Luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa on siirryttävä sanoista tekoihin

Maapallon luonnon monimuotoisuus köyhtyy hälyttävällä vauhdilla. WWF:n Elävä Planeetta -raportin mukaan selkärankaisten villieläinten määrä on vähentynyt 60 prosentilla sitten 70-luvun. Lintujen ja hyönteisten vähenemisestä on hälyttäviä tietoja. Meneillään on kuudes sukupuuttoaalto, ja se on ihmisen aiheuttama.

Ihminen voi sen myös pysäyttää. Nykyiset suojelutoimet eivät riitä monimuotoisuuden turvaamiseksi. Tarvitaan vaikuttavampia tekoja ja kiireesti, ennen kuin on liian myöhäistä.

Vihreät esittävät toimia Suomen luonnon monimuotoisuuden hupenemisen pysäyttämiseksi ja lajien sekä luontotyyppien suojelemiseksi. Toimeen voidaan ryhtyä välittömästi.

Suojelu

Suomen uhanalaisista lajeista kolmannes asuu metsissä. Niiden pelastaminen vaatii suojelualueiden laajentamista erityisesti Etelä-Suomessa, missä tällä hetkellä on suojeltu vasta kolmisen prosenttia. Luonnonsuojelualueiden hankinnan rahoitusta on lisättävä. Pitkällä tähtäimellä luonnonsuojelualueiden hankinnan rahoitus on nostettava sataan miljoonaan euroon vuodessa ja METSO-ohjelmaa on jatkettava, kunnes 10 %:n suojelutavoite on saavutettu. Hallitus on vähentänyt METSOn rahoitusta rajulla kädellä, ja  siksi se edistyy liian hitaasti.

Suomi 100 -juhlavuonna toteutettiin Luontolahjani Suomelle -kampanja, jonka aikana yksityishenkilöitä, kuntia, seurakuntia ja muita metsänomistajia kannustettiin luonnonsuojeluun. Etenkin monet julkisyhteisöt eivät ehtineet kampanjaan mukaan, ja siksi sitä on jatkettava. 

Myös viime hallituskaudella valmisteltu soidensuojeluohjelma pitää viimein toteuttaa.
Suoluontotyyppejä ja soiden eliöstöä uhkaavat turpeenotto ja ojitus. Monet kasvit, hyönteiset ja lintulajit ovat uhanalaistuneet ja marjasadot pienentyneet. Soiden, kosteikkojen ja lintuvesien ennallistamistoimia sekä  suojelua tulee lisätä. Uusia turvesoita ei tule enää avata ja turpeen käyttö energiantuotannossa on ajettava alas viimeistään ensi vuosikymmenellä.
 
Jäljellä olevien perinnebiotooppien hoitoa ja suojelua täytyy myös vahvistaa. Maatalous on muuttanut luonnettaan, ja monet lajirikkaat perinnebiotoopit ovat uhanalaisia.

Talousmetsät

Pelkät luonnonsuojelualueet eivät kuitenkaan riitä varsinkaan metsälajien suojelun osalta. Valtaosa Suomen metsistä on metsätalouden käytössä, ja siksi nykyistä tehokkaampaa monimuotoisuuden suojelua tarvitaan myös talousmetsissä. 

Hallituksen kaavailemat massiiviset metsähakkuut uhkaavat metsäluonnon monimuotoisuutta. Hakkuita ei tule lisätä nykytasosta. Valtion metsissä eli Metsähallituksen mailla on siirryttävä avohakkuista jatkuvan kasvatuksen menetelmään. Valtion on myös näytettävä mallia kestävään metsätalouteen siirtymisestä sertifioimalla metsänsä FSC-sertifikaatin mukaisesti. Metsissämme tarvitaan lisää lahopuuta, kun taas maanmuokkausta on rajoitettava ja lintujen pesimäaikaiset kesähakkuut lopetettava.

Metsähallituksen ylisuuri tuottotavoite on johtanut valtion metsissä keskenkasvuisten metsiköiden ja arvometsien hakkuisiin lyhyen tähtäimen taloudellisen voiton takia. Tuottotavoitetta tulee laskea, jotta esimerkiksi Ylä-Lapin metsät, joiden taloudellinen arvo on pieni mutta luontoarvot merkittävät, voidaan jättää kokonaan hakkuiden ulkopuolelle.

