Maatalous tarvitsee uudistavan kriisipaketin

Vihreiden kansanedustajien Satu Hassin, Jenni Pitkon ja Heli Järvisen ehdottamat keinot hallituksen maatalouden tukipakettiin 28.3.2022. 

Hallitus valmistelee parhaillaan 300 miljoonan euron kriisipakettia maatalouden auttamiseksi. Paketilla on pikaisesti turvattava viljelijöiden toimeentulo. Sen lisäksi pakettiin tarvitaan uudistavia toimia, jotka lisäävät ruoantuotantomme omavaraisuutta vähentämällä maatalouden riippuvuutta jatkuvasti kallistuvasta fossiilienergiasta, tuontirehusta ja teollisista lannoitteista. On myös tiloja, joihin tämä kriisi ei pure kovaa. Niistä on otettava mallia kriisipaketin toimiin. Rahaa ei saa käyttää fossiiliriippuvuuden lisäämiseen.

Maatalouden kannattavuus on ollut heikkoa jo pitkään. Viljelijät tekevät tärkeää työtä, josta saatava korvaus on riittämätön. Nyt tilanne on pahentunut entisestään Venäjän aloittaman hyökkäyssodan seurauksien vuoksi.

Sota on tehnyt näkyväksi, kuinka paljon maataloutemme on riippuvainen ulkomailta tuoduista lannoitteista, rehusta ja fossiilienergiasta. Traktoreiden ja työkoneiden tankeissa käytetään öljypohjaista polttoainetta ja pellolle levitettävät lannoitteet valmistetaan venäläisistä raaka-aineista. Molempien hinnat ovat kriisin seurauksena lähteneet nopeaan nousuun, mikä kurjistaa maatalousyritysten tilannetta. Yhteensä maatalouden energian kulutuksesta 41 prosenttia koostuu polttoöljystä eikä Suomessa valmisteta lainkaan teollisissa typpilannoitteissa käytettyä ammoniakkia. Kasvinsuojeluaineet ovat 100 % tuontitavaraa. Eläinten rehusta osa tulee ulkomailta. 

Sodan seuraukset ruoantuotannolle voivat olla katastrofaalisia, sillä erityisesti eläintuotanto painii jo ennestään kannattavuuskriisissä muun muassa huonon satovuoden ja nousseiden tuotantokustannusten vuoksi. Moni tila on ilmoittanut joutuvansa supistamaan tuotantoa tai lopettamaan toiminnan kokonaan. 

Maatalouden kehittyminen niin kriisiherkäksi kuin se nyt on, ei johdu mistään luonnonlaista, vaan on harjoitetun maatalouspolitiikan tulos. Maatalouspolitiikka on vuosikymmenien ajan kannustanut tiloja erikoistumiseen ja tilakoon kasvattamiseen. EU-jäsenyyden ajan politiikkaa on ohjannut myös pyrkimys maksimoida EU:lta saatavat maataloustuet. Tämä on johtanut kasvi- ja eläintuotannon alueelliseen eriytymiseen, minkä johdosta osassa maata eläinten lantaa tulee liikaa ja osassa taas ollaan tuontilannoitteiden varassa. Samalla on aiheutettu päästöjä ilmaan ja vesistöihin.

Politiikka on kannustanut myös tilakohtaisten eläinmäärien kasvattamiseen, mikä on tarkoittanut isoja investointeja ja velkaantumista. Lisäksi eläinmäärän kasvattamisen mahdollistamiseksi tehty peltojen raivaaminen on ongelma myös vesistöille ja luonnon monimuotoisuudelle. Maatalouden kriisi on pikemminkin maatalouspolitiikan kriisi. On tärkeää, että nyt annettavalla kriisipaketilla korjaamme Suomen maatalouspolitiikan kurssia.

Mallia luomutiloilta

On hyvä huomata, että osalla maatiloista tuontituotteiden hinnan nousu ei aiheuta suuria vaikutuksia. Kun lannoitteet tulevat pellolle itse istutetuista typensitojakasveista, tuholaistorjunta hoidetaan biologisesti ja energiana käytetään kotimaista puhdasta ja uusiutuvaa energiaa, on tila huomattavasti paremmassa turvassa. Juuri näiden tilojen tekemistä ratkaisuista meidän on otettava mallia maatalouden kriisipakettiin.

Esimerkiksi luomuviljelijät eivät ole riippuvaisia Venäjältä tulevista keinolannoitteiden raaka-aineista, vaan niillä kiinnitetään huomiota maan hoitamiseen, biologiseen typensidontaan ja ravinteiden kierrättämiseen. Tällainen tuotantotapa on parempi paitsi ympäristön, myös huoltovarmuuden kannalta, koska ulkoisia tuotantopanoksia tarvitaan vähemmän. Luomualaa tulisikin kasvattaa ja luomun menetelmiä ottaa käyttöön myös muilla tiloilla, kuten tehdään agroekologisessa viljelyssä. 

Kriisipaketin on yhtäältä autettava viljelijöitä akuutin kriisin yli parantamalla tilojen taloutta. Sen lisäksi tarvitsemme mittavia toimia, jotka uudistavat maataloutta ja korjaavat sen nykyisiä rakenteita, jotka ovat osoittautuneet huonosti kriisejä kestäviksi.

