Maria Ohisalon puhe puoluevaltuuskunnassa 22.2.2020

Hyvät ystävät, olemme nyt koolla uuden vuosikymmenen ensimmäisessä puoluevaltuuskunnassa. Mikä olisikaan parempi tapa aloittaa vuosikymmen kuin käsitellä Reilun muutoksen ohjelmaa.

Se on kunnianhimoinen suunnitelma

kestävän hyvinvoinnin

ja hiilineutraalin hyvinvointivaltion rakentamiseksi.

 

Moni vuosien varrella valtuuskunnan keskustelema asia

on viime viikkoina nytkähtänyt meidän ajamaan suuntaan

– tasa-arvoinen perhevapaauudistus etenee,

turvaamme nuorten oikeuden toisen asteen koulutukseen,

ja pääsemme viimein suunnittelemaan nopeita raideyhteyksiä Turkuun ja Tampereelle.

 

Tämä vuosikymmen on alkanut vauhdilla.

 

Puhuin viime kevään kampanjani yhteydessä paljon 2020-luvun politiikasta.

 

Nyt 20-luvun ensimmäisessä puoluevaltuuskunnassa

on paikallaan puhua meidän tärkeimmästä tavoitteestamme.

Siitä syystä, miksi me Vihreät ylipäätään olemme hallituksessa:

Me olemme hallituksessa, koska ilmastonmuutosta täytyy torjua, ihmisoikeuksia täytyy vaalia ja kunnioittaa.

 

Hallituksessa on oltava puoluita, joiille ilmastonmuutos on ykkösteema kaikessa.

Viimeistään viime vuosi on tuonut laajaan tietoisuuteen sen,

että ilmastokriisi ei tapahdu jossain tuolla kaukana,

vaan se tapahtuu aivan meidän kotiovellamme.

 

Viime kesänä Suomessa rikottiin lämpöennätyksiä.

Esimerkiksi heinäkuun kuumin päivä

oli Kaisaniemessä kuumin 175 vuoteen,

kun lämpötiloja on ylipäänsä mitattu.

Näiden äärilämpötilojen myötä on alettu myös ymmärtäää,

etteivät helleaallot tuo mukanaan vain rantakelejä,

vaan hengenvaarallisen terveysriskin sairaille ja ikäihmisille.

 

Tänä talvena,

jos sitä talveksi voi täällä Etelä-Suomessa edes kutsua,

Finlandia-hiihto jouduttiin perumaan koska maassa ei ollut lunta.

Tämä tapahtui siis ensimmäistä kertaa ikinä.

 

Myös Saimaannorppien pesintä oli vaarassa.

 

Kun yritimme tammikuun lopulla lähteä kansanedustajien ja vapaaehtoisten kesken Saimaalle rakentamaan norpille apupesiä,

se ei yksinkertaisesti ollut mahdollista,

koska lunta ja kantavaa jäätä ei ollut tarpeeksi varhain.

 

Me kaikki tiedetään,

että jos ilmastonmuutos etenee,

kuumat kesät ja lumettomat talvet tulevat yleistymään.

 

Sillä tulee olemaan vaikutusta sekä luontoon

että ihmisten elinympäristöön.

 

Nouseva merenpinta tekee merenrantatonteista arvottomia.

Joet tulvivat jokilaaksojen pelloille.

Voimistuvat myrskyt kurittavat metsiä ja sähköverkkoa.

 

Tällä kaikella on hintalappunsa.

 

Jos mitään ei tehdä,

ilmastonmuutoksen kustannukset tulevat olemaan Suomessa

pahimpien arvioiden mukaan

jopa miljardiluokkaa.

 

Eikä se miljardi jakaudu oikeudenmukaisesti.

 

Jos mitään ei tehdä,

maanviljelijä kärsii sään ääri-ilmiöiden vaikutuksista satoihin,

metsänomistaja joutuu kantamaan myrskyjen aiheuttamat tuhot. Helleaalloissa menetettyjen ihmishenkien hintaa

ei voi edes mitata.

 

Pahimmin ilmastonmuutoksen vaikutukset osuvat heikossa asemassa oleviin,

joilla ei ole varaa

tai mahdollisuuksia

varautua niihin taloudellisesti.

 

Tämä on asia,

johon 20-luvulla pitää löytyä vastauksia.