Kestävää metsätaloutta on edistettävä myös yksityismetsissä. Siihen tarvitaan sekä neuvontaa että kestävän metsätalouden KEMERA-tukien uudistamista. Tuet on suunnattava edistämään monimuotoisuutta ja ilmastonsuojelua. Haitalliset tuet, kuten suometsien kunnostusojituksiin ja metsäteiden rakentamiseen tarkoitetut tuet, tasaikäiseen metsänhoitoon ja avohakkuisiin kannustava nuoren metsän hoitotuki sekä poltettavan pienpuun keräämisen tuki, on lopetettava ja vastaavat rahat suunnattava oikeasti tukemaan kestävän metsätalouden toimia. Myös metsälakia on uudistettava, jotta talousmetsien monimuotoisuutta voidaan vahvistaa nykyistä paremmin.

Vaelluskalat

Luonnonvaraisista vaelluskalakannoistamme on jäljellä vain rippeet. Virtavesien padot ja muut esteet estävät kaloja pääsemästä perinteisille kutupaikoilleen. Seurauksena monet vaelluskaloistamme ovat uhanalaisia. Kansallisen kalatiestrategian tärkeimmät virtavesikohteet on avattava kalojen nousulle. Tähän tarvitaan valtion lisärahaa, mutta myös voimalaitosyhtiöt pitää velvoittaa osallistumaan kustannuksiin.

Lajien suojelu ja vieraslajit

Suomeenkin pesiytyneet vieraslajit uhkaavat monimuotoisuutta viemällä tilaa kotoperäisiltä lajeilta. Niiden torjuntaan ja kotoperäisten lajien suojeluun tarvitaan lisää resursseja. Suomella on erityinen vastuu saimaannorpan suojelusta. Norppa elää vain Suomessa – jos se häviää Saimaalta, se häviää koko maailmasta. Viime aikoina norpan kanta on lähtenyt nousuun, ja meidän tehtävämme on varmistaa, että suunta pysyy.

Kulutuksen hillitseminen on avainasemassa koko planeettamme tulevaisuuden kannalta. Siihen tarvitaan järjestöjen tekemää ympäristökasvatustyötä. Seuraavan sukupolvemme on löydettävä kestävämpi tapa elää tällä pallolla.

Luonnon monimuotoisuuden vahvistamisen keinot pähkinänkuoressa

Metsä- ja suoluonnon monimuotoisuuden vahvistaminen

• Metsähakkuita ei lisätä nykytasosta
• Avohakkuut historiaan valtion mailla
• Metsähallituksen maat FSC-sertifikaatin piiriin
• Metsälaki uudistetaan ja säädetään lahopuun, kantojen ja säästöpuun jättämisestä metsiin
• Kesähakkuut kielletään lintudirektiivin ja luonnonsuojelulain vastaisina
• METSO-ohjelman rahoitus nostetaan 100 miljoonaan euroon / vuosi, kunnes 10 % suojelutavoite saavutetaan
• Varmistetaan Pohjois-Suomen metsien riittävä suojelutaso
• Uusien turvesoiden avaaminen lopetetaan heti
• Turpeen käyttö energiantuotannossa lopetetaan 2020-luvun aikana
• Soidensuojeluohjelma toteutetaan 
• Kestävän metsätalouden KEMERA-tuet uudistetaan tukemaan monimuotoisuutta

Välittömästi toteutettavat budjettipanostukset vuodelle 2019

Sisältyvät Vihreiden vaihtoehtobudjettiin vuodelle 2019, summat kertovat lisätyn rahan määrän hallituksen budjettiin nähden

• Luonnonsuojelualueiden hankinta, +20 miljoonaa euroa
• Metsähallituksen tuottotavoitteen alentaminen, +10 miljoonaa euroa
• Kalataloushankkeet, +4 miljoonaa euroa
• Metsähallituksen Luontopalveluiden rahoituksen lisäys, +4 miljoonaa euroa
• Haitallisten vieraslajien torjunta, +1 miljoona euroa
• Saimaannorpan suojelu, +0,1 miljoonaa euroa
• Järjestöjen avustukset ja ympäristönhoito, +0,3 miljoonaa euroa