Luonto osaksi taloudellista päätöksentekoa

Luonnon ja talouden yhteys tunnistetaan jo laajasti. Luonnon arvon mittaaminen on kuitenkin vielä käytännössä vähäistä, eikä luontohaitan aiheuttamisesta makseta tällä hetkellä oikeaa hintaa. Jotta voimme huomioida luontopääoman paremmin päätöksenteossa, sille on määriteltävä hintalappu ja kytkettävä se osaksi talousjärjestelmäämme.

Yhden ratkaisun tähän tarjoaa ekosysteemitilinpito. Ilman hyvinvoivaa ja monimuotoista luontoa ei ole puhdasta juomavettä, ruokaa tai lääkkeitä. Luonto ylläpitää terveyttämme, säätelee sääolosuhteita sekä tarjoaa arvokkaita virkistyspalveluita. Luonto on myös kaiken yritystoiminnan perusta. Toisin sanoen ilman luontoa ei ole myöskään taloutta.

Vaikka luonnon ja talouden välisen yhteyden tutkimuksella on pitkät perinteet, on ajatuksesta tullut valtavirtaa vasta hiljattain. Luontokato on herättänyt viime vuosien aikana erityisesti elinkeinoelämän huomion. Yrityksissä ymmärretään, että jos monimuotoinen luonto katoaa, katoavat myös edellytykset yritysten kannattavalle toiminnalle.

Vaikka luonnon ja talouden yhteys tunnistetaan nykyään jo laajasti, luonnon arvon mittaamisen käytännön toteutuksessa on vielä haasteita. Keskeinen ongelma on, että nykyiset taloudelliset mittarit eivät ota huomioon luonnon arvoa. Luontohaitan aiheuttamisesta ei siis makseta tällä hetkellä oikeaa hintaa.

Luonnon arvoa voidaan hahmottaa luontopääoman käsitteen kautta. Luontopääomalla tarkoitetaan niitä kaikkia palveluita, joita luonto meille tarjoaa. Luontopääomaa on esimerkiksi luonnosta saatava energia ja materiaali, mutta myös hyödyt kuten hiilensidonta ja kasvien pölytys. Luontopääomaa on hoidettava kestävästi, jotta se voi jatkossakin tarjota edellytykset ihmisten hyvinvoinnille ja taloudelle.

Jotta luontopääoma saadaan mukaan taloudelliseen päätöksentekoon, sitä on mitattava. Yksi keskeinen työkalu tähän on ekosysteemitilinpito.

Tällä hetkellä kansantalouden tilinpito keskittyy erityisesti bruttokansantuotteen eli BKT:n mittaamiseen. Se mittaa taloudessa tuotettujen tuotteiden ja palveluiden yhteenlaskettua arvoa tiettynä ajanjaksona. BKT on eri maiden välillä vertailukelpoinen mittari, ja se toimii hyvin karkeana arviona talouden tilasta. BKT ei kuitenkaan mittaa esimerkiksi ihmisten hyvinvointia tai luontopääomaa.

Ekosysteemitilinpito tarjoaa ratkaisuja näihin haasteisiin. Ekosysteemitilinpidon avulla voidaan tarkastella ekosysteemien tilaa sekä sen yhteyttä esimerkiksi taloutta, työllisyyttä ja hyvinvointia kuvaaviin lukuihin. Näin saadaan kokonaisvaltainen kuva siitä, kuinka hyvin talous, ihmiset ja luonto voivat.

YK julkaisi vuonna 2021 kansainvälisen standardin ja suositukset ekosysteemitilinpidolle.
Se on jo käytössä esimerkiksi Hollannissa ja Isossa-Britanniassa. Myös EU:ssa valmistellaan parhaillaan ekosysteemitilinpidon käyttöönottoa.

Suomessa ekosysteemitilinpitoon ja luontopääomaan liittyvä tutkimus on maailman huipputasoa. Suomen kannattaakin nyt olla hyvissä ajoin liikkeellä, ja valmistella riittävän kattava sekä Suomen olosuhteisiin soveltuva ekosysteemitilinpidon malli.

Tyhjästä ei tarvitse aloittaa, sillä Sitran 24.1.2024 julkaisemassa ekosysteemitilinpitoa käsittelevässä työpaperissa esitetään konkreettiset askeleet ekosysteemitilinpidon käyttöönottoon. Tekniset haasteet on siis jo selätetty, ja ekosysteemitilinpidon käyttöönotto ja hyödyntäminen päätöksenteossa on vain poliittisesta tahdosta kiinni.

Orpon hallitusohjelmassa on kirjaus, että hallitus valmistelee toimintamallin, joka mittaa BKT:n rinnalla kokonaiskestävyyttä eli hyvinvointia, talouden kannattavuutta ja ympäristön tilaa. Ekosysteemitilinpito on tähän toimiva työkalu.

Nyt onkin tärkeä varmistaa, että hallitus ottaa viipymättä ekosysteemitilinpidon käyttöön siten, että se palvelee mahdollisimman hyvin yhteiskunnan tarpeita. Suomi on lupautunut pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä. Se onnistuu vain, kun luonnon arvo otetaan huomioon kaikessa taloudellisessa päätöksenteossa.