Lisää avoimuutta vaalirahoitukseen

Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa kampanjoihin käytetyt summat jatkoivat kasvuaan. Voidaan katsoa, että rahoitus muodostaa yhä enemmän eriarvoistavan tekijän puolueiden ja ehdokkaiden välille ja haittaa siksi myös demokratian toteutumista.

Julkisten tietojen perusteella kallein vaalikampanja eduskuntavaaleissa 2023 maksoi 80 000 euroa. Nykyistä vaalirahoituslakia voidaan esimerkiksi vaalirahoitusta tutkineen Tomi Venhon mukaan kuitenkin vielä monin tavoin myös kiertää. Samanlaisia epäkohtia on havaittu myös useissa vaalirahoitusta pohtineissa komiteoissa ja kirjattu näiden mietinnöissä ja Valtiontalouden tarkastusviraston raporteissa. Avustuksia on myös pilkottu pienempiin osiin. Lait ulottuisivat kokonaissummaan, mutta useina pienempinä paloina jaettu tuki jää velvoitteiden ulottumattomiin. Tällä tavalla on kierretty erityisesti lahjoitusrajoituksia. Todennäköisesti samaa keinoa on käytetty myös julkisuusvaatimusten kiertämiseen.

Keinoja vaalirahoituksen läpinäkyvyyden lisäämiseksi on olemassa

Vaalirahoituslainsäädännössä on edelleen kehityskohteita. Moni edellä mainittu ongelma voitaisiin ratkaista esimerkiksi säätämällä vaalirahoituksen ennakkoilmoitukset pakollisiksi, laskemalla julkistettavan tuen alarajaa sekä vaalirahoituksen kampanjakaton avulla. Pakolliset ennakkoilmoitukset antaisivat myös äänestäjille hyvää tietoa vaalirahoituksesta jo ennen äänestyspäätöstä, lisäten näin kansanvallan läpinäkyvyyttä.

Lauri Tarastin vetämä komitea esitti jo vuonna 2009 ehdokkaiden vaalirahoitukselle kunnallisvaaleissa 10 000 euron, eduskuntavaaleissa 50 000 euron ja europarlamenttivaaleissa 80 000 euron kattoja. Noin puolessa Euroopan unionin jäsenvaltioista on käytössä puoluekohtainen kampanjakatto. Ehdokaskohtainen kampanjakatto puolestaan on käytössä noin kahdessa kolmasosassa jäsenvaltioista. Kattojen säätäminen olisi mahdollista ja tarpeellista myös Suomessa.

Vaalien epäkohtiin jo osin puuttuneen vaalikaudella 2019-2023 toimineen parlamentaarisen vaalityöryhmän avulla valmistellut lakimuutokset (HE 254/2022 vp) eivät ennättäneet päätöksentekoon päättyneellä hallituskaudella. Esityksessä ehdotettiin muun muassa sitä, että vaalirahoitusta saisi kerätä kampanja-ajan päättymiseen saakka, ja että vaalikampanjalle 1500 euron (kuntavaaleissa 800 euron) ja sitä suuremman lainan antaneiden nimi tulisi julkistaa. Ehdotuksissa oli myös jokaisen eduskunta-, presidentin- ja europarlamenttivaaliehdokkaan erillinen pankkitili, johon tukisuoritukset voidaan antaa. Tämä lisäisi rahoituksen läpinäkyvyyttä.  Lisäksi vaalirahoituksen ylittäessä vaalikampanjan kulut, myös ylijäävä vaalirahoitus tulisi ilmoittaa sekä lisäksi se, siirtyykö ylijäävä vaalirahoitus ehdokkaan omiin varoihin vai ehdokkaan tukiryhmän tai muun yksinomaan ehdokkaan tukemiseksi toimivan yhteisön varoihin. Hallituksen esityksen avulla vaali- ja puoluerahoituksen avoimuutta ja läpinäkyvyyttä olisi jo merkittävästi lisätty sekä selkeytetty ja täsmennetty nykyistä sääntelyä. Nämä muutokset tulisi toteuttaa mahdollisimman pian.

Tulevan hallituksen tulisi ryhtyä toimenpiteisiin vaalirahoituksen avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi! Amerikan mallista, jossa monen kansanedustajan tulee aloittaa varainkeruu seuraavaan kampanjaan jo vaalikauden alussa, olemme onneksi vielä kaukana, mutta kampanjabudjettien noususta ja rahoituksen lähteiden jäämisestä äänestäjien pimentoon äänestyspäätöstä tehdessä on syytä olla huolissaan. On demokratian kulmakiviä, ettei taloudellinen osallistumiskynnys nouse niin korkeaksi, että se rajaisi mahdollisuuksia osallistua vaaleihin.