Lisää toimia tarvitaan hiilinielujen vahvistamiseksi – maankäytön muutosmaksu on tehokas keino puuttua metsäkatoon

Ilmastokriisiä torjutaan vähentämällä päästöjä ja kasvattamalla hiilinieluja. Mitä pienemmät hiilinielumme ovat, sitä enemmän päästövähennyksiä tarvitsemme ja toisinpäin. Hallitus on tänään hyväksynyt maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman, joka kokoaa yhteen keinoja, joiden avulla maatalousmaan, metsätalouden ja muun maankäytön päästöjä voidaan vähentää ja hiilinieluja ja -varastoja vahvistaa. Suunnitelmassa esitetyillä toimilla saavutetaan yli kolmen miljoonan hiilidioksiditonnin nieluvaikutus. Tämä ei kuitenkaan ole riittävä Suomen ilmastotavoitteiden kannalta. Siksi päätimme ilmasto- ja energiapoliittisessa ministerityöryhmässä lisätoimista hiilinielujen vahvistamiseksi. 

Vaatimuksestamme nyt tullaan vihdoin aloittamaan monien vuosia odottama lainvalmistelu maankäytön muutosmaksusta niin, että se hillitsee sekä pellonraivauksen että rakentamisen aiheuttamaa metsäkatoa. Tämä on hyvin merkittävä askel työssä metsiemme suojelemiseksi. Lisäksi tulemme tekemään ilmastoarvioinnin nykyisestä metsälaista, asettamaan metsästrategian yhdeksi tavoitteeksi hiilinielun ylläpitämisen ja kasvattamisen. Nämä ovat merkittäviä linjauksia sekä lainsäädännön uudistamistarpeiden selvittämiseksi että hallituksen merkittävimmän, ensi vuosikymmenen puoleenväliin saakka metsienkäyttöä ohjaavan strategian valmistelemiseksi. Lisäksi vahvistamme myös rahallisia resursseja yli tuplaamalla luonnonhoitoon osoitetut rahat metsänhoidon tukijärjestelmässä.

Toukokuussa julkaistut Luonnonvarakeskuksen ennakkotiedot toivat karun uutisen Suomen hiilinielujen romahtamisesta. Suomen maankäyttösektori oli vuonna 2021 hiilinielun sijaan päästölähde. Se tarkoittaa, että metsistä ja maaperästä koostuva hiilinielu tuotti viime vuonna enemmän kasvihuonepäästöjä kuin varastoi niitä. Näin ollen maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman lähtökohdaksi aiemmin sovittu kolmen miljoonan hiilidioksiditonnin nielutavoite ei nykyisten tietojen valossa riitä saamaan Suomen hiilinieluja sille tasolla, jota hiilineutraalius vuonna 2035 edellyttää. Syksyn 2022 aikana tullaan laatimaan selvitys siitä, miksi maankäyttösektori muuttui 2021 päästölähteeksi ja mitä se tarkoittaa Suomen vuosien 2021-25 EU-velvoitteiden kannalta. Puheenjohtamani ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä tarkastelee selvityksen pohjalta tarvittavia lisätoimia.

Luonnonvarakeskuksen mukaan hiilinielujen romahtamisen ensisijaisina syinä ovat korkealla tasolla toteutuneet metsähakkuut ja metsien kasvun hidastuminen. Samaan aikaan muun muassa turvepelloilta ja -mailta syntyviä päästöjä ei ole onnistuttu vähentämään riittävästi. Keskeiset jo käynnistetyt toimet osana maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa ovat muun muassa joutoalueiden metsitystuki, turvemaametsien tuhkalannoitus ja Metsähallituksen omistajapoliittisten linjausten toimeenpano. 

Metsäkadon ja ilmastopäästöjen hillitsemiseksi aloitetaan viimein lainsäädäntövalmistelu maankäytön muutosmaksusta. Hiilinieluina toimivien metsien hävittäminen rakentamisen tai muun ihmistoiminnan kuten pellonraivauksen tieltä ei tule olla ilmaista. Lisäksi vuonna 2014 uudistettua metsälakia tullaan arvioimaan ilmastovaikutusten näkökulmasta. Maa- ja metsätalousministeriö tekee maaliskuun 2023 loppuun mennessä metsälain ilmastoarvioinnin ja selvittää, millä toimin metsälaissa voitaisiin edistää nielun kasvua lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Vuonna 2014 metsälaista poistettiin hakattavien puiden läpimitan minimivaatimus, mikä on todennäköisesti johtanut siihen, että metsiä on hakattu entistä nuorempina. 

Valmistelussa olevan metsästrategian yhdeksi tavoitteeksi tullaan asettamaan hiilinielun ylläpitäminen ja kasvattaminen, sekä ilmastolain nielu- ja päästötavoitteiden sekä EUn LULUCF-velvoitteiden saavuttamisen edistäminen. Päätimme myös vahvistaa hiilensidontaa edistävän luonnonhoidon rahoitusta ja tukea ilmastoystävällistä metsänhoitoa. Metsänhoidon uudessa tukijärjestelmässä METKA:ssa tullaan yli tuplaamaan luonnonhoidon rahat ensi vuodelle. 

Maankäyttösektorin ilmastotoimet eivät vielä ole sillä tasolla, missä niiden pitäisi olla Suomen hiilineutraaliustavoitteen kannalta. Työ ilmastokestävän tulevaisuuden rakentamiseksi jatkuu, ja olen luottavainen, että nämä toimet ovat tärkeä askel parempaan suuntaan metsiemme ja hiilinielujemme turvaamiseksi.