Luonnon tila jatkaa yhä heikkenemistään EU:ssa – EU-maiden tulee kääntää suunta nyt

Luonnon tilaa koskevasta tuoreesta raportista käy ilmi, että vaikka luonnon ja lajien suojeluun asetettiin jo vuosikymmen sitten monia tavoitteita, lajikato ei ole pysähtynyt – päin vastoin: monen lajin tilanne on heikentynyt viime vuosina entisestään, ja lajien olemassaololle välttämättömät elinympäristöt jatkavat yhä huononemistaan. Euroopan unionin tuore päätös ohjata tulevaisuudessa 10% budjetistaan biodiversiteetin vaalimiseen on ensi askel suunnan muuttamiseksi.

Lokakuussa julkaistu Euroopan ympäristöviraston State of the Nature -raportti osoittaa, että EU-tasolla jopa 80% elinympäristöistä voi huonosti. Raportista käy selvästi ilmi, että luonnon monimuotoisuutta koskevan EU:n vuoteen 2020 ulottuvan strategian tavoitteita ei ole saavutettu. Joillakin suo- ja kosteikkoalueilla on EU-lainsäädännön ja ennallistoimien seurauksena tapahtunut lievää edistystä, ja aiemmin korkean uhanalaisuuden alaiset lintulajit voivat niillä hieman paremmin. Eritoten maatalousmaalla ja metsissä lajit voivat kuitenkin entistä huonommin.

Mikä aiheuttaa tuhoja luonnolle?

Kestämätön maa- ja metsätalous, saastuminen ja kaupunkien laajeneminen ovat suurimmat syyt luonnon monimuotoisuuden rajuun vähenemiseen Euroopassa. Tämä uhkaa tuhansien eläinlajien ja elinympäristöjen selviytymistä. 

Maa- ja metsätaloutemme ei ole kestävää, mikä näkyy yhä kiihtyvänä lajikatona eritoten juuri maatalous- ja metsätalousmailla. Euroopan parlamentin enemmistö äänesti lokakuun lopulla kantansa CAP-paketista, EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta. Valitettavasti parlamentin enemmistö hyväksyi huonon ehdotuksen. Vihreät äänestivät esitystä vastaan, sillä se jatkaa tehottomien, jopa ympäristölle haitallisten maataloustukien jakamista vain pienin parannuksin aiempaan verrattuna.

Näillä eväillä ei ohjata maataloutta kestäväksi ilmastolle eikä luonnolle. Se on huono asia myös maataloudelle. Kestävällä maataloudella voisi olla valtava potentiaali lajien monimuotoisuudelle ja eurooppalaiselle, paikallisesti tuotetulle ja terveelliselle ruoalle, ja maanviljelijöiden toimeentulolle. Siksi vihreät tekee edelleen töitä sen eteen, että maataloustukiuudistusta saadaan muokattua luonnonsuojelua ja ilmastokriisin hillitsemistä tukevaksi. Komission puheenjohtaja von der Leyen on luvannut ottaa huolet vakavasti jatkoneuvotteluissa jäsenmaiden, europarlamentin ja komission kesken maatalousratkaisun viimeistelyssä.

Kestävää metsätaloutta ovat vain sellaiset toimet, jotka eivät heikennä lajien monimuotoisuutta. Jos tavoitteena on aidosti kestävä metsätalous, sille tulee laatia määritelmä, jonka tavoitteena on lajien monimuotoisuuden kukoistaminen. Tällaista metsätaloutta voi olla esimerkiksi sekametsissä tapahtuva jatkuva kasvatus ja sen salliminen, että puut saavat kasvaa vanhoiksi. Lintujen pesimäajan hakkuurauhaa on parannettava. Myös ekologisia käytäviä on vahvistettava talousmetsissäkin, jotta eläinten lajisuojelun kannalta tärkeä mahdollisuus liikkua luontoalueelta toiselle vahvistuu eivätkä yhteydet katkea. Lisäksi metsittäminen ja ennallistaminen ovat yhä tärkeämpi osa luonnon tilan vahvistamista.

Lintuja uhkaa metsästyksen lisäpaine, joka aiheuttaa edelleen vähintään 52 miljoonaa lintukuolemaa vuodessa, ja kalakantoja harventaa EU:n kalastuspolitiikka, jonka uudistuksia ei ole pantu täysimääräisesti täytäntöön vuoden 2020 lakisääteisestä määräajasta huolimatta. Kalastuskiintiöt eivät edelleenkään perustu tieteellisen tietoon kestävän kalastuksen tasosta. 

Lajikadon pysäyttäminen vaatii nopeita toimia

Ihmiskunta on tuhonnut luontoa jo paljon enemmän kuin ymmärrämme. Mutta vielä ei ole liian myöhäistä korjata suuntaa. 

