Maksuttomuus koulutusjärjestelmän kivijalkana

Suomi on yksi maailman tasa-arvoisimmista maista ja yksi koulutusjärjestelmän keskeisimmistä tasa-arvoa luovista ja ylläpitävistä tekijöistä on maksuttomuus. Viime aikoina tuota maksuttomuutta on kuitenkin rapautettu ja pelkona on, että se rikotaan kokonaan.

Vaikka koulutus on Suomessa maksutonta peruskoulusta korkea-asteelle, vanhempien sosioekonominen asema vaikuttaa oppimistuloksiin vahvasti ja vanhempien koulutustaso ennustaa lasten koulutustasoa. Tämä tarkoittaa sitä, että matalasti kouluttautuneiden vanhempien lapset todennäköisemmin eivät hakeudu korkeakoulutukseen. Lisäksi vanhempien koulutustasolla on selkeä yhteys myös opiskelijan opintojen loppuunsaattamiseen. Läpäisyaste oli matalin niillä opiskelijoilla, joiden vanhemmat eivät olleet suorittaneet toisen asteen tutkintoa. 

Suomen tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä 50% ikäluokasta olisi korkeakoulutettuja. Tällä hetkellä todellisuus on, että Suomen koulutustaso ei ole noussut 1990-luvun jälkeen ja koulutetumpia ovat 1978 syntyneet. Selvästi nykyinen maksullisuuden ja lainapainotteisuuden hivuttamisen trendi, jonka Orpon hallituskin on ottanut omakseen, ei ole toimiva lääke osaamis- ja koulutustason nostoon. 

Meidän on pidettävä kiinni opiskelun maksuttomuudesta sekä opintojen aikaisesta toimeentulosta, jotta onnistumme nostamaan Suomen osaamis- ja koulutustasoa. Olemme koonneet yhteen 3 + 1 vihreää ehdotusta, joilla koulutuksen maksuttomuus toteutuisi. 

1. Maksuton koulutus on Suomen valttikortti

EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille säädettiin lukukausimaksut vuonna 2016. Heti maksujen asettamisen jälkeen näiden opiskelijoiden määrä laski lähes 4 600 opiskelijasta hieman alle 3 000 opiskelijaan. Maksuvelvollisia opiskelijoista oli hieman alle 1400 ja heistä apurahan sai lähes joka kolmas.

Orpon hallituksen suunnitelmissa on nostaa lukukausimaksuja täyskatteellistamalla sekä lisätä hakemusmaksu. Täyskatteellistaminen vaikuttaisi paitsi lukukausimaksujen suuruuteen, myös korkeakoulujen mahdollisuuksiin tarjota apurahoja. Täyskatteellistaminen on siis sekä kalliimpaa opiskelijoille että johtaa suoraan valtion rahoituksen leikkauksiin korkeakouluilta. Nousevat maksut ja vähenevät apurahat vaikuttavat siihen, kuinka moni Suomeen hakeutuu opiskelemaan.

Suomi tarvitsee lisää kansainvälisiä opiskelijoita, eivätkä lukukausimaksut tuo heitä tänne. Laadukas, maksuton koulutus on Suomen valttikortti ja myös paras tapa houkutella osaavia opiskelijoita juuri Suomeen. Sen vuoksi vihreät kannattavat lukukausimaksuista luopumista kokonaan. 

2. Varmistetaan maksuton lisäaika ja hakeutuminen korkeakouluun 

Jo nykyisellään lisäajan hakeminen ammattikorkeakouluopintoihin maksaa 50 euroa, ja Orpon hallitus on esittänyt samaa myös yliopiston puolelle. Maksullisuus lisäisi kynnystä saattaa keskeneräiset opinnot loppuun ja entisestään heikentäisi opiskelijoiden toimeentuloa. Orpon hallituksen toimien myötä opiskelijoilla on jo nyt käytössään entistä vähemmän tuloja, mikä ajaa opiskelijat töihin opintojen ohella, viivästäen opintojen suorittamista. 

