Maria Ohisalon puhe puoluevaltuuskunnassa 15.5.2021

Maria Ohisalo

15.05.2021

Ihana taas nähdä teitä – toivon mukaan viimeistä kertaa näin etäkokouksen merkeissä. Tällä kertaa täältä Kuopiosta käsin, sillä olen pitkästä aikaa päässyt taas kiertämään kenttää ja osallistumaan katukampanjointiin pääkaupungin ulkopuolella.

Tämä korona-aika on ollut outoa. Samaan aikaan tuntuu siltä, että kello on seissyt paikallaan ja kuukaudet ovat muistuttaneet toinen toisiaan.

Toisaalta sen jälkeen kun valtuuskunta viimeksi kokoontui, tuntuu siltä että politiikassa on ehtinyt tapahtua vaikka ja mitä.

Oli puoliväliriihi, joka hetkellisesti ajoi hallituksen aivan kielekkeen reunalle.

Ja nyt tällä viikolla eduskunta on mennyt sille samalle reunalle, kun EU:n elpymispaketin käsittely saikin uusia käänteitä.

Onneksi molemmissa kohdissa on ollut selvää, missä Vihreät seisoo.

Me ollaan hallituksessa torjumassa ilmastokriisiä, pysäyttämässä luontokatoa ja tekemässä koulutuksen kunnianpalautusta.

Me ollaan rakentamassa sellaista Suomea, jossa jokainen voi olla osallinen.

Ja me ollaan rakentamassa sellaista Eurooppaa, joka nousee kriisistä yhdessä, ei tuijottele omaan napaansa keskellä kriisiä.

Siitä on nyt nelisenkymmentä vuotta, kun vihreä liike ilmaantui Suomen poliittiselle kartalle.

Oli kokonaan uutta, että oli poliittinen voima,

joka otti huomioon ympäristön, vähemmistöt ja yhdenvertaisuuden edistämisen. Että oli porukka, joka oli ylpeästi feministinen ja koko planeetan tulevaisuuden puolesta.

Me asetettiin kaiken politiikan tekemisen keskiöön luonnon kantokyky. Me näimme ihmisen osana luontoa, ei sen yläpuolella olevana.

Me oltiin kiinnostuneita ihan kaikkien ihmisten hyvinvoinnista. Myös heidänkin, jotka eivät yleensä saa ääntään kuuluviin.

Kun olen keskustellut puolueen perustamisesta lähtien mukana olleiden kanssa, on tullut hyvin esiin se, miten vahvasti silloin koettiin,
etteivät silloiset poliittiset voimat, eli kokoomus, sosialidemokraatit tai keskustapuolue, nähneet, millaiseen kriisiin he olivat maailmaa ajamassa.

Asioita sovittiin salassa, avoimuus puuttui, ihmisten moninaisia tarpeita ei otettu huomioon ja ympäristö saastui ennennäkemättömällä vauhdilla.

Ympäristöliikettä ei kuultu eikä tutkijoiden viestejä otettu tosissaan.
Tätä me vihreät lähdimme muuttamaan. Me halusimme pelastaa maailman. Ja sitä samaa me haluamme edelleen.

Harva olisi vielä muutama vuosikaan sitten uskonut, että tulemme saamaan Suomeen ympäristö- ja ilmastotavoitteiden osalta näin kunnianhimoisen hallitusohjelman.

Että Suomesta ihan tosissaan tehdään hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Viime kuun puoliväliriihestä on – ihan ymmärrettävästi – noussut julkisuuteen kiistan aiheet ja kipeät kohdat.

Mutta meidän on hyvä hahmottaa mitä kaikkea me saatiin etenemään. Ja mitä kaikkea me puolustettiin.

Olen saanut paljon viestejä nuorilta siitä, miten arki on tuntunut nyt erittäin raskaalta, kun oppilaitokset ovat olleet etänä,
harrastukset tauolla eikä ystäviä ole voinut tavata samoin kuin ennen.

Erityisesti olen kantanut huolta hiljan opintonsa aloittaneista. Onhan kyse elämän murroskohdasta, jossa yhteisön tuki on erityisen tärkeä.

Puoliväliriihessä sovittiinkin, että lapset ja nuoret saavat oman tukipaketin.

Paketilla tullaan paikkaamaan esimerkiksi poikkeuksellisista järjestelyistä aiheutunutta oppimisvajetta.

Sillä tullaan myös helpottamaan ja nopeuttamaan nuorten pääsyä mielenterveyspalveluiden pariin.

Me ollaan edelleen lisäämässä kuraattoreita ja psykologeja kouluihin.

