Luonnonsuojelun uusi aika on alkanut – teimme periaatepäätöksen mittavista toimista luontokadon pysäyttämiseksi

Teimme hallituksessa historiallisen periaatepäätöksen laajoista ja monipuolisista luonnonsuojelutoimista. Aiomme suojella, ennallistaa, kunnostaa ja hoitaa kymmeniä tuhansia hehtaareja arvokkaita elinympäristöjä laajentamalla viime vuonna aloittamaamme menestyksekästä Helmi-elinympäristöohjelmaa vuoteen 2030 asti. Päätös asettaa suuntaviivoja koko vuosikymmenen luonnonsuojelutyölle. Tavoitteenamme on luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen.

Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on ilmastonmuutoksen ohella planeetan suurimpia uhkia. Luonto köyhtyy huolestuttavaa vauhtia myös Suomessa. Maamme eliölajeista joka yhdeksäs ja luontotyypeistämme joka toinen on uhanalainen.

Tällä hallituskaudella olemme toden teolla tarttuneet luontokadon torjuntaan aiempaa tehokkaammin. Nostimme hallituskauden alussa luonnonsuojelun rahoituksen ennätyskorkealle tasolle, mikä on mahdollistanut uusien alueiden hankkimisen suojeluun ja käsiparien palkkaamisen luonnonsuojelutoimiin.

Korotetulla rahoituksella käynnistimme viime vuonna Helmi-elinympäristöohjelman, joka on historiallisen suuri luonnonsuojeluteko. Tänään päätimme hallituksessa, että menestyksekkäästi alkanutta Helmiä jatketaan vuoteen 2030 asti kunnianhimoisin tavoittein. 

Helmi on lottovoitto Suomen luonnolle. Ohjelmassa muun muassa suojellaan ja ennallistetaan soita sekä kunnostetaan ja hoidetaan metsiä, lintuvesiä, rantoja, pienvesiä ja perinneympäristöjä, kuten niittyjä ja ketoja. Tulemme lisäämään suojelualueiden määrää ja palauttamaan jo heikentyneiden elinympäristöjen luontoarvoja.

Ohjelman laajalta toimien paletilta on syytä odottaa paljon. Jo ensimmäisenä toimintavuonna 2020 Helmi oli menestys. Soiden ennallistaminen ylsi ennätyslukemiin tuloksena yli 3 300 ennallistettua hehtaaria.

Myös pitkään paikoillaan junnannut soidensuojelu saatiin viime vuonna vihdoin vauhtiin. Suojelimme yli 5 500 hehtaaria arvosoita. Tuore selvitys osoittaakin, että yksityisten soiden suojeluala oli vuonna 2020 kaksinkertainen verrattuna aiempien neljän vuoden aikana suojeltuun pinta-alaan.

Kuluvalle vuosikymmenelle Helmi-ohjelmassa on 40 tavoitetta. Näitä ovat esimerkiksi suojella 60 000 hehtaaria soita, ennallistaa 59 300 hehtaaria soita, kunnostaa 200 arvokasta lintuvesistöä, kunnostaa ja perustaa 500 suojeluverkoston ulkopuolista lintukosteikkoa, kasvattaa hoidettujen perinnebiotooppien määrä 52 000 hehtaariin ja palauttaa kalojen vaellusyhteyksiä 700 virtavedessä. Lisäksi luonnontilaan palautetaan puroja, lähteitä, vesistöjen rantoja sekä metsäelinympäristöjä, kuten kuusettuneita lehtoja tai umpeenkasvaneita paahdeympäristöjä. 

Ohjelman vahvuutena ovat sen konkreettiset toimenpiteet. Niitä Suomen luonto tarvitsee kipeästi. Tulevina vuosina täytetään soille kaivettuja ojia, puretaan ihmisten rakentamia kalojen vaellusesteitä ja hoidetaan umpeen kasvaneita perinnebiotooppeja. Toimia tehdään niin suojelualueilla kuin niiden ulkopuolella.

Helmi-ohjelma tärkeä osa luontokadon torjuntaa

Helmi-ohjelman toimien ansiosta suojelualueiden määrä kasvaa ja uhanalaisten lajien tarvitsemat elinympäristöt elpyvät. Ohjelma on tärkeä osa toimiamme luontokadon pysäyttämiseksi. 

Olen onnellinen siitä, että periaatepäätös Helmi-ohjelma on nyt hyväksytty. Ohjelman toimien toteuttaminen on merkittävä panostus luonnonsuojeluun ja sen tarvitsema rahoitus on yhteensä yli 750 miljoonaa euroa vuosikymmenen aikana. Lisäksi perinnebiotooppien hoitoa rahoitetaan maaseudun kehittämisohjelman rahoituksella. 

Kiitos tämän hetkisen historiallisen paljon korotetun luonnonsuojelun rahoituksen turvin, olemme oikealla uralla. On tärkeää, että myös tulevat hallitukset jatkavat samalla polulla luonnon monimuotoisuuden turvaksi.

Helmi-ohjelman lisäksi luontokatoa torjutaan ympäristöministeriön johdolla monella muullakin keinolla. Esimerkiksi metsiensuojeluohjelma METSO on saavuttamassa tavoitteensa lähivuosina ja olemme laajentaneet metsiensuojelua tällä hallituskaudella myös Pohjois-Suomeen. Perustamme myös uusia maakunnallisia suojelualueita ja kansallispuistoja sekä tehostamme Itämeren rehevöitymistä estäviä toimia etenkin Saaristomerellä. 

Uudistamme myös esimerkiksi luonnonsuojelulakia ja vaikutamme syksyllä YK:n biodiversiteettikokouksessa sen puolesta, että 30 prosenttia planeettamme maa- ja merialueista suojellaan.

Vaikka luonnonsuojelu etenee nyt erittäin hyvin ympäristöministeriön hallinnonalalla, ihmettelee moni syystäkin toimien hitautta muilla sektoreilla. Pelkkä luontoalueiden suojelu ja ennallistaminen ei riitä, sillä luontokadon juurisyynä on ylikulutus ja kestämätön elämäntapamme. Siksi on tärkeää, että luonto otetaan läpileikkaavasti huomioon kaikessa ihmistoiminnassa halinnonalasta riippumatta.