Lobbaamisesta tulee läpinäkyvämpää – Suomessa otetaan vihdoin käyttöön avoimuusrekisteri

Eduskunnan käsittelyssä on vihdoin avoimuusrekisteri. Suomessa on puhuttu jo toistakymmentä vuotta lobbaamiseen liittyvän sääntelyn tarpeesta. Vihreät ovat jo pitkään ajaneet lobbarirekisteriä päätöksenteon läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Nyt tavoite etenee. Vihreät ajoivat avoimuusrekisterin laajinta soveltamisalaa – nykyinen malli on kuitenkin hyvä alku. 

Avoimuusrekisteri tekee julkiseksi sen, keneen vaikutetaan ja miten. Avoimuusrekisterin tavoitteena on eduskunnan ja ministeriöiden valmisteluun ja päätöksentekoon kohdistuvan vaikuttamisen läpinäkyvyyden parantaminen ja sitä kautta kansalaisten luottamuksen vahvistaminen. Ilmoitusvelvollisuuden puuttuessa kansalaisilla, tutkijoilla tai muilla lainsäädännön valmistelua ja poliittista päätöksentekoa seuraavilla ei ole ollut riittävää mahdollisuutta seurata, kenen ehdoilla tai tuottamalla tiedolla lainsäädäntöä valmistellaan. 

Toimin vihreiden edustajana parlamentaarisessa ryhmässä, jossa nyt käsittelyssä oleva lainsäädäntö valmisteltiin. Sovimme, että lähtökohtaisesti kaikkien säännöllisesti lobbausta harjoittavien tai siihen liittyvää ammattimaista neuvontaa tarjoavien organisaatioiden on jatkossa kerrottava siitä julkisesti. Rekisteröityminen tulee tehdä, mikäli toiminnalla pyritään pitkäjänteisesti tai suunnitelmallisesti vaikuttamaan valtion tasolla tehtävään valmisteluun ja päätöksentekoon ministeriöissä ja eduskunnassa. Rekisteri on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2024. 

Avoimuusrekisteri tulee sisältämään ajantasaista tietoa lobbaajasta ja lobbauskohteesta. Myös lobbauksessa apuna toimivilla konsulttitoimistoilla on rekisteröitymisvelvoite. Sen sijaan esimerkiksi ruohonjuuritason kansalaistoiminta jätetään soveltamisalan ulkopuolelle, jotta perustuslaissa taattu yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen toteutuu.

Päättäjät ja viranhaltijat tapaavat vuosittain valtavan määrän eri edunvalvontajärjestöjä, sidosryhmiä, yrityksiä ja muita tahoja, jotka tuovat oman näkemyksensä lainsäädännön kehittämistarpeista. Lobbaus on osa toimivaa demokratiaa ja on myös tärkeää kuulla eri sidosryhmien ääniä heitä koskettavissa asioissa. Vaikuttamisen tulee kuitenkin olla mahdollisimman läpinäkyvää. 

Lobbausta tapahtuu huomattavan paljon epävirallisissa kanavissa. Vuosien aikana on tullut esiin useita tapauksia, joissa asioiden kulkuun on vaikutettu liian painotetusti tiettyjen tahojen intressien kautta. Vaikka suoraa lahjontaa esiintyy Suomessa vain vähän, rakenteellinen korruptio on tunnistettu ongelmaksi. 

Kaivoslain uudistus on hyvä esimerkki, jossa avoimuusrekisteri olisi tarpeellinen. Globaalisti luonnonvarojen hyödyntämistä koskeviin lakeihin kohdistuu paljon lobbaamista hyvin merkittävien taloudellisten intressien vuoksi. 

Valmistelun läpinäkyvyydellä ja ihmisten vaikutusmahdollisuuksien parantamisella edistetään demokratian toimivuutta. Avoimuusrekisterin soveltamisalan pitäisi olla mahdollisimman laaja. Tulevaisuudessa sen tulisi ulottua myös kunta- ja maakuntatasolle, joissa tehdään tärkeitä kaavoitukseen ja sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä päätöksiä. 

Vaikuttaminen ei saa olla niiden etuoikeus, joilla on omia resursseja tai varaa hankkia vaikuttajaviestintätoimistojen palveluita. 

Toivon, että avoimuusrekisteri avaa laajemminkin  keskustelua tieteellisen tiedon hyödyntämisen ja ihmisten osallisuuden merkityksestä. 

Kirjoittaja Mari Holopainen on kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu ja avoimuusrekisterin parlamentaarisen ohjausryhmän jäsen.

Valokuva: Susanna Kekkonen