Luonnon monimuotoisuus on mahdollista – ja välttämätöntä – pelastaa

Kansainvälinen luonnon monimuotoisuuden päivä laajenee tänä vuonna kokonaiseksi teemaviikoksi, jota vietetään parhaillaan. Nyt onkin hyvä hetkiä katsoa, millä tavoin luonnon monimuotoisuutta voidaan parhaiten suojella. Mitä monimuotoisuuden vaalimiseksi tulisi tehdä?

 Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen tutkijat ovat selvittäneet luonnon monimuotoisuuden kehitystä ja tilaa Suomessa. Laaja loppuraportti aiheesta julkaistaan kesällä, mutta tuloksia esiteltiin jo hiljattain julkaistussa ennakkotiivistelmässä.

Tulokset ovat koko lailla karuja. Emme ole Suomessa onnistuneet pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä ja jopa joka yhdeksäs eliölaji täällä on uhanalainen. Tutkimuksessa listataan Suomen luonnon merkittävimmiksi uhiksi maa- ja metsätalous, rakentaminen ja muu maankäyttö ilmastonmuutoksen, saastumisen ja rehevöitymisen ohella. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on välttämätöntä pysäyttää. Toiveita herättää se, että tutkijoiden mukaan keinoja tilanteen korjaamiseksi löytyy kyllä.

Yksi keino vaalia biodiversiteettiä on yksinkertaisesti suojella luontoa ihmisen toiminnalta. Riittävän laaja ja kytkeytynyt suojelualueverkosto onkin tärkeä osa monimuotoisuuden turvaamisessa. Koko maata ei voi kuitenkaan suojella, emmekä voi lopettaa esimerkiksi maataloutta, metsäteollisuutta ja rakentamista kokonaan. Siksi on tärkeää ohjata talouden ja ihmisten toimintaa niin, että haitat ympäröiville ekosysteemeille ovat mahdollisimman pienet ja luonnolle jää mahdollisimman paljon tilaa.

Maatalouden tuet on suunnattava tukemaan monimuotoisuutta tukevia käytäntöjä. Metsäteollisuudessa kasvu löytyy puun käytön laadusta, ei hakkuumääristä, ja hakkuut on hoidettava metsäluontoa kunnioittaen. Energia pitää tuottaa pienellä materiaali- ja maa-alan jalanjäljellä ja käyttää tehokkaasti. Kaupunkeja on rakennettava niin, että maankäyttö on tiivistä ja liikkuminen tehokasta. Samalla viheralueiden tulisi leikata koko kaupunkirakenteen läpi ilmastonmuutokseen sopeutumista edistäen. Ekosysteemeissä tärkeää osaa näyttelevien suurpetojen kanssa on opittava elämään sovussa. Luonnolle haitalliset tuet on syytä siirtää historiaan ja luontoa köyhdyttävää toimintaa on suitsittava haittaveroin tai -maksuin ja paikattava ekologisella kompensaatiolla.

Luonnon turvaaminen vaatii investointeja ja monenlaisen toiminnan nykyistä tiukempaa rajaamista ja merkittävää uudistamista. Tällaisen siirtymän oikeudenmukaisuuteen on kiinnitettävä huomiota ja oikein kohdistettua taloudellista tukea.

On tärkeää ymmärtää, ettei luonnon monimuotoisuuden suojelu ole erillinen politiikan osa-alue. Olemme valtavan monin tavoin riippuvaisia monimuotoisesta luonnosta ympärillämme. Luonnon suojelu on myös ihmisten ja erityisesti tulevien sukupolvien suojelua. Siksi kaiken lainsäädännön on huomioitava biodiversiteetin turvaaminen ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen rinnalla.

Erinomainen lähtökohta kaiken tämän tekemiselle on se, että hallitusohjelman yksiselitteinen tavoite on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen Suomessa. Pidetään tästä tavoitteesta yhdessä kiinni!