 

Kaikista epäreiluinta

olisi olla tekemättä mitään.

 

Hyvät vihreät ystävät,

 

Muutos on täällä ja tänään.

Mihin me voimme vaikuttaa

on se,

millainen muutoksesta tulee

ja miten sitä hallitaan.

 

Jos noudattaisimme oikeisto-opposition toiveita,

jättäisimme laskun vähävaraisten maksettavaksi

tai emme tekisi yhtikäs mitään.

 

Se ei Vihreille käy.

 

Me teemme reilun muutoksen.

Torjumme samaan aikaan ilmastonmuutosta

ja vähennämme köyhyyttä ja eriarvoisuutta.

 

Reilun muutoksen,

joka pitää ihan jokaisen suomalaisen mukana kelkassa.

 

Osassa puolueita muutos herättää pelkoa.

Osa lietsoo pelkoa tietoisesti.

Se on ihan ymmärrettävää,

muutos on aina vaikeaa.

 

Se ei kuitenkaan saa olla tekosyy sille,

että ei tehdä mitään.

 

Poliitikkojen tehtävä on kantaa vastuuta,

ei pakoilla sitä.

 

Vihreät tekevät töitä sen eteen,

että siirtymä hiilineutraaliin Suomeen

on sosiaalisesti

ja alueellisesti

oikeudenmukainen.

Samalla,

kun vähennämme ilmastopäästöjä,

kehitämme hyvinvointivaltiota.

 

Pidämme huolen siitä,

että kukaan ei jää jälkeen,

eikä elinkeinorakenteen muutos jätä ketään tyhjän päälle.

 

Tämä ei ole tavoitteena mitään utopiaa.

 

Suomi on kokenut ennenkin suuria murrosvaiheita

ja pystynyt ratkaisemaan ne.

Sellainen oli esimerkiksi 50-luvulta käynnistynyt maaltamuutto

ja sitä seurannut yhteiskunnan rakennemuutos.

Sen jäljet ovat oikeasti tosi lähellä.

Jokaisen suvusta löytyy kaupunkiin muuttaneita,

ja aika monen kaupunkilaisen juuret ovat pienillä paikkakunnilla.

 

Sekään muutos ei johtanut katastrofiin.

 

Suomi onnistui 1900-luvulla rakentamaan pohjoismaisen hyvinvointivaltion,

joka nosti kansan köyhyydestä.

Luotiin peruskoululaitos

ja maksuton korkeakoulutus.

Synnytettiin Nokia ja Supercell.

 

Muutos oli mahdollista silloin,

ja se on mahdollista nyt.

 

Hyvät ystävät,

2020-luku tullaan muistamaan reilusta muutoksesta.

 

Reilu muutos on monessa paikkaa jo käynnissä.

 

Esimerkiksi Espanjassa,

kun hiilikaivoksia suljetaan,

ovat kaivostyöläisten edustajat mukana miettimässä,

mitä tapahtuu siitä eteenpäin.

Miten synnytetään työpaikkoja,

miten ympäristö jälleenrakennetaan.

 

Ruotsalainen teräsyhtiö SSAB

aikoo puolestaan tuoda markkinoille hiilivapaata terästä jo vuonna 2026. Tämä on merkittävää myös Suomen kannalta,

sillä Raahessa toimiva tehdas tuottaa seitsemän prosenttia Suomen päästöistä.

 

SSAB:n esimerkki näyttää hyvin,

mikä on mahdollista,

kun vain on tahtoa ja oikeat kannustimet.

 

Tällä hetkellä kannustimet ovat todella vinoutuneet.

 

Markkinavoimat ovat tuottaneet huikean määrän tavaraa,

laitteita ja elektroniikkaa.

 

Ihan käsittämättömän monimutkaisia älypuhelimia ja tablettitietokoneita, joita edes meidän lapsuudessa ei olisi voinut kuvitellakaan.

 

Fossilitalous on kuitenkin rikki,

kun ajatellaan pidemmän aikavälin hyvinvointia ja planeetan kantokyvyn rajoja.

 

Kun älypuhelimet tai tablettitietokoneet hajoavat,

aivan liian usein niiden kohtalona on roskakori.

 

Syntyvät jätevuoret eivät lohduta tulevia sukupolvia,

jotka haaveilevat pulkkamäistä.

