Maria Ohisalon arvopuhe SuomiAreenalla 15.7.2019

15.07.2019

Hyvä kesäkansa,

suomalaisessa kansallismaisemassa pyöräillessä voi tuntea samaan aikaan sekä kiitollisuutta, että suurta huolta.

Kiitollisuutta siksi, että meillä on Suomessa niin upean vehreitä ja monimuotoisia metsiä, joissa lahopuut saavat täyttyä elämästä ja joissa linnuille riittää pesäpuita.
Samalla en pääse eroon huolesta, että ilmastokriisi etenee ja luonnon monimuotoisuus hupenee kiihtyvää vauhtia.

Meillä on vastuu siitä, että metsät, suot, puhtaat vedet, viljelymaat ja niiden pölyttäjät säilyvät tuleville sukupolville.
Meillä on vastuu siitä, että ilmastonmuutos ja käynnissä oleva sukupuuttoaalto torjutaan.

Koska meillä on ratkottavana suuria, maailmanlaajuisia ongelmia, voi vastuu tulevaisuudesta tuntua raskaalta.
Voi tuntua siltä, että omalla toiminnalla, tai Suomen toiminnalla,
ei ole merkitystä maailman mittakaavassa.

Moni miettii, kenellä on vastuu.

Vastuullisuuden vastakohtana näyttää usein olevan välinpitämättömyys, tekosyyt tai tietämättömyys.
Moni haluaa keksiä syitä sille,
miksi juuri meidän ei tarvitse tehdä mitään.
Vastuunpakoilun tie ei ole kuitenkaan Suomen tie.
Ei ole koskaan ollut, eikä pidä olla jatkossakaan.

Vastuun ei ole pakko olla raskas taakka harteilla.
Vastuunkanto lisää merkityksellisyyden tunnetta ja sysää parhaillaan liikkeelle muutosta parempaan,
kun voimme suojella sitä, mikä on meille arvokkainta.

Hyvät kuulijat,

Suomella on käsissään vastuun kantamisen valttikortit.
Meillä on vaurautta, osaamista ja kehittynyttä teknologiaa.
Meillä on toimiva ja turvallinen yhteiskunta.

Meillä on upea luonto ja sukupolvelta toiselle peritty arvostus sitä kohtaan.
Meillä on sisua, jonka voimalla tehdään ihmeitä.

Nyt me suomalaiset voimme näyttää tietä ilmastokriisin torjumisessa ja luonnon monimuotoisuuden pelastamisessa.
Meidän pitää kantaa vastuumme ainutkertaisen saimaannorppamme suojelusta.
Vain me suomalaiset voimme sen tehdä.
Meidän pitää torjua köyhyyttä ja eriarvoisuutta – koska meillä on vastuu toinen toisistamme.

Mä lähdin mukaan politiikkaan torjumaan köyhyyttä ja ilmastonmuutosta.
Edessä on aika, jolloin näitä kahta ei voi erottaa toisistaan.

Jag gick in i politiken för att motverka fattigdom och klimatkrisen. Vi kommer att möta en tid, då dessa två inte kan åtskiljas.

Meidän pitää uudistaa yhteiskuntamme päästöttömäksi,
kannustaa politiikalla parempiin ratkaisuihin.
Meidän on tehtävä tarvittavat muutokset oikeudenmukaisesti.
Niiden joilla on enemmän, on myös kannettava enemmän vastuuta.
Eriarvoisuus ei saa lisääntyä.
Eikä osattomuus kasvaa.

Meillä on tutkittua tietoa siitä, miten köyhyys voidaan poistaa.
Ilman riittävää toimeentuloa on vaikea luottaa yhteiskuntaan,
ja ilman luottamusta ei ole turvallista yhteiskuntaa.
Poliisien ja pelastusalan ammattilaisten kuvauksissa nousee tarina ihmisten huono-osaisuudesta, tarina sivuun jäämisestä.
Meidän pitää huolehtia, ettei vastuu muista kasaudu liikaa yksille,
jotta jokainen poliisi, pelastaja ja lähihoitaja jaksaisi työssään.

Ja jotta voimme torjua ilmastonmuutosta ja köyhyyttä kestävästi, meidän pitää rakentaa ennakoitavaa, vakaata ja avointa yhteiskuntaa.
Suomea, joka ei tingi ihmisoikeuksista,
ja jossa ymmärretään koulutuksen merkitys tasa-arvolle ja taloudelliselle menestykselle.

Nuoret johtavat ilmastonmuutoksen vastaista kamppailua. Yhä useamman nuoren tulevaisuudenusko ja luottamus yhteiskuntaan ovat koetuksella.
Olen myös pannut merkille, kuinka yhä useampi ikäihminen tuntee nuorten huolen. Lastenlapset kertovat siitä, eduskuntatalon edessä kampanjoivat nuoret muistuttavat siitä, tutkimukset todentavat sen.

Meillä on vastuu turvata ihan jokaisen oikeus ja mahdollisuus luottaa tulevaisuuteensa.

Me kaikki, mutta ennen kaikkea me poliitikot, olemme vastuussa elinkelpoisen planeetan ja monimuotoisen luontomme säilymisestä paitsi itsellemme, myös koko ihmiskunnalle.

Nykyiselle, mutta ennen kaikkea tulevalle.

Maria Ohisalo piti Porissa SuomiAreenalla suoran tv-puheen 15.7.2019.