Lukioihin ja amiksiin tulee sitova opiskeluhuoltomitoitus, ja oppimisen ja kasvun tuki paranee varhaiskasvatuksessa.

Opiskelu toisella asteella muuttuu ensi syksystä alkaen maksuttomaksi.

Tämä kaikki on sitä luvattua koulutuksen kunnianpalautusta.

No mitä muuta?

Työ- ja koulutusperäiseen maahanmuuttoon laitetaan vihdoin tosissaan vauhtia.

Jos ja kun tavoite toteutuu, työ- ja koulutusperäinen maahanmuutto vähintään kaksinkertaistuu nykytasosta vuoteen 2030 mennessä.

Hallitus ei tingi myöskään luontokadon pysäyttämisessä,
sillä luonnonsuojelun rahoitus säilyy ennätyksellisen suurena.

Keskimäärin 100 miljoonaa euroa lisää luonnonsuojeluun joka vuosi. Tämäkin varmistettiin kehysriihessä.

Kävimme puoliväliriihessä läpi myös ilmastopolitiikan isoa kuvaa ja tilannetta, missä nyt olemme.

Olemme ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkosen johdolla onnistuneet pääsemään uralle, joka johdattaa maata hiilineutraaliuteen vuonna 2035.

Ilmastopaneelin arvion mukaan päästöt vähenevät tällä hetkellä jopa tavoitteen edellyttämää polkua nopeammin.

Puoliväliriihessä käytiinkin läpi sitä mittavaa listaa ilmastopäätöksistä, joita hallitus on jo nyt ensimmäisen kahden vuoden aikana tehnyt.

Ja näitähän riittää.

Me olemme perustaneet ilmastorahaston ja antaneet kivihiilestä luopumiseen investointitukea.

Me olemme tukeneet puhtaita ajoneuvohankintoja
ja sähkö- sekä biokaasuautoinfran ja latauspisteiden rakentamista.

Me olemme edistäneet tunnin junaa ja Suomi-rataa.

Me olemme tukeneet kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintaa ja tehneet päätökset lento-, meri- ja sisävesiliikenteen päästöjen vähentämisestä.

Me olemme panostaneet pyöräilyyn ja kävelyyn ja tuettu joukkoliikenteen järjestämistä päästöjen vähentämiseksi. Myös joukkoliikenteen kehittämistä ja automatisointia on tuettu.

Me olemme edistäneet puurakentamista ja päästöttömiä työmaita sekä työkoneiden päästöjen vähentämistä.

Me olemme auttaneet omakotitalojen öljylämmityksestä luopumista
ja lukuisilla erilaisilla päätöksillä edistetty energiaremontteja yhteiskunnan eri sektoreilla.

Me olemme laajentaneet biojätteen kierrätystä ja vähennetty jätteen syntymistä.

Me olemme vahvistaneet metsien kasvua ja joutomaiden, kuten käytöstä poistuneiden turvetuotantoalueiden metsittämistä.

Me olemme vähentäneet ruokahävikkiä ja päättäneet laatia ilmastoruokaohjelma.

Lisäksi me olemme jakaneet kunnille ja alueille avustuksia, joilla on voinut toteuttaa omia ilmastohankkeita.

Ja nyt viimeisimpänä tehdään miljardiluokan ilmastotekoja EU:n elpymisvälineen avulla.

Tätä listaa lukiessa ihan hengästyy, eikä tässäkään ollut vielä kaikki eri päätökset, mitä tämä hallitus on ilmaston hyväksi tehnyt.

Tämä onkin aivan valtavan suuri käänne Suomen ilmastopolitiikassa. Kun historiaa aikanaan kirjoitetaan, tämä on asia, joka muistetaan.

Samalla se näyttää esimerkkiä ihan koko maailmalle, joka tuskailee ilmastotoimien kanssa.

Esimerkkiä siitä, että ilmastotoimet eivät kurjista ihmisten elämää, vaan helpottavat arkea.

Että ne eivät tuhoa maan taloutta, vaan antavat ituja vihreälle kasvulle.

Sanoisin, että me tehdään hallituksessa sitä työtä, mitä suomalaiset meiltä odottavatkin.

Suomalaisten suuri enemmistö on huolissaan ilmastonmuutoksesta. Tässä hiljan yksi toimittaja vertasi vihreitä hallituksen “nyrkkeilysäkkiin”. No kuulostavatko nämä teot sellaisilta, joita nyrkkeilysäkki saisi aikaan? Eivät minustakaan.

Tai ainakin se on sellainen nyrkkeilysäkki, joka lyö myös takaisin.

Tänä keväänä on taas jonkin verran keskusteltu siitä, minkä niminen meidän nykyinen hallitus on.