 

Tarvitsemme EU-tasoisen velvoitteen siitä,

että laitteet,

joiden tuottaminen kuluttaa paljon luonnonvaroja,

myös kestävät ja että ne voi myös korjata.

 

Kaivosverolla voidaan puolestaan ohjata luonnonvarojen kestävään käyttöön ja kallisarvoisten materiaalien kierrättämiseen.

 

Tarvitsemme myös kansainvälisiä hiilitulleja,

jotta ei synny ilmastosta piittaamattomia vapaamatkustajia..

 

Hyvä puoluevaltuuskunta,

meidän päättäjien pitäisi tuijottaa vähemmän BKT:tä ja paljon enemmän päätösten vaikutusta ympäristöön ja ilmastoon,

tasa-arvoon

ja ihan aitoon ihmisten hyvinvointiin.

 

Eivätkä ilmastoteot ole taloudellekaan vahingoksi.

Suuremmaksi vahingoksi on toimettomuus.

 

Työpaikkoja katoaa,

jos emme tee mitään.

Sen sijaan kunnianhimoiset ilmastotoimet

synnyttävät uutta työtä.

 

Viime vuosilta on näyttöä,

että energiamurros on jo nyt tuottanut Eurooppaan yli puoli miljoonaa työpaikkaa.

Selvässä enemmistössä EU-maita työpaikkoja on syntynyt enemmän kuin kadonnut.

 

Kansainvälinen työjärjestö ILO on tuonut esiin,

että vihreä talous voi synnyttää maailmanlaajuisesti jopa 24 miljoonaa uutta työpaikkaa tulevan vuosikymmenen aikana.

 

Meidän mielestä tähän mahdollisuuteen kannattaisi tietenkin tarttua.

Mitä nopeammin Suomi toimii,

sitä suurempi osuus niistä syntyy tänne.

 

Tämänkin muutoksen pitää olla reilu.

Elinkeinorakenteen muutoksen keskellä on tärkeää varmistaa,

ettei pääse syntymään väliinputoajia.

Hyvinvointivaltion turvaverkkoa kehittämällä voidaan pehmentää tavallisten ihmisten ottamia riskejä.

 

Meille on tärkeää,

että olemme mukana sellaisessa hallituksessa,

joka korottaa perusturvan tasoa.

 

Tässäkin asiassa on hyvä pitää mukana iso kuva.

Vihreiden pitkän tähtäimen ratkaisu on perustulo.

 

Meidän pitää miettiä myös alueellista oikeudenmukaisuutta.

 

Suomi on niin laaja maa,

että tänne mahtuu tosi monta erilaista arkitodellisuutta.

 

On aivan selvää,

ettei Hyrynsalmella yksin kotonaan asuva eläkeläinen pärjää kauppamatkastaan ilman autoa.

 

On yhtä lailla selvää,

ettei Kalliossa asuva opiskelija välttämättä tarvitse autopaikkaa.

 

Lautat ovat osa Paraisten julkista liikennettä,

raitiovaunu on toimiva ratkaisu Tampereen Hämeenkadulle.

 

Reilu muutos on myös vihreää aluepolitiikkaa.

Se lähtee siitä,

että eri alueilla on erilaiset tarpeet.

 

Eri alueita voidaan kehittää eri lähtökohdista,

ja kaikki hyötyvät.

 

Esimerkiksi latauspisteverkkoa tarvitsevat sähköautot toimivat parhaiten suurissa- ja keskisuurissa kaupungeissa.

Kaasuautot voivat puolestaan hyödyntää maaseudulla paikallisesti tuotettua biokaasua.

 

Suuriin kaupunkeihin voidaan ottaa käyttöön ruuhkamaksuja ilman,

että niitä maksetaan muualla Suomessa.

 

Toisaalla tarvitaan kirjastoautoja,

toisaalla keskustakirjastoja.

 

Tätä vihreää aluepolitiikkaa me edistämme ihan joka puolella Suomea.

 

Vihreässä aluepolitiikassa ei ole kyse vanhan maailman siltarummuista,

vaan siitä,

mitkä ovat missäkin päin Suomea fiksuja ilmastotekoja.

