme on kyky tuottaa jatkuvasti uutta tietoa päätöksenteon pohjaksi.

 

Hyvä puoluevaltuuskunta,

vaikka koronakriisi vie tällä hetkellä meidän kaikkien huomion, se ei ole tullut yksin.

 

Me ollaan nähty vasta kaksi vuosikymmentä 2000-lukua,

mutta ei ole liian varhaista kutsua tätä kriisien vuosisadaksi.

 

Viime vuosikymmenen vaihteen finanssi- ja eurokriisi synnyttivät vuosia kestäneen laman

ja hitaan talouskasvun aikakauden.

Samalla oppi jatkuvasta,

fossiilitalouteen perustuvasta talouskasvusta ja elintason noususta

koki monen mielessä vakavan kolauksen.

 

Viime vuosikymmeninä ilmastokriisi on muuttunut tutkijoiden varoituksesta todellisuudeksi.

Sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ja elonkirjo kapenee.

Me ollaan Suomessakin nähty lumettomia talvia ja yhä kuumempia kesiä.

Samalla esimerkiksi metsäpalojen ja maanviljelyä uhkaavien vieraslajien riski on kasvanut,

ja kasvaa edelleen,

mikäli pian ei toimita.

Myös pandemiat lisääntyvät ilmaston lämpenemisen myötä,

mistä tämä käynnissä oleva korona antaa synkällä tavalla esimakua.

 

Näin ei ole kuitenkaan pakko tapahtua.

 

Koronaepidemia on synnyttänyt meidän kaikkien arkea koettelevan poikkeustilan,

jollaista ei ole nähty sitten sota-aikojen päättymisen.

Korona on paljastanut sen,

kuinka paljon meillä on vielä tehtävää sen varmistamisessa,

että yhteiskuntamme pystyy kohtaamaan äkilliset kriisit.

 

Vårt sociala trygghetssystem är för långsamt när det gäller att svara på förändrade livssituationer.

Det består av så många olika delar

att människor löper en ständig risk att falla mellan olika stödformer.

 

Därtill bör vi ha bättre beredskap vid undantagssituationer.

Det är för sent att börja bygga beredskap när vi befinner oss i en kris.

 

Koronan jälkeen maailma ei ole ennallaan.

Me ollaan tienhaarassa sen suhteen, mihin tästä jatketaan.

 

Leikkauslistojen sijaan tarvitsemme elvytystoimia, joilla Suomi rakennetaan uudelleen.

 

Ja se uudelleenrakennus on tehtävä niin, että yhteiskunta kestää kriisejä ja on ekologisesti kestävällä pohjalla.

 

Koronakriisi on koetellut taloudellisesti erityisen voimakkaasti pienyrittäjiä, palvelualan työntekijöitä ja kulttuurialaa.

Voin vain kuvitella, millaista on ollut ravintolanpitäjille sulkea ravintoloidensa ovet tai miltä partureista ja kampaajista on tuntunut varauskalenterin tyhjentyessä.

 

Tilanne on pysäyttävä myös numeroina.

Lomautettujen suomalaisten määrä on jo kuusinumeroinen

ja lähes puoli miljoonaa on YT-neuvottelujen piirissä.

 

Yhteiskunta on juuri niin haavoittuva,

kuin sen heikoimmassa asemassa olevat ovat.

Jotta mikään ihmisryhmä ei jää ahdinkoon,

tarvitsemme suuria valtion tukitoimia.

 

Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on aikojen kuluessa kasattu tilkkutäkki,

jonka palasten väliin jäävistä rei’istä tippuu helposti.

Meidän on aika päivittää se uudelle vuosituhannelle ja kestämään myös kriisiaikoja.

 

Vihreiden ratkaisu on kaikille yhtäläinen perustulo,

joka tarjoaa turvaa äkillisissä elämäntilanteen muutoksissa.

Se maksetaan automaattisesti,

joten sen saamiseen ei liity byrokratiaa,

eikä se ruuhkauta järjestelmää kriisitilanteen koittaessa.

 

Me ollaan nyt jo otettu askelia kohti perustuloa,

esimerkiksi tarjoamalla myös yrittäjille työttömyysturvaa ja poistamalla työttömyysturvasta omavastuuajan.

Myös lomautettujen tilannetta on helpotettu esimerkiksi niin,

että lomautuksen aikana on mahdollista opiskella.

 

Tällä tiellä on jatkettava.

 

Hyvät vihreät ystävät,

kuten hyvin tiedätte, ilmastonmuutos ei ole pysähtynyt pandemiankaan aikana.