Onko se punamulta, vasemmistohallitus tai vihreä kansanrintama.

Meille ei ole ehkä niin suuremmin väliä sillä, miksi sitä hallitusta nyt lopulta kutsutaan.

Meille olennaista on se, että hallitus tekee historian vihreintä politiikkaa.

Puolet Suomen hiilineutraaliuteen tarvittavista päästövähennyksiä koskevista päätöksistä on jo kasassa.

Se loppukin puolikas pitää tietenkin vielä päättää.
Syksyn budjettiriihessä pitää päästä reilulla askeleella eteenpäin jäljellä olevien päästövähennysten suhteen.

Pöydällä on vielä esimerkiksi isoja kysymyksiä verojen suhteen, liikenteen päästövähennykset ja maatalouden päästöjen saaminen laskuun.
Hallitus on antanut lupauksen suomalaisille riittävistä ilmastotoimista ja näiden lupausten lunastamisen aika on nyt.

Hyvät vihreät ystävät, tätä samaa työtä me tehdään myös kunnissa. I kommunerna kan vi styra riktningen mot en hållbar framtid.

Vihreät pitää heikoimpien, pienten ja luonnon puolta silloinkin, kun ajat ovat vaikeat.

Me ei kaiveta ensimmäisessä käänteessä esiin leikkauslistoja, joilla tukahdutetaan kasvun siemenet.

Kuntalaisille tärkeimmistä palveluista leikkaaminen on lyhytjänteistä jo ihan taloudenpidonkin kannalta.

Kunnat, jotka leikkasivat 90-luvulla rajuimmin kouluterveydenhuollon palveluista, käyttivät vastaavasti enemmän lapsille ja nuorille suunnattuja erikoissairaanhoidon palveluja 2000-luvun alussa. Tämä on käynyt myöhemmin ilmi tutkimuksista.

Eli syntyi pahoinvointia ja lisäkuluja.

Samasta syystä me ajetaan kunnissa eteenpäin terapiatakuuta
ja parempaa matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden saatavuutta.

Niillä saadaan vähennettyä pahoinvointia nyt, ja säästetään paremman työkyvyn ansiosta pitkä penni huomenna.

Sanoisin että me olemme sen yhteiskuntana myös velkaa
raskaan vuoden jälkeen uupumuksen partaalla oleville nuorille ja opiskelijoille.

Me ei pidetä tuulivoimaa ”ilmastovouhotuksena”, vaan ymmärretään että vihreä talous voi tarkoittaa kunnille valtavaa mahdollisuutta uusien elinkeinojen ja verotulojen muodossa.

Toivoisin, että tämä aihe nousisi myös kuntavaalien paneeleissa.

Että ilmastokriisi olisi aidosti keskustelun ykkösaihe eikä putoaisi pois ensimmäisenä ajanpuutteen vuoksi.

Me ymmärretään myös, että lähimetsällä on arvo itsessään.
Että metsät ovat koti lukuisille lajeille ja samaan aikaan paikka rentoutua myös meille itsellemme.

Nämä asiat ovat suomalaisille jo itsestäänselviä.

Nämä asiat pitäisi saada vielä osaksi politiikan tekemisen kovaa ydintä ja julkisuudessa käytävää keskustelua.

Ei voi olla niin, että politiikassa puhutaan vain taloudellisesta velasta, mutta viisveisataan ekologisesta velasta.

Vi har ingen annan finsk natur. Vi har ingen annan jord. Och barn och ungdomar har bara en framtid.

Siksi meidän on pidettävä huolta niistä nyt.
Ja siksi me myös toistamme näitä aiheita kerta toisensa jälkeen. Tätä työtä ei tarvitse onneksi tehdä yksin.

Vihreiden listoilla on ennätysmäärä ehdokkaita, ja yhä suuremmassa osassa Suomea kuin koskaan ennen.

Tää on huikea lähtökohta vaalivoiton tekemiselle.

Mutta ennen kaikkea tässä työssä auttaa jokainen suomalainen, jokainen ilmastosta, koulutuksesta ja mielenterveydestä vaalitoreilla ja somessa
tenttaava äänestäjä.

Siitähän meidän kuntavaalien slogankin kertoo. Että huomenna Suomi on vihreä.

Hyvää kokousta ja mahtavaa vaalikampanjointia kaikille.

Lue seuraavaksi

Oppijoiden oikeus riittävään tukeen on varmistettava oppimisen tuen uudistuksessa

Korkeakoulutukseen pääsyä on vahvistettava

Krista Mikkosen ryhmäpuhe 15.5. – Välikysymys hallituksen Suomea näivettävästä talouspolitiikasta

Seuraa, tykkää ja jaa