 

Vihreässä aluepolitiikassa on kyse siitä,

miten hyvinvointivaltion palvelut parhaiten sovitetaan kunkin alueen ja kunnan tarpeisiin.

 

Miten hyvinvointia luodaan yhtä lailla hyrynsalmelaiselle ikäihmiselle

ja tamperelaiselle insinöörille.

 

Vihreä aluepolitiikka luo ympäristöystävällistä työtä

joka puolelle Suomea.

 

Tämä aluenäkökulma on mukana myös silloin,

kun edistämme reilua muutosta hallituksessa.

 

Hyvät vihreät ystävät,

 

kuukausi sitten hallituspuolueet kokoontuivat Vuosaareen pitämään ilmastokokousta.

 

Sen tuloksista olemmekin ehtineet jo monen kanssa vaihtaa viestejä,

mutta on varmaankin paikallaan kerrata vielä olennaisin.

 

Ilmastokokouksen keskeisin tulos oli eri sektoreille jaetut päästövähennystavoitteet,

eli eräänlaiset hiilibudjetit.

 

Päästövähennystavoitteet antavat tähän mennessä selkeimmät mittarit,

joita ministeriöiden on seurattava,

ja joihin on myös päästävä.

Niiden avulla Suomi asettuu polulle,

joka vie kohti hiilineutraaliutta vuonna 2035.

Taloutta on jo pitkään peilattu kestävyysvajeeseen

ja valtiontalouden kehyksiin.

Ilmastoasioissa ei ole aikaisemmin ollut vastaavia raameja.

Nyt meillä sellaiset on.

 

Yksi olennainen päätös oli myös se,

että päästövähennystavoitteita tullaan käymään läpi ensi vuonna hallituksen puoliväliriihessä.

Jos tuloksia ja ratkaisuja ilmastotyön saralla ei ole siihen mennessä syntynyt,

tehdään päätöksiä lisää.

 

Vuosaaren ilmastokokouksessa päätettiin myös uudistaa sähkö- ja energiaverotusta niin,

että se ohjaa puhtaamman energian käyttöön.

Ratkaisuja sen osalta on tarkoitus tehdä jo tämän kevään kehysriihessä.

 

Ilmastokokouksessa linjattiin myös useista pienemmistä päästöjä vähentävistä toimista

ja päätettiin reilun siirtymän toimenpidekokonaisuuden valmistelusta.

 

Valmista ei tule yhden hallituskauden aikana.

Teot jatkuvat useamman hallituskauden aikana.

Tai jopa useiden sukupolvien yli.

 

Näin askel askeleelta saamme meille tärkeitä ilmastotavoitteita etenemään.

Se tuntuu välillä tuskallisen hitaalta,

mutta me emme anna periksi.

 

Olen ylpeä siitä,

että kukaan meistä ei ole lyönyt tämän suhteen hanskoja tiskiin.

Että päivä toisensa jälkeen jaksamme ympäri Suomen jatkaa tätä vääntöä.

 

Fossiilisista polttoaineista luopumisessa voimme saada vetoapua myös EU:n Green Deal -ohjelmasta.

 

Suomi voi saada alustavien laskelmien mukaan jopa 165 miljoonaa euroa tukea EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta.

 

Se on ihan merkittävä summa.

 

Onkin selvittämisen arvoista,

olisiko Suomen mahdollista perustaaa alue- tai alakohtaisia reilun siirtymän rahastoja,

joilla voisi tukea ihmisten uudelleenkoulutusta ja työllistymistä.

Näin voitaisiin toimia esimerkiksi sellaisilla alueilla,

joilla turpeen energiakäytöllä on suuri taloudellinen merkitys.

 

Olennaista on se, ettei reilu muutos saa jättää ketään tyhjän päälle.

 

Hyvä puoluevaltuuskunta,

myös liikenne pitää päivittää 2020-luvun tarpeisiin.

 

Olen todella iloinen siitä,

että Turun tunnin juna ja Tampereen kautta kulkeva Suomi-rata nytkähtivät viimein eteenpäin.

Hallitus perustaa niitä varten hankeyhtiöt ja hakee EU-rahoitusta suunnittelutyölle.

 

Seuraavaksi edistämme itään vievän radan kehittämistä.

 

Nopeiden junayhteyksien avulla työssäkäyntialueet kasvavat, toimeliaisuus lisääntyy ja liikkumisen ilmastopäästöt pienenevät.