 

Me olemme jo koronakriisin yhteydessä osoittaneet,

että pystymme yhteiskuntana päättäväisiin toimiin.

Samaan on pystyttävä myös ilmastonmuutoksen torjunnassa.

 

Nyt tehtävillä elvytystoimilla voidaan samaan aikaan vastata ilmaston, talouden ja pandemian kolmoiskriisiin,

josta aiemmin puhuin.

Me voimme tehdä reilun muutoksen,

jonka jälkeen hyvinvointivaltio on entistä kriisinkestävämpi

ja kaikki pysyvät mukana kelkassa.

 

Meidän pitää nyt nostaa Suomi kriisin jälkeen jaloilleen ja rakentaa maallemme kestävää tulevaisuutta. Se on meidän tehtävä, ja meillä on tarjota monia vihreitä ratkaisuja.

 

Toimivat ratkaisut näyttävät eri puolella Suomea erilaisilta.

 

Energiaremonteilla voidaan auttaa niin kerrostaloissa,

rivareissa kuin omakotitaloissakin asuvia ihmisiä pienentämään lämmityskulujaan ja osallistumaan ilmastotalkoisiin.

Nyt jos koskaan on aika poistaa asunnottomuus, taata jokaiselle koti lisäämällä kohtuuhintaista asuntotuotantoa ja asumisneuvontaa.

Tähän päästään luomalla taloudellisia kannusteita niin taloyhtiöille, kunnille kuin yksityisille toimijoillekin.

 

Olen jo aiemmin puhunut siitä,

miten biokaasuautot ovat erinomainen ratkaisu maaseudulla

siinä missä sähköautot voivat palvella erityisesti kaupunkien tarpeita.

Nyt elvytystoimien myötä on tärkeä paikka vauhdittaa liikenteen murrosta esimerkiksi tankkausasemia ja latauspisteverkkoa kehittämällä.

 

Turussa päätettiin juuri tällä viikolla jatkaa raitiotien, tai turkulaisittain “raitsikan”, suunnittelua.

Tampereella uuden ratikan liikennöinti alkaa jo ensi vuonna.

Helsingissä ja Espoossa asennetaan paraikaa Raide-Jokerin kiskoja.

Myös Vantaalla on käynnistetty pikaraitiotien suunnittelu.

Kiitos kaikille teille, jotka olette kuntapolitiikassa tehneet töitä ratikoiden ja muiden ilmastoystävällisten liikenneratkaisujen puolesta!

 

Tätä hyvää kehitystä on myös valtiovallan tuettava luomalla aidot kannustimet joukkoliikenneinfrastruktuurin kehittämiseen.

 

Myös koko Suomen rataverkkoa on kehitettävä.

Tavoitetason on oltava riittävän kunnianhimoinen.

Ei vähempää eikä enempää kuin kaikki sellaiset raidekorjaushankkeet,

jotka tänä vuonna voitaisiin käynnistää,

on myös käynnistettävä.

 

Nyt on oikea aika tehdä kunnianhimoinen kävelyn ja pyöräilyn edistämisen paketti.

 

Sen myötä työ- ja vapaa-ajan liikkuminen olisi kaikille sujuvampaa,

ja samalla saataisiin myönteisiä terveysvaikutuksia.

Luulen, että näin koronakeväänä moni meistä on huomannut,

kuinka päivää rytmittävä kävelylenkki selvittää ajatuksia ja auttaa jaksamaan.

 

Kun Suomea nostetaan jaloilleen, pitää keinoja valittaessa katsoa riittävän kauas.

Panostukset esimerkiksi kulttuuriin lisäävät tutkitusti ihmisten koettua terveyttä ja hyvän elämän kokemusta.

Myös se, miten meidän lapsilla ja nuorilla menee nyt,

heijastuu heidän tulevaisuuteensa.

Moni meistä laman lapsista on kokenut tai nähnyt läheltä,

kuinka pitkälle laman varjo voi yltää.

Juuri nyt pitää satsata esimerkiksi siihen,

että myös erityistä tukea ja erityisopetusta tarvitsevat oppilaat pysyvät kelkassa myös poikkeusaikoina. Tämä ei onnistu ilmaiseksi, vaan edellyttää koulujen avustajamäärän lisäämistä.

 

On hyvä muistaa, että laadukkaalla ja hyvin resursoidulla varhaiskasvatuksella, perusopetuksella ja korkeakoulutuksella

ei ainoastaan turvata ihmisten tulevaisuutta,

vaan vahvistetaan koko yhteiskunnan kestävyyttä hyvinä ja huonoina aikoina.