Yllä olevan muutoksen lisäksi Orpon hallitus on nostamassa avoimen korkeakoulun maksuja. Avoin korkeakoulu tarjoaa jatkuvan oppimisen ohella osalle väylän päästä opiskelemaan korkeakouluun, mutta korkeiden maksujen vuoksi se ei ole kaikille mahdollista. 

Kaikilla näillä toimilla on myös negatiivisia vaikutuksia opiskelijoiden hyvinvointiin, eikä meillä ole varaa menettää yhtäkään nuorta. Lisäajan hakemismaksun lisäämisen sijaan, lisätään tasa-arvoa poistamalla lisäaikamaksut ammattikorkeakouluista sekä mahdollistetaan mahdollistetaan maksuttomat avoimet yliopisto-opinnot kaikille, joilla ei vielä ole opiskelupaikkaa.

3. Nostetaan opintorahaa ja saatetaan opiskelijoiden toimeentulo muun sosiaaliturvan tasolle

Opiskelijoiden huoli toimeentulosta on yksi merkittävimmistä hyvinvointia ja jaksamista heikentävistä asioista. Opintolainakanta on kasvanut huomattavasti viimeisen kahdeksan vuoden aikana. Euromääräisesti se on jopa kaksinkertaistunut vuoden 2017 opintotukiuudistuksen jälkeen. Suunta lainapainotteisuuden ja sosiaaliturvan leikkausten tiellä tulee kasvattamaan sitä entisestään. Vuonna 2022 korkeakoulututkinnon suorittaneiden mediaanilaina oli jo 22 660 euroa. Meillä onkin odottamassa nuorten lainapommi lähivuosina. 

Yhtä aikaa jo nyt kasvaneiden opintolainamäärien kanssa, ovat opintolainojen korot nousseet huomattavasti viimeisen muutaman vuoden aikana. Korkojen nousu näkyy Kelan tilastoissa, sillä korkoavustusta sai Vuonna 2022 sitä sai yli tuhat henkilöä, mikä oli lähes 60% aiempaa enemmän. Opintolainan korot on suojattava koronnousuilta. 

Opiskelijan tulee voida keskittyä opiskeluun ilman turvautumista opintolainaan. Vihreät korottaisivat opintorahaa 100 eurolla sekä pitkällä aikavälillä uudistaisivat koko opintotuen tuomalla opiskelijat perustulon piiriin. 

+1 Pidetään korkeakouluopinnot maksuttomina myös suomalaisille

Vuodesta toiseen lukukausimaksujen käyttöönottoa esitetään myös suomalaisille opiskelijoille, mitä Vihreät vastustaa jyrkästi. Tällä hetkellä lukuvuosimaksujen tyypillisin suuruus vaihtelee 6 000 – 12 000 euron välillä. Suomalaisten keskimääräinen ansiotulo vuodessa ennen verotusta on noin 45 000 euroa ja mediaanivarallisuus hieman yli 80 000 euroa, joka usein on kiinni esimerkiksi omassa kodissa. Monikaan ei siis pystyisi rahoittamaan opintojaan ilman lainaa. 

Jos nykyiseen mediaaniopintolainaan yhdistettäisiin esimerkiksi viiden vuoden opinnot yliopistossa 10 000 euron suuruisella lukuvuosimaksulla, puhuttaisiin yli 70 000 euron lainasta pelkästä opiskelusta. Jo nykyinen opintojen aikainen velkaantuminen vaikuttaa muun muassa valmistumisen jälkeisiin mahdollisuuksiin hankkia oma asunto tai siirtyä muuten elämässä eteenpäin. 

Meidän on pidettävä kiinni opiskelun maksuttomuudesta sekä opintojen aikaisesta toimeentulosta, jotta onnistumme nostamaan Suomen osaamis- ja koulutustasoa.