Lukutaidon vahvistaminen luo toiveikkaampaa tulevaisuutta 

Kansainvälistä lukutaitopäivää vietettiin sunnuntaina 8.9. Lukutaito, eli taito kirjoittaa ja ymmärtää lukemaansa, on ihmisoikeus, joka luo tasa-arvoa ja osallisuutta. Se mahdollistaa yksilön täyden kapasiteetin hyödyntämisen kehityksen ja kouluttautumisen kautta. Lukutaito onkin yksi avaimista hyvinvointiin.

Suomalaisten aikuisten keskimääräinen lukutaito on erinomainen kansainvälisesti vertailtuna, mutta Suomessakin noin joka kymmenennellä aikuisella on heikko lukutaito.  Suomalaisten lasten ja nuorten lukutaito on PISA-tulosten mukaan heikentynyt. Useampi kuin joka viides yhdeksäsluokkalainen lukee niin heikosti, että ei saavuta edes yhteiskunnassa pärjäämiseen tarvittavaa lukemisen tasoa. 

Suomalaisnuorten lukuinto on hiipunut viimeisten vuosikymmenten aikana. Kun vuonna 1981 runsaat 60 prosenttia 10–14-vuotiaista tytöistä ja pojista oli lukenut vähintään kymmenen kirjaa edeltäneen puolen vuoden aikana, oli vuonna 2017 osuus pudonnut lähes kaksi kolmasosaa, eli 23 prosenttiin. Lukuharrastukselta vie aikaa sosiaalinen median ja digitaaliset pelit. Lasten ja nuorten lukuinnon ja -taidon tukeminen on koko yhteiskunnan yhteinen tehtävä, niin koulun kuin kodinkin. 

Nähtävissä on myös eriytymiskehitys, sillä tytöt pärjäävät lukutaidossa poikia paremmin. Vaikka ero sukupuolten välillä oli pienentynyt vuoden 2018 PISA-tutkimuksesta vuoden 2023 tutkimukseen, oli sen syy huolestuttava. Taustalla oli se, että tyttöjen tulokset olivat heikentyneet poikien tuloksia enemmän. 

Syitä heikentyneelle lukutaidolle on monia. Yhteiskunnallisessa toimintaympäristössä on tapahtunut monia muutoksia, joista Opetushallituksen Minna Kelhä on maininnut esimerkiksi perheiden sosioekonominen eriarvoistumisen, koulutuksen resurssit, lasten ja nuorten lukutaidon polarisoitumisen, motivaation puutteen, koulutususkon hiipumisen, sosiaalisen median imun ja mielenterveysongelmat. Digitaalisia oppimateriaaleja sekä sosiaalisen median ja digitaalisten pelien vetovoimaa pidetään myös taustatekijöinä. 

Heikentynyt lukutaito on huolestuttava ilmiö senkin vuoksi, että sujuva lukutaito on avain myös muuhun oppimiseen. Lukutaidon heikentyminen onkin nähtävä yhtenä syynä muidenkin PISA-tulosten laskuun. Lukutaito sisältää vahvasti myös luetun ymmärtämisen ja jos sen kanssa on hankaluuksia, vaikuttaa se myös muuhun oppimiseen. 

Keinoja lukutaidon vahvistamiseen: 

Resurssien lisääminen lukutaidon opettamiseen

Vihreiden pitkäaikainen tavoite perusopetuksen tuntimäärän lisäämisestä on vihdoin toteutumassa, kun alakouluun lisätään kolmella viikkotuntia perustaitojen vahvistamiseen. Tunnit suunnataan luku-, kirjoitus- ja laskutaidon opettamiseen. 

Näiden tuntien lisäksi on kuitenkin huolehdittava opettajien osaamisesta esimerkiksi kielitietoisesta opettamisesta ja selkokielestä sekä varmistettava heillä olevan riittävästi aikaa ja jaksamista huomioida nämä opetuksessaan. 

Yhdessä lukeminen 

Suomalaistutkimuksen mukaan yhdessä lukeminen on lukutaidon kannalta yksi tärkeimmistä asioista, minkä vuoksi aikuisten tulisi lukea lasten kanssa sekä antaa heille malli lukemiseen. Lukuympäristön positiiviset vaikutukset kasautuvat ja kantavat pitkälle. Lapsena tapahtuneen yhdessä lukemisen vaikutus näkyy vielä yläkouluikäisenä, esimerkiksi parempana luetun ymmärtämisessä 15-vuotiaana. 

Suomalaistutkimuksessa havaittiin, että yhteinen lukeminen johtaa sanavaraston laajenemisen myötä parempaan luetun ymmärtämiseen. Lapsen sanavarasto kasvaa 2-3 vuotiaana huimaa vauhtia, jopa kymmenellä sanalla päivässä. Lapsille, joille luettiin kotona 2-vuotiaina, karttui laajempi sanavarasto kuin niille, joille ei luettu.

Puhelinten käytön rajoittaminen kouluissa ja sosiaalisen median sisällön rajoittaminen

Lainsäädäntöä tulee uudistaa siten, että siihen kirjataan oppilaitoksille selkeä mahdollisuus rajoittaa tai tarvittaessa kieltää puhelimen käyttö oppitunneilla. 

Vuoden 2023 PISA-tutkimuksessa kaksi viidestä (41%) suomalaisnuoresta koki digilaitteiden häiritsevän keskittymistä. Suomalaisnuoret kokivat digilaitteiden eli tietokoneiden, tablettien ja digitaalisten oppimisvälineiden häiritsevän opiskelua OECD-maiden keskiarvoa enemmän, sillä keskiarvo oli noin joka kolmas (31%). 

Puhelimen käytön rajoittamisen ohella tulee säädellä puhelimesta löytyvän sisällön koukuttavuutta. Asiantuntijoiden mukaan sosiaalisen median sisällön koukuttavuudessa on kyse jopa uhkapelaamiseen rinnastettavasta koukuttuvuudesta. Sisällön koukuttavuus vaikuttaa ihmisten ajankäyttöön ja erityisesti nuorten kanssakäymiseen.

Digitaalisen opetusmateriaalin kehittäminen ja fyysisten oppimateriaalien mahdollistaminen 

Nyky-yhteiskunnassa digitaaliset taidot ovat välttämättömiä ja koulu on paikka, jossa voidaan varmistaa riittävät taidot tasapuolisesti jokaiselle. Suunnitelmallinen digitaalisten laitteiden opetuskäyttö myös tutkitusti nostaa oppimistuloksia. Esimerkiksi vuoden 2023 PISA-tutkimuksessa havaittiin positiivinen vaikutus digilaitteiden käytön ja matematiikan osaamisen välillä, kunhan käyttö ei ylittänyt kuutta tuntia päivässä. 

Digitaalisia oppimateriaaleja tulisi kehittää pedagogisesta näkökulmasta ja mahdollisuus fyysisiin oppimateriaaleihin turvata silloin, kun ne edistävät oppimista. Olemme esittäneet tukea kouluille, jotta ne voisivat hankkia koulukirjastoihin myös fyysisiä koulukirjoja ja muuta kirjallisuutta digitaalisten oppimateriaalien rinnalle. Valtion talouden ison kuvan kannalta instrumentin kohdalla hyvin pienelläkin summalla voisi lähteä liikkeelle.