Nyt on oikea hetki panostaa esimerkiksi jatkuvaan oppimiseen ja korkeakoulujen aloituspaikkamäärien lisäämiseen.

 

Muutos parempaan on mahdollinen, kun tahtoa vain riittää. Ja sitä meillä riittää.

 

På samma sätt som man i Finland efter krigen började återuppbygga landet,

förbättra boendebekvämligheten genom att bygga typhus och införa gratis skolmat,

kan vi bygga upp Finland efter coronakrisen på ett sätt som gynnar oss alla.

Nu är det inte dags för nedskärningslistor,

utan för en rättvis förändring.

 

Hyvä puoluevaltuuskunta,

julkisuudessa on kasvavissa määrin käyty keskustelua siitä,

mikä on Suomen exit-suunnitelma korona-ajan poikkeustoimista.

Miten rajoituksia lähdetään purkamaan ja miten palataan asteittain takaisin normaaliin.

Tää kysymys on ihan aidosti todella vaikea.

Me joudutaan samaan aikaan punnitsemaan epidemian tilannetta ja rajoitustoimien taloudellista ja inhimillistä hintaa.

 

Hoitajat, kaupan kassat, poliisit ja monet muut joutuvat tälläkin hetkellä saattamaan itsensä vaaraan yhteiskunnalle välttämättömissä tehtävissä.

Toisaalta rajoitustoimet itsessään kuormittavat ikäihmisten jaksamista,

pahentavat monien yksin asuvien yksinäisyyttä ja saavat seinät kaatumaan päälle. Yhteiskunnassa on myös heitä, joilla ei ole kotia, johon eristäytyä.

 

Minä olen saanut yhteydenottoja kaikissa mahdollisissa elämäntilanteissa olevilta ihmisiltä.

Niissä kuuluu ihmisten huoli todella monelta kantilta.

Mikään yksittäinen ratkaisu ei pysty niihin kaikkiin täydellisesti vastaamaan,

mutta se ei saa estää meitä yrittämistä.

 

On selvää, että Suomen testauskapasiteettia on roimasti nostettava ja eri rajoitustoimien tarkoituksenmukaisuutta on arvioitava sen mukaan, mikä toimii ja mikä ei.

Kännykkään asennettavalla seurantasovelluksella olisi suuri potentiaali tartuntaketjujen selvittämisessä, mutta ennen sellaisen käyttöönottoa sovelluksen tietoturvasta ja kansalaisten yksityisyyden suojasta on oltava täysi varmuus.

 

Suomi on nyt asteittain siirtymässä laajoista rajoitustoimista kohti ajattelua,

jota voi kuvailla neljällä sanalla: “testaa, jäljitä, eristä ja hoida”.

Malttia vielä tarvitaan, sillä kaikkia rajoituksia ei voida purkaa kerralla.

 

Hyvät ystävät, kuten kriisiajat yleensä, myös koronaepidemia on nostanut esiin parhaita puolia meissä jokaisessa. Moni on ottanut yhteyttä läheisiin, joihin ei normaalisti huomaa kiireen keskellä olla yhteydessä. Moni on auttanut ikääntynyttä naapuria tekemällä kauppareissun.

 

Harrastusten mentyä tauolle moni on löytänyt uudelleen lähiluonnon, ja puistoissa ja metsissä ulkoilusta on tullut koko maata liikuttava trendi.

 

Nämä ovat poikkeusaikojen tapoja, joiden toivoisi kestävän myös koronan jälkeiseen aikaan.

 

Tämä kriisi ei ole vielä suinkaan ohi.

Samalla kun taistelemme virusta vastaan,

on meidän kuitenkin rakennettava jo koronan jälkeistä tulevaisuutta.

 

Minä haluan nähdä siellä maailman,

joka pystyy rakentamaan kestäviä ratkaisuja ilmastokriisiin ja pandemioiden ehkäisyyn, yhdessä.

Euroopan, joka on löytänyt uudelleen yhteistyön arvon ja keskinäisen solidaarisuuden.

Haluan nähdä Suomen, jossa ihmiset voivat hyvin ja tuntevat tulevaisuutensa turvatuksi.

Haluan nähdä Suomen, jossa jokainen kokee olevansa mukana, samassa veneessä.

 

Tätä kaikkea meidän pitää tavoitella.

Nyt ja jatkossa.

Kiitos.