Luontokadon torjunta etenee – hallitus suojellut tuhansia hehtaareja soita ja metsiä

Luonnon monimuotoisuuden suojeluun on tällä hallituskaudella tartuttu toden teolla ja tulokset puhuvat puolestaan. Luonnonsuojelun ennätyskorkean rahoituksen ansiosta olemme suojelleet, ennallistaneet ja kunnostaneet Suomen luonnon helmiä. Pelkät suojelutoimet eivät kuitenkaan riitä. Luonto ja sen huomioiminen tulee ottaa osaksi kaikkea päätöksentekoa. 

Tänään vietettävä luonnon monimuotoisuuden päivä muistuttaa meitä luonnon merkityksestä. Ihmiskunta on täysin riippuvainen monimuotoisesta luonnosta – sen tuottamasta viljeltävästä maasta, puhtaasta vedestä, raikkaasta ilmasta ja muista ekosysteemipalveluista.

Kun laji toisensa jälkeen katoaa ihmistoiminnan seurauksena, vaarantuu luonnon toiminta ja sitä kautta myös ihmisen hyvinvointi. Luonnossa lajit ovat kuin muttereita linja-autossa. Jos yksi osa katoaa, voi linja-auto jatkaa kulkuaan. Emme kuitenkaan tiedä, minkä osasen poistaminen johtaa koko systeemin romahtamiseen. Sama pätee myös luonnossa.

Tällä hallituskaudella olemme onnistuneet luonnonsuojelussa hyvin. Olemme nostaneet luonnonsuojelun rahoituksen historiallisen korkealle. Se on tärkeää, koska luonnonsuojelussa rahalla todellakin on merkitystä. 

Rahoitus on mahdollistanut sen, että olemme suojella yksityishenkilöiden omistamia arvokkaita luontokohteita. Esimerkiksi viime vuonna hankimme metsiensuojeluohjelma METSO:n kautta pysyvään suojeluun 5 500 hehtaaria metsiä, ja laajensimme metsiensuojelun myös pohjoiseen Suomeen.

Historiallinen on myös viime vuonna käynnistämämme Helmi-ohjelma, jolla parannetaan heikentyneiden elinympäristöjen tilaa. Ohjelman ensimmäisenä toimintavuonna laitoimme pitkään paikallaan junnanneen soidensuojelun hyvään vauhtiin, ja soiden ennallistamisessa vuosi oli ennätyksellinen. Yhteensä suojelimme soita yli 5 500 hehtaaria ja ennallistimme 3 300 hehtaaria. Soiden suojelulla ja ennallistamisella on kiire, sillä yli puolet suoluontotyypeistämme on uhanalaisia ja Suomen soita on ojitettu niin paljon, että jos ojat asetettaisiin peräkkäin, ulottuisivat ne miltei kaksi kertaa Maasta Kuuhun ja takaisin.

Helmi-ohjelmassa kunnostettiin ja ennallistettiin viime vuonna myös muun muassa perinnebiotooppeja, lintuvesiä, valkoselkätikkametsiä, lehtoja ja paahderinteitä. Hallituksen on määrä päättää pian myös ohjelman jatkamisesta vuoteen 2030 asti. Ympäristöhallinnon asiantuntijat ympäri maata ovat todenneet, että näin paljon resursseja luonnon ennallistamiseen ei ole ollut aikoihin.

Vaikka luonnonsuojelu etenee nyt erittäin hyvin ympäristöministeriön hallinnonalalla, ihmettelee moni syystäkin toimien hitautta muilla sektoreilla. Pelkkä luontoalueiden suojelu ja ennallistaminen ei riitä, sillä luontokadon juurisyynä on ylikulutus ja kestämätön elämäntapamme. Siksi on tärkeää, että luonto otetaan läpileikkaavasti huomioon kaikessa ihmistoiminnassa halinnonalasta riippumatta.

Tehtävä on haastava, sillä emme useinkaan huomaa luonnon tuottamaa arvoa. Hiljattain julkaistu Iso-Britannian hallituksen tilaama raportti professori Partha Dasguptalta osoitti, että luonto on ihmiselle arvokasta pääomaa, vaikka se ei näykään valtiontalouden tilinpidossa samalla tavalla kuin esimerkiksi yritysten, työpaikkojen ja sijoitusten tuoma arvo. Dasguptan raportista tulee ottaa oppia myös Suomessa.

Dasgupta esittää, että luonnolle asetettaisiin hinta, jolloin sen hyödyntämisestä – ja tuhoamisesta – aiheutuisi kustannuksia. Se, miten jollekin korvaamattoman arvokkaalle voidaan määrittää hinta, on vaikea tehtävä. 

Joillekin luonnon tuottamille palveluille on jo kuitenkin onnistuttu laskemaan alustava hinta. Esimerkiksi hyönteispölytyksen taloudellisen arvon arvioitiin olleen USA:ssa 34 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuonna 2012.

Yksi esimerkki luontohaitalle asetetusta hinnasta on eurooppalainen päästökauppa, joka on onnistunut vähentämään muun muassa turpeenpolttoa Suomessa. Kun hiilidioksidin vapauttamisesta joutuu maksamaan, ovat yritykset vähentäneet päästöjään.Se hyödyttää myös suoluontoa, jota turpeennosto tuhoaa. Uusia taloudellisia keinoja luonnon suojelemiseksi tulee etsiä ja kehittää aktiivisesti.

Lopulta kyse on paitsi markkinoista, myös ihmisten arvoista ja kulttuurista. Ihmisen ja luonnon hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Meidän tulisi ymmärtää olevamme kiinteä osa luonnossa ja oppia elämään sen kanssa rinta rinnan. Luonnon monimuotoisuuden päivä on omiaan muistuttamaan meitä tästä. 

Lähde siis ulos tutkailemaan kevääseen herännyttä monimuotoista suomalaista luontoa – hyvää luonnon monimuotoisuuden päivää!