 

Sujuva raideliikenne on myös inhimillisesti tärkeää.

 

Suomi on laaja maa

ja moni on muuttanut kauaksi suvun ja lapsuudenkodin luota.

Puoli tuntia enemmän aikaa läheisten luona on sekin tärkeä saavutus.

 

Vaikeinta muutoksessa on murrosvaihe,

kun siirrytään kohti uutta.

 

Oikeudenmukaisen siirtymän ja ilmastotoimien hyväksyttävyyden varmistamiseksi hallitus asettaa ilmastopolitiikan pyöreän pöydän,

joka aloittaa työnsä jo ensi kuussa.

 

Pöytä käsittelee hallituksen toimien valmistelua

ja kuulee laajasti myös muita asiantuntijoita ja sidosryhmiä.

Pöydän puheenjohtajistoon nimitetään nuorten ja yrityselämän edustajat.

 

Niille nuorille olemme paljon velkaa.

 

Jo yli vuoden ajan joka perjantai Eduskuntatalon tuulisilla portailla on päivystänyt joukko nuoria,

jotka vaativat päättäjiltä ilmastotekoja.

 

He vaativat ilmastotekoja,

jotta edeltävät sukupolvet eivät pääse kuin koira veräjästä.

Jotta ilmastokrisiin lasku ei jää näiden nuorten käteen.

 

Yhtä huolissaan ovat nuorten vanhemmat ja isovanhemmat.

 

Ilmastotekoja tarvitaan,

ja niitä me myös teemme.

 

Herää kuitenkin kysymys,

toimiiko demokratiamme oikein,

jos he,

joiden elämään tällä kaikella on kaikista suurin vaikutus,

joutuvat värjöttelemään portailla saadakseen äänensä kuuluville.

 

Jos nuoret ovat mukana vain silloin,

kun me päättäjät katsomme sen itse sopivaksi.

 

Miksi nuoret eivät itse ole mukana tekemässä päätöksiä?

Tässäkin asiassa me Vihreät voimme olla nuorten puolella.

 

16-vuoden äänestysikärajaan siirtymistä on usein perusteltu sillä,

että se korottaisi äänestysaktiivisuutta.

 

Ehkä näin.

 

16-vuoden äänestysikärajalle olisi kuitenkin olemassa vielä parempi argumentti.

 

Nuorten pitäisi olla mukana päättämässä,

koska he joutuvat elämään päätösten seurausten kanssa kaikkein pisimpään.

 

He ovat ensimmäinen sukupolvi,

joka joutuu elämään koko ikänsä ilmastokriisin varjossa.

 

Otetaan nuoret mukaan reiluun muutokseen,

eikä jätetä portaille värjöttelemään.

 

Lasketaan äänestysikärajaa 16 vuoteen.

Hyvä puoluevaltuuskunta,

 

me olemme puhuneet jo yli kolmekymmentä vuotta reilusta muutoksesta,

nyt vihdoin se alkaa olemaan valtavirtaa ei vain Suomessa,

vaan myös Euroopan unionissa.

 

EU:lla on Grean deal,

hallitus on sitoutunut ilmastonmuutoksen torjuntaan

ja valtaosa suomalaisista odottaa meiltä päättäjiltä ilmastotekoja.

 

Nyt on aika tehdä reilu muutos todeksi.

 

Suomi on jo nyt tosi monella yhteiskunnan osa-alueella maailman kärkeä

ja esimerkkinä muulle maailmalle.

 

Reilun muutoksen myötä Suomi on sitä myös ilmastonmuutoksen torjunnassa.

 

Reilun muutoksen jälkeen meillä kaikilla on vähemmän rojua, mutta enemmän aikaa.

 

Meillä on edelleen neljä vuodenaikaa.

 

Meillä on lumikinoksia eikä jätevuoria.

 

Reilun muutoksen jälkeen meillä on hiilineutraali hyvinvointivaltio

ja ihmiset voivat hyvin ympäri Suomea.

 

Reilu muutos ei synny itsestään.

Meitä jokaista tarvitaan tekemään se.

Ihan jokaisena päivänä.

EDIT 22.2. klo 12:40: Muokattu julkaistua puheluonnosta vastaamaan pidettyä puhetta.