Luontokato voidaan kääntää – nyt on aika pelastaa luonnon monimuotoisuus

Maailman luonto on heikolla tolalla. Ihmisen tapa ylikuluttaa luonnonvaroja ja käyttää niitä kestämättömällä tavalla on monin tavoin vaarantanut luonnon ja lajien tulevaisuutta. YK:n luontopaneeli varoittaa, että jopa miljoona lajia on vaarassa kadota sukupuuttoon jollemme käännä suuntaa pian. Lajikato esimerkiksi pölyttäjien määrän heikentyessä uhkaa myös ruokaturvaa, omaa tulevaisuuttamme. EU:n uusi biodiversiteettistrategia on nyt historiallinen tilaisuus Suomelle ja Euroopalle olla suunnannäyttäjiä kestävän talouden rakentamisessa ja luonnon vaalimisessa.

Ensimmäistä kertaa koskaan tavoitteet on asetettu riittävän korkealla. Nyt on päättäjien tahdosta kiinni toteutuvatko ne – ja siihen tarvitaan myös kansalaistoimintaa. Suomessa se tarkoittaa kestävämpää metsä- ja maataloutta sekä isoa panostusta luonnonsuojelun ja lajisuojelun lisäämiseen.

EU:n komission tänään julkistama biodiversiteettistrategia asettaa oikeat tavoitteet vuoteen 2030 mennessä saavutettaviksi. Tavoite suojella 30 prosenttia maa- ja meripinta-alasta on hyvä lähtökohta sen varmistamiseksi, että nyt heikosti yhteen kytkeytyneitä suojelualueita vahvistetaan verkostoina ja että vanhat metsät suojellaan. Huomiota tulee kiinnittää myös suojelun laatuun: tiukasti suojeltujen alueiden tavoite on 10 % maa- ja vesialueista. Merten suojelu elvyttää kalakantoja ja vaalii arvokkaita vedenalaisia luontotyyppejä. Samoin on tärkeää, että EU asettaa tavoitteeksi ennallistaa 30 prosenttia jo luonnoltaan taantuneista maa-alueista. Suomessa tämä tarkoittaa jo hallituksen käynnistämän Helmi-ohjelman mukaisia toimia lintukosteikkojen ja suoalueiden ennallistamiseksi entistä määrätietoisemmin. Tavoite torjunta-aineiden määrän vähentämiseksi ja erityisen haitallisten aineiden kieltämiseksi on välttämätöntä, jotta suojelemme hyönteisiä ja pölyttäjiä. Pörriäisiä ei pelasteta pelkästään hyönteishotelleilla vaan lopettamalla niiden myrkyttäminen.

EU:n tavoitteet eivät sellaisenaan sido jäsenmaita tiettyyn toimintatapaan, mutta komissio näkee mahdollisena sitovat toimet, jollei edistystä tapahdu vuoteen 2023 mennessä jäsenmaiden omilla toimilla. Tämä on hyvä perälauta, jolla varmistetaan kaikkien jäsenmaiden osallistuminen luontokadon torjumiseen ja monimuotoisuuden vaalimiseen.

Suomessa on kehitetty paljon uusia ratkaisuja luonnolle kestävämpien menetelmien käyttöönottamiseksi maa- ja metsätaloudessa. Tärkeää on myös muistaa, että ilmastonmuutosta ei torjuta lyhytjänteisesti tavoilla, jotka entisestään vahingoittavat luonnon monimuotoisuutta. Meidän on otettava käyttöön taloudessamme sellaisia ratkaisuja, jotka vaalivat sekä ilmastoa että luontoa. Nyt ne pitää vain toteuttaa: tämä on näille aloille myös mahdollisuus kehittää kestävämpiä tuotteita, joille on entistä suurempi kysyntä tulevaisuudessa. Jatkuva kasvatus metsätaloudessa sekä hiiliviljely ja biodiversiteettiä vaalivan pinta-alan lisääminen maataloudessa ovat isoja mahdollisuuksia tehdä näistä aloista luonnon kiertokululle kestävämpiä ja vähentää myös niiden ekologista ja hiilijalanjälkeä.

Suomalaiset arvostavat luontoa. Tänäkin poikkeuksellisena keväänä moni on kulkenut metsäpoluilla ja osallistunut lintuhaasteeseen. Kesällä vietämme aikaa mökeillä, lintuja ja luontoa tarkkaillen. Meidän on muistettava se, että luonto ei ole jotain jossain ihmisen toiminnan ulkopuolella. Koko oma hyvinvointimme ja tulevaisuutemme perustuu luonnon hyvinvointiin. Me olemme osa luontoa. Luonnonsuojelu on myös ihmisen suojelua. Samalla jokaisella lajilla on myös oma itseisarvonsa, olemassaolon oikeutuksensa.

Olemme täällä vaalimassa hyvää tulevaisuutta, emme riistämässä sitä tulevilta sukupolvilta ja lapsiltamme. EU:n biodiversiteettistrategia on mahdollisuus muuttaa taloutemme luonnolle kestäväksi ja samalla se asettaa esimerkkiä muulle maailmalle YK:n luontokokoukseen Kunmingissa Kiinassa ensi keväänä. Tämä tilaisuus kannattaa käyttää hyväksi yhteisen luontomme pelastamiseksi.