Olennaista on, että nyt päätettävät tukitoimet eivät entisestään voimista riippuvuuttamme fossiilisesta energiasta ja teollisista lannoitteista. Se olisi pahinta, mitä voisimme tässä tilanteessa tehdä. Miljoonat eivät saa mennä nykyisten ongelmien syventämiseen. Päinvastoin: hallituksen maatalouden kriisipaketin on autettava tiloja irtautumaan fossiilienergiasta, tuontirehusta ja -torjunta-aineista sekä teollisista lannoitteista. Tavoitteena on oltava kokonaan fossiiliton maatalous. Uusiutuvaan energiaan ja ravinteiden kierrättämiseen satsaavat tilat selviävät paremmin myös kriiseistä. 

Pitkällä aikavälillä meidän on ohjattava ruoantuotantoamme kasvipainotteisempaan suuntaan. Nykyään Suomessa tuotetusta viljasta yli puolet käytetään eläinten rehuna. Lisäämällä kasvituotantoa ja vähentämällä eläintuotantoa mahdollistamme sen, että isompi osa Suomessa tuotetusta viljasta voidaan käyttää ihmisten ravinnoksi ja että riippuvuutemme tuontirehusta vähenee.

Esitämme, että hallituksen maatalouden tukipakettiin sisällytetään seuraavia keinoja: 

1. Parannetaan tilojen taloutta ja autetaan ne kriisin yli

• Nostetaan tuottajien työstään saamia hintoja kehittämällä tuottajien ja kaupan välisiä sopimuksia. Muutetaan lainsäädäntöä siten, että tuottajien ja kaupan välisiä sopimuksia päivitetään tiheämmin.
• Joustavoitetaan tilojen maksujen ja verovelkojen maksamista, jotta tilat eivät joudu maksuvaikeuksiin. Viljelijöiden rahojen on riitettävä laskujen maksamiseen.
• Helpotetaan tilojen lainan saamista lisäämällä valtion takaamia maksuvalmiuslainoja. Tilojen on saatava lainaa akuutin kassakriisin selättämiseen.
• Kannustetaan kauppoja kehittämään kuluttajille mahdollisuus maksaa ostamistaan elintarvikkeista esimerkiksi 10 % korkeampi hinta siten, että kaupat takaavat summan menevän suoraan tuottajille. Selvitysten mukaan suuri osa asiakkaista olisi valmis maksamaan ruoasta enemmän, kun he tietävät sen menevän tuottajan hyväksi. 
• Selvitetään tilojen suoramyynnin ja ruokarinkien vapauttamista arvonlisäverosta. Näin kannustetaan ihmisiä ostamaan ruokaa suoraan tuottajilta, jolloin myös tuottajien saama korvaus on suurempi.

2. Autetaan tiloja vähentämään riippuvuutta fossiilienergiasta ja teollisista lannoitteista – tukirahoja ei saa käyttää fossiiliriippuvuuden vahvistamiseen

• Lisätään maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuihin tarkoitettuja investointitukia ohjaamalla niihin polttoaineiden valmisteveron palautusjärjestelmän varoja ja korottamalla investointitukea osana tukipakettia. Kohdennetaan tukia erityisesti esimerkiksi aurinkopaneelijärjestelmien rakentamiseen. Aurinkopaneelijärjestelmien kannattavuus on parantunut merkittävästi ja niillä voidaan nopeasti lisätä tilojen energiaomavaraisuutta.
• Lisätään tukea ravinteiden kierrättämiseen ja biokaasun tuotantoon. Biokaasu lisää tilojen energiaomavaraisuutta ja parantaa tilojen taloutta myös sitä kautta, että biokaasua voi myydä tilan ulkopuolelle. Biokaasun tuotannossa biomassasta voidaan lisäksi valmistaa kierrätyslannoitteita, jotka vähentävät riippuvuutta ulkomailta tuoduista teollisista lannoitteista. Korotetaan maatilojen kierrätyslannoitevarastojen investointitukea.
• Lisätään voimakkaasti luomutuotantoa siten, että sen osuus peltopinta-alasta on 30 % vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa luomualan kaksinkertaistamista, sillä nykyään luomualan osuus on Suomessa 14,5 prosenttia. Luomutilat selviävät käynnissä olevasta kriisistä muita tiloja paremmin. Otetaan luomumenetelmiä käyttöön myös muilla kuin luomutiloilla. 
• Lisätään tukia ja neuvontaa maan kasvukuntoa parantavaan, satotasoja nostavaan ja hiiltä sitovaan hiiliviljelyyn sekä maanparannuskasvien käyttöön ja viljelykierron lisäämiseen. 
• Uudistetaan maatalouden tukijärjestelmä siten, että varmistamme kestävien ratkaisujen olevan viljelijälle aina edullisimpia. Tukipolitiikan tulee kannustaa viljelijöitä ympäristötoimiin – niiden tulee olla viljelijöille kannattavia, ei ylimääräinen rasite. Siirretään tukien painopistettä pinta-alaperusteisista tuista kohti tulosperustaisuutta.

3. Lisätään kasvituotantoa pitkällä aikavälillä 

• Kohdennetaan maataloustukia kasviperäisen ruoan tuotantoon. Lisätään kannustimia erityisesti valkuaiskasvien viljelyyn.
• Tuetaan kotimaisen kasvivalkuaisruokien tuotekehittelyä. Tuetaan viljelijöiden mahdollisuuksia osallistua kasviperäisten tuotteiden jatkojalostukseen esimerkiksi osuuskuntatoiminnan kautta.
• Lisätään kasvispainotteisen ruoan kysyntää julkisten hankintojen avulla. Lisätään kasvipainotteisen ruoan osuutta julkisissa ruokapalveluissa.