Tärkeä väline luonnon suojeluun Euroopassa on EU-komission keväällä julkaisema biodiversiteettistrategia. Olen vihreiden ryhmän vastaava europarlamentissa tämän strategian osalta, joten tämän strategian tavoitteiden läpivieminen on keskeisiä tehtäviäni. Strategian mukaan 30 prosenttia maa- ja meripinta-alasta tulisi suojella EU:ssa, ja 10 prosenttia tulisi olla tiukan suojelun alaista. Biodiversiteettistrategia asettaa ensi kertaa suojelun tavoitteet oikealla tasolle. Nyt se pitää vain saada kaikessa politiikassa toteutettua. EU-maiden ympäristöministerit päättivät myös kannattavansa 30 prosentin suojelutavoitetta EU-tasolla.

Koskemattoman luonnon, kuten vanhojen metsien, suojelun lisäksi jo luontoarvoiltaan taantuneiden tai pilaantuneiden alueiden ennallistaminen on entistä tärkeämpää. Metsien ennallistaminen tulee olemaan ratkaisevaa. On arvioitu, että EU:n metsistä 100 000 km2 tulisi ennallistaa. Ensi vuonna komissio tulee ehdottamaan uutta sitovaa lainsäädäntöä elinalueiden ennallistamiseksi. On tärkeää, että komissio samassa yhteydessä esittää yhtenäisen ohjeistuksen jäsenvaltioille, ja pelisäännöt seurantaan. Taantuneiden elinympäristöjen osalta vain harva jäsenvaltio on toimittanut ennallissuunitelmansa komissioon, toimeenpanosta puhumattakaan.

Iso ensiaskel sille, että hyvät luonnonsuojelun tavoitteet muuttuvat teoiksi, oli europarlamentin ja jäsenmaiden välinen neuvottelutulos EU:n seuraavan seitsemän vuoden budjetista tämän viikon tiistaina. Vihreiden voimakkaasti ajama tavoite ohjata koko EU:n budjetista kiinteä 10% osuus biodiversiteetin vahvistamista tukeviin toimiin meni läpi. Olin osaltani vauhdittamassa tätä tavoitetta neuvottelussa kokoamalla europarlamentaarikkojen yhteiskirjeen EU:n puheenjohtajamaa Saksan liittokansleri Merkelille ja koko hallitukselle vedotakseni heidän tukeensa. Lopulta tavoite saatiin neuvotteluissa läpi siten, että vuoteen 2024 mennessä luodaan kriteerit tämän osuuden määrittelylle, vuodesta 2024 alkaen 7,5 % EU:n budjetista ohjataan biodiversiteetin vahvistamiseen ja lopulta vuodesta 2026 alkaen osuus on tavoittelemamme 10%.

Tämä saavutus on historiallinen.

Luonnonsuojelu ja biodiversiteetin turvaaminen on edullista, jos mietimme niitä kustannuksia mitä luonnon tuhoutuminen aiheuttaa koko ihmiskunnan ja ekosysteemien tulevaisuudelle. Varmistamalla se, että kaikissa EU:n eri ohjelmissa maataloudesta tutkimukseen ja aluetuista työllisyyshankkeisiin yhteensä 10% on biodiversiteettiä vahvistaviin toimiin saamme vuositasolla 17 miljardia euroa luontoa vaalivaa rahoitusta käyttöön. Samalla tällä rahalla edistetään EU:n muita tavoitteita, joten se on win-win -ratkaisu.

Ilmastotoimiin oli jo aiemmin päätetty ohjata 30 prosenttia EU:n budjetista läpäisyperiaatteella, joten tämä päätös korostaa sitä että EU ensi kertaa nostaa luonnon monimuotoisuuden vaalimisen ilmastonsuojelun rinnalle tärkeänä tavoitteenaan. Ilmastokriisiä ei ratkaista, jollei samalla torjuta lajikatoa ja turvata ekosysteemien tulevaisuus. Lopulta kyse on omasta tulevaisuudestamme ihmiskuntana, lastemme elinolosuhteista.

EU:lla on luonnonsuojelussa merkittävä rooli suunnannäyttäjänä myös maailman tasolla. YK:n merkittävä luontokokous oli tarkoitus järjestää nyt lokakuussa Kunmingissa Kiinassa. Koronan takia ensi vuodelle siirtyneessä biodiversiteettikokouksessa on saatava vihdoin sitovat tavoitteet luonnonsuojeluun myös kansainvälisellä tasolla.

Suojelemalla 30 prosenttia maailman pinta-alasta ja samalla velvoittamalla taloutta kestävämpään toimintaan sitovalla sopimuksella luomme toivoa sille, että luonto voi elpyä ja ihmiskunta oppii asettamaan toimintansa luonnon kantokyvyn rajoihin.