Luottamus sosiaali- ja terveyspalveluihin on palautettava – Vihreiden viisi keinoa

Suomalaiset ansaitsevat sosiaali- ja terveyspalvelut, joihin voi luottaa. Kun apua tarvitaan, sitä täytyy saada riittävän nopeasti, ei kuukausien jonottamisen jälkeen. Esitämme Orpon hallitukselle puoliväliriiheen viisi kokonaisuutta, joilla sosiaali- ja terveyspalveluiden romuttaminen loppuu ja luottamuksen palauttaminen voi alkaa.

Sosiaali- ja terveydenhuoltomme on suurien haasteiden edessä väestön ikääntyessä ja syntyvyyden laskiessa. Orpon hallituksen leikkaukset, aliresursointi ja pitkän aikavälin suunnitelmien puute heikentävät palveluiden saatavuutta ja laatua.

Vihreät tavoittelee sosiaali- ja terveyspalveluissa hyvinvointia, terveyttä ja turvaa jokaiselle. Tarjoamme ratkaisuja, joilla turvataan laadukkaat ja saavutettavat palvelut, panostetaan ennaltaehkäisyyn ja varmistetaan, ettei kukaan jää ilman tarvitsemansa apua. 

Vihreät ei leikkaisi sosiaali- ja terveyspalveluita henkihieveriin eikä sementoisi sotea menneisyyteen. Uudistamme palveluita niin, että ne toimivat luotettavasti muuttuvassa maailmassa. Tämä edellyttää hoitoon pääsyn nopeuttamista, hoidon jatkuvuuden turvaamista, sosiaalipalveluihin sekä lasten ja nuorten tulevaisuuteen panostamista, sote-alan ammattilaisten tukemista sekä kestävän rahoituksen kehittämistä jatkuvan leikkaamisen sijaan.

1. Hoitoon pääsyn nopeuttaminen

Hallituksen lyhytnäköisillä leikkauksilla ei synny kestäviä säästöjä. Sairaudet eivät helpotu jonottamalla, ne vain pahenevat.

Orpon hallitus heikentää perusterveydenhuoltoa merkittävillä leikkauksilla ja täysin epärealistisella aikataululla. Hoitotakuu pitenee kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen ja suun terveydenhuollossa neljästä kuukaudesta kuuteen. Samaan aikaan hallitus korottaa terveydenhuollon asiakasmaksuja ja lääkkeiden alkuomavastuuta. Nykyiset pidemmät odotusajat voivat johtaa hoidon viivästymiseen, sairauksien pahenemiseen ja päivystyspalvelujen kuormittumiseen.

Vihreät nopeuttaisi hoitoon pääsyä:

• palauttamalla hoitotakuun kahteen viikkoon perusterveydenhuollossa ja kolmeen kuukauteen suun terveydenhuollossa
• kehittämällä liikkuvia palveluita, kuten kiertäviä hoitajia ja lääkäreitä. Näitä palveluja kaivataan erityisesti harvaan asutuilla alueilla sekä ikääntyneiden palveluiden tarjoamisessa
• hyödyntämällä työterveyshuollossa toimivia työkaluja kuten etävastaanottoja kaikilla alueilla
• laajentamalla terapiatakuu alle 23-vuotiaista kaikenikäisille ja perustamalla matalan kynnyksen mielenterveyspisteen jokaisen kunnan alueelle
• helpottamalla sote-alan ammattilaisten työtä hyödyntämällä vastuullisesti digitalisaation ja tekoälyn mahdollisuuksia, esimerkiksi automatisoimalla lääkäreiden sanelun kirjaamista tietojärjestelmiin

2. Hoidon jatkuvuuden vahvistaminen

Sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän kehittämisessä vaaditaan ratkaisuja hoidon jatkuvuuteen: jos ajan saisi oman tutun lääkärin vastaanotolle, voitaisiin sekä tarjota parempaa ja pitkäjänteisempää hoitoa että säästää kustannuksissa. 

Aliresursointi ja lääkäripula pahentavat tilannetta, ja järjestelmä keskittyy akuuttien ongelmien ratkaisemiseen pitkäaikaisen hoidon ja ennaltaehkäisyn kustannuksella. Orpon hallituksen leikkaukset syventävät ongelmia kasvattaen kustannuksia ja kuormittaen erikoissairaanhoitoa.

Vihreät turvaisi hoidon jatkuvuuden:

• toteuttamalla omalääkäri- ja omahoitajamallin sekä paljon palveluita tarvitseville myös moniammatillisen omatiimin, jossa eri alojen ammattilaiset tukevat hoidossa pitkälläkin aikavälillä
• hyödyntämällä ammatinharjoittajamallia, jossa myös yksityisen sektorin resurssit saadaan käyttöön omalääkärimallin toteuttamiseksi eri alueilla
• laajentamalla Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella pilotoitua palkitsemisjärjestelmää, joka kannustaa ennaltaehkäisevään hoitoon ja vähentää päivystysten ruuhkautumista
• panostamalla hyvinvointia ja terveyttä tukevia toimia, kuten liikuntamahdollisuuksiin, lähiluontoon ja elintapaohjaukseen, sekä vahvistamalla hyte-kertoimia hyvinvointialueiden ja kuntien valtionrahoituksessa
• perumalla sosiaali- ja terveysalan järjestöt halvaannuttavat 80 miljoonan euron leikkaukset sekä tukemalla järjestöjen asemaa valtionavustuksia kehittäessä

3. Sosiaalipalveluihin panostaminen

Kun hallitus leikkaa sosiaalipalveluilta, se leikkaa perheiltä, lapsilta ja nuorilta sekä haavoittuvassa asemassa olevilta ihmisiltä. Leikkaukset vaikeuttavat heidän mahdollisuuksiaan saada apua ja tukea ajoissa. Päihdeongelmat tai lastensuojelun, turvakotipaikan tai perhepalveluiden tarve eivät katso tulotasoa – jokainen voi tarvita apua jossain elämänsä vaiheessa. 

Leikkausten vaikutukset ovat kauaskantoisia, kun ongelmat kasautuvat ja niiden ratkaiseminen muuttuu entistä kalliimmaksi ja raskaammaksi. Samalla hallitus on heikentänyt sosiaaliturvaa, joka heikentää kaikkein vaikeimmassa taloudellisessa asemassa olevien tilannetta entisestään. 

Sosiaalipalvelut jäävät liian usein muiden sosiaali- ja terveyspolitiikan sektoreiden jalkoihin. Vihreät puolustaa sosiaalipalveluita myös silloin, kun muut katsovat sivuun. 

Vihreät panostaisi sosiaalipalveluihin:

• perumalla hallituksen sosiaalihuoltoon kohdistuvat leikkaukset
• ehkäisemällä lähisuhdeväkivaltaa ja kouluttamalla lähisuhdeväkivallan havaitsemiseen sote- ja pelastustoimen palveluissa. 
• lisäämällä turvakotien määrää Istanbulin sopimuksen velvoitteita vastaavalle tasolle
• kehittämällä ikäihmisten perhehoitoa sekä mahdollistamalla osittaisen hoitovapaan käytön yli 75-vuotiaiden läheisille
• kitkemällä asunnottomuutta perumalla leikkaukset sosiaalisen asunnontuotantoon ja panostamalla asumisneuvontaan
• parantamalla mielenterveys- ja päihdepalveluiden yhteensovittamista niin, että päihteettömyys ei ole vaatimus mielenterveyspalveluiden saamiselle
• ottamalla perhekeskuksen palveluvalikoimaan teinineuvolat
• säilyttämällä sote-alojen koulutusvaatimukset ja opintojen kesto riittävällä tasolla
• lisäämällä resursseja sosiaalityön ja sosiaalitieteiden tutkimukseen, jotta saadaan vaikuttavuustietoa monialaisen sosiaalityön tueksi
• huomioimalla sosiaalityön merkityksen erityisesti paljon palveluita käyttävien kokonaistilanteen kartoittamisessa ja palveluiden koordinoinnissa

4. Henkilöstön hyvinvointi

Ilman osaavia ammattilaisia ei ole myöskään sosiaali- ja terveyspalveluita. Julkisen sektorin aloja vaivaa kova työvoimapula.  Palveluiden lisäksi myös alan ammattilaiset ovat jo nyt liian kuormittuneita.

Hallitus tuntuu irtaantuneen alan ammattilaisten arjesta. Leikkaukset ajavat hyvinvointialueet säästämään henkilöstöstä tilanteessa, jossa työvoimasta on jo valmiiksi pulaa. Lomautukset sekä palkanlisistä ja jo valmiiksi vähäisistä eduista leikkaaminen eivät paranna työntekijöiden työhyvinvointia ja alalla pysyvyyttä.

Vihreät parantaisi työntekijöiden hyvinvointia:

• perumalla vientivetoisen työmarkkinamallin sekä muut hallituksen työmarkkinaheikennykset
• panostamalla alan ammattilaisten koulutusmahdollisuuksiin esimerkiksi aikuiskoulutustukea kehittämällä
• osallistamalla henkilöstöä suunnittelemaan ja kehittämään omaa työtään koskevia muutoksia ja parantamalla työhyvinvointia systemaattisesti
• huolehtimalla, että vuorotyöstä maksetaan asianmukaiset erilliskorvaukset
• panostamalla maahanmuuttavien ammattilaisten kielikoulutukseen ja laskemalla perheenyhdistämisen tulorajaa

5. Itsehallinnon ja palveluiden laadun turvaaminen riittävällä rahoituksella

Hallitus pakottaa hyvinvointialueet tekemään suuria leikkauksia kohtuuttoman lyhyellä aikataululla. Leikkaukset johtavat työntekijöiden irtisanomisiin, palveluiden tason heikkenemiseen ja jopa potilaiden lakisääteisten palveluiden vaarantumiseen. Säästöt kohdistuvat usein ennaltaehkäiseviin tai alkuvaiheen palveluihin. Tämä lisää entisestään painetta jo valmiiksi nousussa oleviin erikoissairaanhoidon palveluihin, sillä omia asioitaan ei pääse hoitamaan ennen kuin ne kriisiytyvät.

Sosiaali- ja terveyspalveluita ei pelasteta leikkaamalla niitä henkihieveriin varsinkaan, kun yhtäaikaisesti ohjataan valtion rahaa yksityisten terveysjättien taskuun. 

Vihreät korjaisi hyvinvointialueiden rahoitusta:

• pidentämällä alijäämien kattamisvelvoitteen neljään vuoteen
• antamalla hyvinvointialueille verotusoikeuden. Maakuntaveron tavoitteena on vahvistaa hyvinvointialueiden itsemääräämisoikeutta ja se voidaan toteuttaa kokonaisveroastetta nostamatta
• jatkamalla monikanavarahoituksen purkamista